
Rehellisesti sanottuna mun piti kirjoittaa postaus jostain aivan muusta kuin terveydestä. Päädyimpä kuitenkin pohtimaan tätä aihetta eilen mun ystävien kanssa joidenkin pinnalla olevian kohujen seurauksena. Hauduttelin asiaa yön yli ja päädyin kerta toisensa jälkeen samaan lopputulokseen ja siihen mitä terveys oikeasti minulle merkkaa ja minkä ideologian perusteella haluan asiakkaitani myös valmentaa.
Kaikki tietävät pääsääntöisesti mitä terveys tarkoittaa. Monet kuitenkin mieltävät sen liikaa fyysisen olon tai kunnon kannalta. Mielestäni terveys on jotain paljon suurempaa, kuin se mitä syöt tai miltä ulkoisesti näytät. Minulle terveys ja hyvinvointi käsittää fyysisen olon ja kunnon lisäksi myös taloudellista vakautta, koska epävarmuus tuottaa stressiä ja stressi on myrkkyä elimistölle. Minulle terveys on myös seksuaalisuutta ja sitä että saan toteuttaa itseäni sellaisena kuin haluan. Terveys on tukiverkostoa ja sosiaalista kanssakäymistä niissä mittakaavoissa, kuin koen itselleni tärkeäksi. Terveys on riittävää unta ja elämän tasapainoa. Terveys on vapautta tehdä asioita ja olla välillä tekemättä, kun siltä tuntuu. Terveyttä tarkastellaan usein yksipuolisesti tietystä näkökulmasta, vaikka todellisuudessa ihminen on paljon paljon monimutkaisempi psykofyysinen kokonaisuus.

Vaikkakin puhun terveellisen ja puhtaan ravinnon puolesta ja pyrin suosimaan luomua, kotimaisia tuotteita, prosessoimatonta ja itse tehtyä ruokaa. Tämä ei tarkoita sitä, että eläisin itse 24/7 elämästäni vyyhdäten jokaista tuotetta ja suupalaani. En ole kokenut terveyteni romahtavan yksittäisten epäterveellisen valintani vuoksi, päinvastoin. Se mitä ajoittainen lasi limua tai ranskalaiset saavan aikaan voi itse asiassa olla hyvinkin merkittävä terveydelle ja parhaimmassa tapauksessa muuttaa aivojen kemian kautta hormonituotantoa ja sen myötä koettua mielihyvää ja positiivisia vaikutuksia. Toki tähän ei tarkoita sitä, että kannustan sinua syömään jatkuvasti epäterveellisesti, EI! Yksittäisinä kertoina herkuttelu ja ”terveellisyydestä poikkeaminen” on kuitenkin enemmän kuin ok. Itse asiassa tunnen hyvinkin läheltä pari urheilijaa, joiden valmentaja on kehottanut urheilijaa hölläämään ja rikkomaan säännöllisiä, hyvinkin terveellisiä rutiineja juuri siitä syystä, kun mitään hyvää harvoin saavuteta väkisin ja etenkin jos siitä alkaa stressaamaan. Liian orjallinen noudatus missä tahansa asiaa kuulostaa minusta lähtökohtaisesti neuroottiselta. Onko terveys siis mustavalkoista hyvien valintojen noudattamista vai voisiko terveyteen kuulua myös pieni harmaa alue? Missä kulkee neuroosin ja terveellisyyden raja?

Paljon ihmisiä valmentaneena voin todeta vuosien kokemuksella, että yksittäinen tuote on harvoin se mikä kokonaisuuden pilaa. Ennemminkin keskittyisin kokonaisuuteen, sen ymmärtämiseen ja hallintaan. Aloittamaan pienistä askelista kohti isompaa tavoitetta, kuitenkin niin että sinne elämään mahtuu myös vähän sitä harmaata aluetta. Uskallan puhua tästä asiasta niin valmennuksen ja valmennettavieni kokemusten ja saavutuksien perusteella, kuin omakohtaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Avasin terveyttäni ja sairauttani ”Tätä tuskin tiesit minusta”- artikkelissa, joten jos et ole lukenut sitä vielä käy lukemassa se täältä. Niin kuin artikkelissa kerroin, sain hyvinkin paljon apua elämäntapamuutoksesta, liikunnasta ja ruokavaliosta. Tätä faktaa ei voi kieltää! Tällä hetkellä pystyn elämään normaalia, tervettä, aktiivista ja hyvinvoivaa elämää, siitä huolimatta, että elämääni kuuluu myös harmaata aluetta ja hutivalintoja.

Ymmärrän että harvoin isoja muutoksia saadaan aikaiseksi äänettömyydellä. Asioihin täytyy puuttua ja epäkohtiin tarttua. Olisi hyvä kuitenkin pohtia järkeviä ja kunniallisia keinoja kohdata asioita ja vaikuttaa muutoksen syntyyn. Yksittäinen pieni asia ei ole se mitä tulee vyyhdätä vaan ennemmin se aikaisemmin mainitsema kokonaisuus. Mikäli tästä päivästä lähtien koko maailma alkaisi juomaan viherpirtelöä ja syömään raakakakkua, se ei yksin vielä poistaisi yhtäkään ongelmaa. Mielestäni jokaisella on loppupeleissä vastuu omasta olosta ja omista valinnoista. Vaikka joku toimii jollain, se ei tarkoita että sama toimii kaikilla. Pahimmassa tapauksessa liian neuroottinen kontrolloiminen asiasta johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, kuten esimerkiksi ravinto asioissa syömishäiriöihin. Tunnen monta henkilöä joilla pelkkä ravinnon punnitseminen on pilannut elämän ja romahduttanut todellisuudentajun. Yksittäisistä ravintoaineista on tullut vihollisia ja focus menee täysin epäolennaiseen. Vaikka omaan vahvat mielipiteet asioista, koen liiallisen mustavalkoisuuden hyvin negatiivisena asiana. Kaikki äärimmäisyys on mielestäni vaarallista, myös terveys- ja hyvinvointiasioissa!
Kuvat: Johanna Ketola IG: @johannaketo
-Kiira