Onko fyysisellä kunnolla vaikutusta korona virukseen?

Ajattelin jakaa muutamia otteita aiheesta, joka koskettaa meitä kaikkia. Osallistuin liikuntalääketieteen webinaariin, jossa käsiteltiin vallitsevaa korona aihetta. Webinaarissa avattiin uusimpia tutkimustuloksia korona epidemian vaikutuksista. Monet vaikutukset ovatkin meillä jo tiedossa ja tartunta sekä kuolleisuusluvut päivittäin saatavilla. Erityisesti itseäni kiinnosti webinaarin lähestyminen koronasta nuorilla sekä hyvän fyysisen suorituskyvyn omaavilla henkilöillä. Tiedetään jo, että sydänsairaudet, krooniset maksa tai munuaissairaudet, ylipaino, tupakointi, keuhkosairaudet, vastustuskykyä alentavat sairaudet ja/tai lääkitykset (kuten syöpätaudeissa), korkea ikä ja miessukupuoli lisäävät riskiä sairastua korona virukseen ja vakavempiin oireisiin. Tiedetään että liikunta lisää hyvinvointia, niin fyysisesti kuin henkisesti. Vaikuttaako hyvä fyysinen suorituskyky viruksen epidemiologiassa? Entä onko taudin sairastettuaan turvassa ja voiko elämää jatkaa normaalisti?

Ennen kun käydään läpi liikunnan vaikutuksia, sanottakoon että alkuvuoteen verrattuna, ikäluokka jakauma on toisessa aallossa eri. Nyt eniten sairastaa 30-39-vuotiaat, johon minäkin kuulun. Kuolleisuus on edelleen korkeinta suurissa ikäluokissa. Nyt myös ihan pieni lapsia ja vauvoja on sairastunut. Joka 3 sairastuneista nuorista aikuisista on ulkomaalaistaustaisia ja 15% niistä on sote alan työntekijöitä. Näiden perusteella olisin siis korkeassa riskissä, sillä kohdallani täytyy näistä 2/3. Jaiks!

Korona ei ole vain hengityselimistön sairaus

Patogeneesistä tiedämme korona viruksen yleisimmät oireet eli päänsäryn, kurkkukivun, yskän, lyhyen hengityksen ja hengitysvaikeudet, maku ja hajuaistin menetys, lihas tai nivelkivut, kylmät väreet, kuume, pahoinvointi, väsymys ja uupuminen sekä sekavuus. Nyt viimeisimpänä on myös todettu, että maha-suolikanavan oireet ovat myös yleisiä korona tartunnan oireissa. 20%:lla sairaalahoidossa olevista korona positiivisista potilaista oireina oli vain nimenomaan maha-suolikanavan oireita eli oksentelua, ripulia ja pahoinvointia. Räkäyskökset ja vuotava nenä viittasivat useammin perus flunssaan kuin koronaan, toki poikkeuksiakin on.

Tiesitkö että maku ja hajuaistin menetys johtuu viruksen vaikutuksista aivoihin? 

Webinaarissa korostui myös se, ettei korona virus ole pelkästään hengityselimistön sairaus. Korona virus on ennen kaikkea yleisoireinen tauti, johon voi liittyä monien elinten toimintahäiriöitä. Sairaalahoidossa olevista korona positiivisista 30% todettiin verenkierron hyytymishäiriöihin liittyviä komplikaatioita. Sydänlihasvaurioita todettiin 5-10%, akuutteja munuaisvaurioita 5% ja neurologisia aivotapahtumia 5%. Myös silmiin liittyviä löydöksiä, kuten verkkokalvovaurioita raportoitiin henkilöillä, keillä ei ole aikaisempiä perussairauksia tai silmäoireita. Koronavirus vaikuttaa myös immuunijärjestelmään ja autonomiseen hermostoon. Immuunijärjestelmän epäjärjestys aiheuttaa sydänlihasvaurioita ja sen myötä kohottaa kuolin riskiä. Paljon puhuttiin nuorten keskuudessa siitä, kuinka sydänlihaksen tulehdus saattaa olla käynnissä viikkoja toipumisenkin jälkeen (saksalainen magneettikuvilla ja merkkiaineilla tehty tutkimus). Aloittakaa liikunta siis oikeasti rauhallisesti, mikäli olette kyseisen virustaudin sairastaneet!

Long covid, post covid eli koronaviruksen jälkioireet

Tutkimuksissa oli erimaiden tilastoja korona virus infektion jälkeisiä oireita. Ranskalaisen tutkimuksen mukaan 3kk virukseen sairastumisesta 55% koki edelleen voimakkaampaa uupumista. Hengenahdistusta koki 42% ja muistiin vaikuttavia tekijöitä raportoi 34%. keskittymis ja/tai univaikeuksia raportoi noin 30%. Myös hiusten voimakkaampaa lähtöä oli 20%. 72% liikuntaa ja urheilua harrastaneista oli palannut harrastustensa pariin, mutta lähes puolet matalammalla suoritusteholla. Korona virus ei ole siis vain flunssaoireita, vaan siihen saattaa liittyä myös paljon jälkioireita ja suorituskykyyn vaikuttavia, heikentäviä tekijöitä.

Näitä long covid oireita syntyi nimenomaan sekä suorista elinvaurioista, mutta ennen kaikkea viruksen invaasiosta johtuen ja se vaikuttaa puolestaan immunologiaan. Myokardiitti eli sydänlihastulehdusta todettiin myös 1-2kk myöhemmin niillä, jotka eivät joutuneet oireiden vuoksi akuutisti sairaalahoitoon. Webinaarissa nostettiin esiin myös puristavat rintatuntemukset. Rintatuntemukset eivät välttämättä liittyneet suoraan sydämen toimintaa tai rytmihäiriöihin. Rytmihäiriömäistä oireilua ja puristuksen tunnetta saattaa aiheuttaa autonomisen hermoston epätasapainotila, jolloin sympaattinen ja parasympaattinen järjestelmä aktivoituvat vuorotellen, aiheuttaen tykytystä ilman varsinaista rytmihäiriötä (eli kammio tai sähköisen systeemin vikaa). Puristavaa tunnetta rinnassa taas selitettiin viruksen tekemistä muutoksista keuhkoissa. Virus voi aiheuttaa muutoksia keuhkojen reunojen seinämissä, jonne saattaa muodostua fibroosia (tätä kuvainnollistettiin ”panssariksi”). Tämä panssarimainen kudos saattaisi aiheuttaa normaalista poikkeavia tuntemuksia ja puristusta rinnassa.

Neurologisista jäännös oireista osalle jäi päänsärkyjä ja huimausta sekä maku ja hajuaistin muutoksia. Myös yleisvointi liikuntasuorituksen aikana ja sen jälkeen raportoitiin heikommaksi jälkioireissa noin 3kk taudin sairastamisesta. 20 % jälkioireista kärsivillä raportoitiin myös masennusoireita ja ahdistuneisuutta. Se on kaksinkertainen ilmaantuvuus verrattuna muihin potilasryhmiin.

Onko hyvästä fyysisestä suorituskyvystä tutkimusnäyttöä koronaa vastaan?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kohtuullinen liikunta vaikuttaa usealla tavalla immuunijärjestelmässämme. Vaikka immuunijärjestelmä palaa liikuntasuorituksen jälkeen pian takaisin samalla tasolle kuin ennen liikuntasuoritusta, jokainen suoritus boostaa ja vähentää infektio riskiä pitkällä aikavälillä. Mikäli on hyvä fyysinen suorituskyky, riski sairaalaan joutumiselle on pienempi. Hyvällä kunnolla on siis merkitystä sairauden oireissa ja siitä palautumisessa, vaikkakaan täyttä immuniteettiä se ei tuo.

Säännöllinen liikunta lievittää stressiä. Stressi taas voi aiheuttaa latentin (piilevän) viruksen uudelleen aktivoitumista. Säännöllinen liikunta alentaa myös systemaattista tulehdusta, viivästyttää immunologista ikääntymistä sekä parantaa taudinaiheuttajien immuunivalvontaa vähentämällä sairausriskiä. Lisäksi säännöllinen liikunta parantaa rokotteiden tehoa.

Voimaharjoittelun merkitys myös nostettiin esiin, etenkin ikääntyneiden keskuudessa. Infektiosta palautuminen saattaa kestää pitkäänkin ja se vaikuttaa tyypin 2 lihassoluihin. Tyypin 2 lihassolut ovat nopeita lihassoluja, joiden merkitys korostuu arkielämässä, esimerkiksi liikennevaloja ylittäessä. Tyypin 2 lihassolukato vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Siksi hyvä voimaharjoittelu edistää ja ennaltaehkäisee tyypin 2 lihassolumuutoksia tartunnan saadessaan.

Koska erimaiden tekemien tutkimusten mukaan suurella osalla korona potilaista on merkittävästi heikentynyt fyysinen toimintakyky sairauden jälkeen, on erittäin tärkeä pitää suorituskyvystä huolta ei vain sairastumisen jälkeen, vaan ennen kaikkea jatkuvasti. Hyvä fyysinen suorituskyky siis lieventää infektion oireita sekä mahdollisia long covid oireita.

Miten aloittaa liikunta korona infektion jälkeen?

Mahtavia uutisia, sohvalle jäämistä ei suositella, vaikka long covid oireita olisikin! Tässäkin tapauksessa liikkumiseen kannustetaan. Hyvin hissukseen aloitettu liikunta kehoa kuunnellen on oikea lähestymistapa liikunnan aloittamiseen. Älä siis palaa rytinällä vanhoihin kaavoihisi, vaan ota kevyemmin ja vähemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti. Tähän asiantuntijoiden oli vaikea antaa tarkempia ohjeita, sillä jokaisen tausta ja viruksen vaikutukset ovat niin yksilöllisiä. 

Miten edistää omaa terveyttä korona aikana?

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, säännöllisellä ja terveellisellä sekä monipuolisella ruokavaliolla on merkittäviä vaikutuksia immunologiaan. Hyvä fyysinen kunto ja säännöllinen liikuntaharjoittelu todennäköisesti suojaa koronataudilta ja edistää taudista paranemista. Yleisesti voimaharjoittelua (huom. tämä ei tarkoita vain salitreeniä, vaan esimerkiksi kotivoimistelua) suositeltiin tehtäväksi 3x viikossa sekä kestävyysliikuntaa 30 minuuttia yhtäjaksoisesti, aina 5-7x viikossa. Kestävyysliikuntaan lukeutuu arkiaktivisuus, jonka hyötyjä myös paljon korostettiin. Liikunnan hyödyt koskettavat iästä riippumatta. Koskaan ei ole liian myöhäistä panostaa omaan hyvinvointiin ja terveyteensä liikunnan kautta!

On mielestäni niin käsittämätöntä kuinka eri tutkimusten yhteydessä ja aiheesta riippumatta, säännöllisen liikunnan ja terveellisen kasvispainotteisen ruokavalion todistetaan vaikuttavan terveyteen edistävästi. Silti kaiken tiedon valossa, jäämme sohvalle napostelemaan ja katsomaan televisiota. Jos pandemia ajat eivät herätä sinua panostamaan omaan terveyteen, niin en tiedä mikä sitten. Meillä on vain yksi elämä, joten panosta siihen vielä, kun pystyt itse vaikuttamaan!

Aktiiviliikkujat, urheilijat ja infektioalttius

Suomen olympiakomitean johdosta on tutkittu kovan tai pitkäkestoisen liikuntasuorituksen vaikutuksia sen jälkeen. Kovan ja/tai pitkäkestoisen liikuntasuorituksen jälkeen liikkuja/urheilija on alttiimpi infektioille avoimen ikkunan myötä. Avoimesta ikkunasta puhuttaessa tarkoitetaan hetkittäistä ajanjaksoa, jossa elimistön suorituskyky laskee kovan liikuntasuorituksen aikana. Tällöin ollaan alttiimpia vakaville infektioille ja komplikaatioille sekä latenttien eli piilevien virusten uudelleen aktivoitumiselle. Tutkimuksen mukaan alussa lepo ja uni palauttivat kovankin liikuntasuorituksen jälkeen, mutta 7 päivän jälkeen palautuminen ei ollutkaan samalla tasolla ja havaittiin heikkenemistä T-solutasolla. T-solut osallistuvat elimistön kohdennettuun immunipuolustukseen infektiopaikalla.

Ulosteen mikrobeja tutkittaessa huomattiin, että kova fyysinen suoritus muuttaa suoliston mikrobeja. Suoliston mikrobit vaikuttavat meidän fysiologiaan, immunipuolustukseen, kolonisaatioresistenssiin ja ravitsemukseen sen käsittelyn kautta. Suolistomikrobeilla on laajoja terveysvaikutuksia. Suolistomikrobien avulla elimistö muodostaa esimerkiksi tiettyjä vitamiineja ja bioaktiivisia yhdisteitä. Suolistomikrobit tuottavat myös hermoston välittäjäaineita ja vaikuttavat aivotoimintoihin. Tiedettävästi aivot taas säätelevät melkein kaikkea toimintaamme. Suolisto osallistuu merkittävästi elimistön homeostaasiin eli tasapainotilan ylläpitämiseen. Suoliston mikrobeihin pystymme taas vaikuttamaan terveellisen ja kuitupitoisen ruokavalion kautta, pre- ja probiooteilla sekä ulostesiirroilla. Ei ole siis se ja sama, mitä suuhusi laitat. Kohtuullinen liikunta tukee siis immuniteettiä, mutta kova fyysinen rasitus saattaa altistaa herkemmin infektiotaudeille.

Muita esille nousseita huomioita

Kova psyykkinen stressi ja pitkään jatkunut energiavaje lisää infektioalttiutta. Webinaarissa käsiteltiin myös joiden vitamiinien hyödyllisyyttä sairastuessa. Merkittäviä hyötyjä vitamiini lisistä ei löydetty, muuta kuin D-vitamiinin kohdalla, joskin suoran tehon näytön puutteita oli myös tässä tutkimuksessa. D-vitamiinilisällä saatetaan saada estettyä hengitystieinfektioita, mutta juurikin koronassa ei ole suoraa osoitettua tehoa. Koronaan sairastuttua oireet saattavat olla kuitenkin lievempiä D-vitamiinilisää käytettäessä. 

Hyviä uutisia teille, jotka olette jo sairastaneet korona infektion. Uusintainfektiot ovat olleet erittäin harvinaisia. Uusintainfektio tarttuu todennäköisesti vain viruksen mutatoituessa, joka on kuitenkin hyvin harvinaista.

Yhteenveto

Vahvistat immuniteettiäsi pitämällä harjoituskuormituksen hallinnassa, mutta kuitenkin liikkuen säännöllisesti ja kohtuullisesti. Huolehdi riittävästä palautumisesta sekä rajoita stressin lähteitä. Vältä energiavajetta ja syö monipuolisesti ja riittävästi. Nuku vähintään 7-8h yössä ja käytä tarvittaessa tutkittuja ravintolisiä, kuten D-vitamiinia sekä probiootteja. Ota influenssa ja pneumokokkirokotukset, sekä tulevaisuudessa korona rokotus. Vältä ylimääräisiä kontakteja akuuteissa vaiheissa ja pidä 2m turvaväliä, sekä hengityssuojainta. Pese käsiä riittävän usein ja desinfioi käsiä. Desinfioi myös asuintilat ja käyttö esineet kuten avaimet sekä kännykkä säännöllisesti. Eristäydy heti jos saat oireita ja käy testissä. Muista yskäistä ja aivastaa hihaan.

Loppuun todettakoon että 80% kaikista korona positiivisista on kuitenkin lievä oireisia. Korona virus on kuitenkin vakavasti otettava infektio ja sen vaikutukset ovat paljon laaja-alaisemmat kuin aikaisemmin tiesimme. Siksi muistakaa noudattaa ohjeita ja välttämään ylimääräisiä kontakteja, jotta yhdessä selviämme tämän kurjan pandemian yli.

-Kiira

Lähteet:

  • Liikuntalääketieteen webinaari, liikuttaako covid-19
  • Professori Jarmo Oksi, Turun yliopisto.
  • Fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Arto Hautala, Liikuntatiteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
  • Ylilääkäri, LT Maarit Valtonen, Huippu-urheiluyksikkö, Suomen Olympiakomitea; Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
  • https://www.europeactive.eu
  • https://www3.uef.fi/fi/web/saima/suolistomikrobit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.