Tuntuuko että syöt jatkuvasti epäterveellisesti vaikka haluaisit muuttaa kehonkoostumustasi? Koetko olevasi epäonnistunut kun et pysty muuttamaan tapojasi? Entä mitkä asiat vaikuttavat ruokasi valintaan?
Sanottakoon ettet ole yhtään huonompi kuin ketään muukaan. Sinun vain tulee tiedostaa seuraavat alle mainitsemani asiat, jotta pystyt kiinnittää huomiota ravintoasioitasi ohjaaviin valintoihin. Ota siis hetki aikaa itsellesi sisäistääksesi seuraavat asiat, jotka vaikuttavat ravitsemustottumuksiisi sekä miettiäksesi niitä asioita jotka kohdallasi kaipaavat muutosta. Muutokset lähtevät tiedostamisesta ja sen myötä tapojen muuttamisesta tietoisin valinnoin.
Maku
Maku on selkeästi se joka vaikuttaa meihin eniten, etenkin nykyaikana kun tarjontaa on enemmän kuin riittävästi. Ihminen syö sitä mistä pitää koska se tuottaa mielihyvää. Mielihyvää käsittelemme kuitenkin hieman myöhemmin. Sanotaan että lapsi tarvitsee 10-15 positiivista maistamiskertaa enne uuden maun hyväksymistä. Mikäli lapsena ei ole totutettu tiettyihin makuihin, voi olla että välttelet tiettyjä makuja myös aikuisena tiedostamattasi joko siksi ettet ole maistanut niitä tai ettet ole saanut tarpeeksi monta positiivista makukokemusta.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tiedostettuasi asian voit totuttautua uusiin makuihin aikuisenakin. Älä siis tuomitse uusia makuja, kuten esimerkiksi joitakin kasviksia kertaheitolla vaan anna niille aikaa. Harvoin mikään uusi asia on kivaa/hyvää ensimmäisellä kerralla. Ajattele siis terveellisiä ruokia samoin kuten uusia farkkuja. Menee hetki ennen kuin ne löystyy ja tuntuu mukavalta, mutta kun ne on pehmeät ja muotoutuneet sopiviksi, et enää pysty käyttämään muita housuja kun niistä tulee suosikit. Ravinnossa testaa myös eri valmistusmenetelmiä sekä mausta luovasti. Monesti terveellinen ja kasvispainotteinen ruoka tuntuu tylsältä, mutta montako mahdollisuutta olet sille oikeasti antanut ja oletko koittanut eri menetelmiä käyttää kyseisiä raaka-aineita? Mikäli parsakaali ei maistu hyvältä keitettynä niin mikset koittaisi uunissa paahdettuna tai vaikka sosekeittona?
Tieto
Tieto muokkaa valintoja. Tieto siitä onko ruoka maultaan makunystyröitäsi miellyttävä, onko se sinulle terveellinen vaiko epäterveellinen tai kenties uusi ja vieras. Usein terveellisyys on toissijaista ja maku ohjaa valintoja tietoisesti tai tiedostamatta. Koulutus sekä tieto ohjaavat halua syödä paremmin, sillä terveydestä ja ravinnosta tietävät sekä koulutetut valitsevat useammin suositeltuja terveellisempiä ruokia herkemmin kuin muut. Uusi ja vieras ravintoaine jää helpommin kaupan hyllylle kuin se mitä olet syönyt pienestä pitäen. Tiedon ja tarpeen myötä osaat valita paremmin sen mikä on sinulle itsellesi hyväksi. Tiedon myötä pystyt tehdä järkivalintoja itsesi kannalta, etkä antaudu pelkästään maun vietäväksi. Tuskin kukaan haluaa olla minkään asian orja, vai mitä sanot? Älä siis ajaudu vain maun vietäväksi vaan tee järkivalintoja. Hae tai pyydä tarvittaessa tietoa ravintoneuvojalta tai muutoin asiasta tietävältä.
Itsearvostus ja itsetuntemus
Itsetuntemus, itsearvostus sekä rakkaus itseään kohtaan lisäävät terveellisempiä valintoja. On siis tärkeä oppia tuntemaan sekä ymmärtämään itseään, jotta pystyy ymmärtämään omia valintoja. Itsetuntoon ja arvostukseen vaikuttaa kaikki lapsuudesta tähän päivään. Kokemukset, kohtelu, sosiaaliset suhteet, perhe, rakkaus, sairaudet, traumat ja ihan kaikki. Sinun pitää oppia arvostamaan itseäsi, jotta pystyt tehdä hyviä valintoja itsesi vuoksi. Olet todellakin sen arvoinen! Tarvittaessa sinun tulee käsitellä ja kohdata asiat, jotka vaikuttavat suhtautumiseesi itseäsi kohtaan. Hae tarvittaessa tähän ammattiapua.
Hinta
Monesti ruuan hinta ohittaa terveellisyyden valintatilanteessa. Alennukset ohjaavat kuluttajien valintoja. Halvemmalla saa valkoista viljaa, rasvaisia ja sokerisia elintarvikkeita sekä eineksiä. Ihminen haluaa luontaisesti päästä helpolla ja mikä onkaan helpompaa kuin laittaa valmisateria mikroon. Kahden minuutin päästä edessäsi on jo lämminateria. Tässäkin on valitettavasti sosiaali- ja koulutusluokka eroja, sillä vähävaraiset ostavat enemmän epäterveellisiä tuotteita kuin parempituloiset.
Myönnän itsekin näin opiskelijana/yrittäjänä että raha on usein tiukassa enkä aina pysty ostamaan sitä tuoreinta lihaa tai luomua. Haluan kuitenkin voida hyvin ja se ohjaa ostoskorini sisältöä. En aina pysty ostamaan sitä terveyden, eettisyyden ja ekologisuuden vuoksi parhainta vaihtoehtoa, mutta en myöskään valitse niitä halvimpia tai terveydelle epäsuotuisia vaihtoehtoja. Valitsen kuitenkin laadukkaan ruuan esimrkiksi uuden vaatteen sijasta, sillä jos voin sisäisesti ja henkisesti huonosti, en pysty myöskään nauttimaan uuden mekkoni kantamisesta samalla tavalla.
Kun puhutaan hinnasta, voiko oikeasti terveydelle ja hyvinvoinnille asettaa hintaa? Ymmärrän sen että jos rahaa ei ole sitä ei ole. Kuitenkin usein kun pitää rahan menoista päiväkirjaa, huomaa ylimääräisiä kuluja jotka voisi hyvin sijoittaa paremmin. Sen sijaan että hoet ”ei minulla ole varaa” ja sokaistut tottumuksiisi, voisit tarkastella menojen ja tulojen todellista suhdetta. Voisiko sittenkin valita kaupasta hintavamman mutta terveyttä edistävämmän vaihtoehdon? Suunnitelmallisuus mahdollistaa usein parempia valintoja kuin sattumanvarainen ja fiilispohjainen elintarvikkeiden ostaminen.
On mielestäni pöyristyttävää että ostamme ennemmin uuden kesämekon tai taulutelevision kuin panostamme syömäämme ruokaan. Monesti ulkoiset asiat ohittavat sisäiset asiat, koska sisäisiä asioita ei nähdä samalla tavalla tässä ja nyt. Suurempi hinta laadukkaasta ruuasta on pitkällä aikatähtäimellä edullisempaa, kuin elintapasairaudet jotka tulevat sinulle helposti hyvinkin kalliiksi.
Mielihyvä
Mielihyvää ohjaa osittain itsearvostus ja historia. Toisaalta myös opitut tavat ohjaavat mielikuvia ja sen myötä koettua mielihyvää. Mielihyvä tulee ruuasta heti eikä myöhemmin. Siksi ruoka voi toimia palkintona tai lohtuna. Se voi toimia irtiottona tai tunteiden tukahduttajana. On tutkimuksia siitä että negatiiviset tunteet ajavat helpommin ylimääräiseen syömiseen tai vaihtoehtoisesti syömisen sairaanloiseen kontrolloimiseen. Kumpikin näistä aiheuttaa terveydelle haitallisia vaikutuksia yli- tai alipainon suhteen. Vaikka ruuasta saa ja pitää nauttia, pitäisi siitäkin huolimatta enemmän ajatella järjellä ei tunteilla. En lähtökohtaisesti ymmärrä ajattelua, jossa kaiken pitää olla kivaa ja ihanaa. Ruoka pitää olla tajunnan räjäyttävää ja liikuntakin aiheuttaa endorfiiniryöppyjä. Toki mahtavaa jos näin on, mutta jotta siihen päästään on tehtävä valintoja myös järjellä.
Tunteiden säätelyä pitäisi oppia ymmärtämään, jotta se ei vaikuttaisi ravitsemustottumuksiimme negatiivisella tavalla. Omiin tunteisiin ja ruuan vaikutusta niihin kannattaakin oppia tarkkailemaan, jotta tunnesyöminen ei karkaisi käsistä. Mikäli tunnistat tunnesyömisen merkkejä itsessäsi, suosittelen miettimään seuraavia asioita:
- Mitä tarvetta tunnesyöminen palvelee? Koetko jotain tiettyjä tai isoja tunteita tällä hetkellä? Onko elämässäsi tapahtunut uusia tai merkittäviä asioita? Yritätkö välttää tunteittesi kohtaamista tai kenties saada kontrollin tunnetta elämääsi?
- Miltä sinusta tuntuu? Tutustu tunteisiisi ja uskaltaudu kohtaamaan sekä tuntemaan ne! Opettele tunteiden tunnistamista ja nimeämään ne sen sijaan että söisit tunteesi pois. Usein tunteet ovat kehollisia, joten ota myös hetki pysähtyäksesi kuuntelemaan miltä missäkin kehonosassa tuntuu? Oletko kenties väsynyt, kiukkuinen, surullinen, iloinen, stressaantunut, levoton? Onko stressin vuoksi sykkeesi kohonnut tai hartiat jumissa? Jokainen tunne on seurausta jostain. Opettele siis ymmärtämään tunteen takana oleva ilmiö sen sijaan että tukahdutat ne ruualla tai sen kontrolloinnilla.
- Mieti mitä vaihtoehtoisia keinoja voisit tehdä helpottaaksesi oloasi? Jos koet itsesi stressaantuneeksi voisitko ruuan ahmimisen sijaan ottaa enemmän omaa aikaa tai käydä tuulettamassa ajatuksia kävelyllä? Mikäli olet surullinen niin mikä saisi mielialasi kohoamaan ruuan sijasta? Kenties soitto kaverille tai muu itsellesi mukavan asian tekeminen. Kaikki tunteemme ei ole miellyttäviä eikä niiden tarvitse olla. Opettele myös hyväksymään ikäviä tunteita osana elämää. Testaa erilaisia rentoutumismenetelmiä tai keinoja jotka laukaisevat tukalaa oloasi. Ole rohkea ja uskalla haluta muutosta.
Arvot
Arvot kuuluisi olla listan kärjessä maun kanssa, sillä arvot ohjaavat ihan kaikkea toimintaamme. Arvot siis osallistuvat myös ruokien valintaan. Osa arvottaa terveyden ja ostaa terveyden kannalta suotuisaa ravintoa. Osalle ekologisuus taas on arvo joka ohjaa valintoja. Mikäli et tiedä arvojasi, suosittelen sinua listaamaan omat arvosi ylös heti. Ilman arvojen tunnistamista et voi myöskään ymmärtää täysin toimintaasi ja siksi valintojen tekeminen saattaa olla epämääräistä. Arvot voivat myös muuttua läpi elämän ja siksi niihin on hyvä ajoittain itse kunkin palata.
Olen kirjoittanut postauksen arvoista ja se löytyy TÄÄLTÄ. Kirjoituksessa on myös ohjeet omien arvojesi löytämiseen jos kaipaat niihin apua ja selkeyttä.
Sosiaalisuus
Sosiaalinen syöminen ja mielihyvä kulkevat osittain käsikädessä, sillä moni kokee mielihyvää syödessään hyvää ruokaa ystävien ympäröivänä. Harvoin sosiaalista syömistä tapahtuu kuitenkaan niin paljon, että se dramaattisesti vaikuttaisi terveyteen. Sosiaalisen syömisen paineeseen sen sijaan törmää useammin. Älä siis ota stressiä siitä että kesällä tulee syötyä extempore jätski kuumalla kesäpäivällä. Yksittäiset pienet asiat ei horjuta kokonaisuutta, mikäli kokonaisuus on siis kunnossa. Kun kokonaisuus on kunnossa niin silloin on myös enemmän tilaa sosiaaliseen rentouteen ja elämästä pystyy nauttia kokonaisvaltaisemmin ilman stressiä.
Tapa
Tapa eli tottumus syntyy kuin tiettyä asiaa toistetaan riittävästi. Tapa voi olla terveyttä edistävä tai sitä heikentävä. Suomalaisten ravitsemustilassa on edelleenkin paljon kehityttävää. Mielestäni tiettyjä terveyttä heikentäviä tapoja opetetaan lapsille liian varhain, jolloin ne juurtuvat syvälle tavoiksi myös vanhempana. Vanhemmilla on suuri rooli ravitsemuskasvatuksessa. Lohdullinen uutinen on kuitenkin se, että tapoja pystyy muuttamaan vanhemmallakin iässä, mikäli olet vain sitoutunut siihen.
Niin kuin yllä mainitsin, lapset tarvitsevat 10-15 positiivista kokemusta ennen kuin he hyväksyvät uuden maun. Nykypäivänä tuntuu että olemme niin kärsimättömiä että mikäli se terveellinen ei räjäytä tajuntaa makuelämykseltään heti ensimmäisellä kerralla, olemme valmiita dumaamaan kyseisen raaka-aineen heti ja lopullisesti ruokavaliostamme. Tapa ei synny kerran, kahden tai edes muutaman kerran jälkeen. Tavan muodostuminen osaksi elämää tarvitaan paljon toistettavuutta, tietoisuustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Nämä ominaisuudet ovat hyvä opetella elämänkin kannalta, ei vain ravitsemustottumuksia muutettaessa.
Ehkä suurin ja totutuin tapa on viikonlopun herkuttelu. Kuka on sanonut että viikonloppuisin on aina herkuteltava? Ne ovat päiviä siinä missä maanantai ja torstaikin. Tämä vain esimerkkinä siitä että monet tavat ohjaavat käyttäytymistämme ja jälleen vaatii omien tapojen tarkastelua ymmärtääkseen omia ravitsemustottumuksia. Tiesitkö että suurin osa ihmisistä syö päivittäin varsin saman verran (paino & tilavuus) ruokaa? Tähän vaikuttaa myös opitut tavat. Tutkimusten mukaan on havaittu että ruuan määrä ennemmin kuin energiatilavuus pysyy samana. Siksi muutosta tehdessä olisi määrän sijaan syytä kiinnittää huomiota laatuun eli ravinnon energiasisältöön.
Kulttuuri
Kulttuurin säännöt sanelevat sen miten saamme toimia ja mikä hyväksytään ravinnoksi ja mikä ei. Kulttuuriset tekijät määrittelevät osittain sen mitä ylipäätään on tarjolla. Kulttuuri on syvästi juurtunut ja se ohjaa jokapäiväisiä valintoja. Kulttuurin ja historian ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös omia valintoja. Kulttuurierot ovat suuria ihan vain jo itänaapuriin mentäessä. Myös uskonnot määrittävät toimintaamme ja ravitsemuskäyttäytymistämme.
Ravinnontarve
Ravinnontarve pitäisi olla se joka pääsääntöisesti ohjaa ostoskorimme sisällön. Valitettavasti kuitenkin se on listaamistani asioista usein se kaikista vähäpätöisin. Ravinnontarve eli se millaista ravintoa ihminen tarvitsee toimiakseen normaalisti, tulisi ohjata jokaisen valintoja. Ihminen tarvitsee monia välttämättömiä ravintoaineita sekä ulkoista energiaa. Kun niitä ei saa, syntyy fysiologisia muutoksia ja puutostiloja. Ei ihme että nykypäivänä erilaiset suolistosairaudet yleistyy räjähdysmäisesti. Elintarviketeknologia kehittää jos jonkinlaista prosessoitua ruokaa jatkuvasti. Elämme tällä hetkellä ylitarjonnan aikaa, jossa houkutuksia on enemmän kuin tarpeeksi. Välttämättömät ravintoaineet ovat ne joita elimistömme tarvitsee ulkoisesti, sillä elimistö ei kykene tuottamaan niitä itse. Ei-välttämättömät ravintoaineet taas ovat kuin puolivalmisteita: niitä muodostuu elimistössä kunhan saadaan ulkoisesti tarpeeksi energiaa. Ravintoaineet ovat aineita joilla on elimistössä aineenvaihdunnallinen tai rakenteellinen tehtävä. Ei siis ole se ja sama mitä suuhunsa laittaa!
Ajatukset
Omat ajatukset ohjaavat syömistä suuntaan tai toiseen. Ne voi edistää terveyttä ja päinvastoin. Vanhentunut tieto tai pinttyneet ajatukset ohjaavat ravitsemuskäyttäytymistämme. Syömiseen saattaa liittyä omien ajatusten myötä itse luotuja paineita tai odotuksia. Usein nämä johtuu kuitenkin puutteellisesta tiedosta. Mikäli tietoa ei päivitä voi myös tottumukset olla terveyden kannalta heikohkoja. Mikäli luot itsellesi paineita, tulisi sinun miettiä jälleen taustalla olevaa syytä! Miksi koet painetta? Mitä tapahtuu jos et teekään niin kuin normaalisti tekisit? Mitä taas tapahtuu kun teet niin kuin olet aina tottunut? Mitä voisi pahimmassa tapauksessa käydä? Olisiko se maailmanloppu? Mitä tapahtuu jos muutat tottumiasi tapoja? Mitä siitä voisi parhaimmassa tapauksessa seurata? Usein omat ajatukset paisuvat isoiksi ja tapaamme liioitella asioita ennakkoon. Asioiden mittasuhteiden ymmärtäminen auttaa kokonaisuuden ja asioiden ymmärtämistä.
Mainonta
Mainonta pyrkii vaikuttamaan kuluttajaan. Mainoksilla pyritään luomaan mielleyhtymiä ja herättämään tunteita. Tunteet taas ohjaavat käyttäytymistä ja syömistämme. Niin kuin yllä mainitsin, tunnesyöminen harvoin johtaa positiiviseen ilmiöön. Tunne on hetkellistä ja ohimenevää. Ajattele siis järjellä. Punnitse onko tiettyyn tunteeseen syöminen nyt suurempi hyvä kuin tunteeseen syömättä jättäminen ja sen tuottama hyödyt pidemmällä tähtäimellä? Mainonnalla pyritään vetoamaan tunteisiin, ikään kuin käyttämällä tuotetta olet iloisempi, parempi, voit paremmin, kuulut tiettyyn yhteiskuntaluokkaan tai saat suosiota ja kunniaa. Harvoin näin kuitenkaan on. Medianlukutaito ja oikeanlainen suhtautuminen mainostulvaan ovat avainasemassa pursuavien mainosten ympäröimänä. Kun kohtaat mainontaa, mieti aina seuraavia asioita enne kun toimit tunteidesi vietävinä: mitä mainostaja haluaa sanoa? Mihin se pyrkii sinussa vaikuttamaan? Miten mainoksen tuote muuttaa oloasi/elämääsi? Miten pystyt mittaamaan muutosten todellisuutta? Onko se sen arvoista? Onko hyöty tässä hetkessä vai myös tulevaisuudessa?
Mielestäni yksi suurimmista elämäämme rajoittavista tekijöistä on menneessä tai tulevaisuudessa eläminen. Käytätkö paljon ”sitten kun”, ”sitten jos” sanontoja? Elämä on tässä ja nyt ja meidän tulee elää sen mukaisesti. Älä tee muutoksia vasta kun on pakko ja liian myöhäistä. Älä odota jotain mistä et ole varma tai mihin et ehkä pysty itse vaikuttamaan. Tee nyt. Elä tässä hetkessä. Arvosta itseäsi ja hyvinvointiasi nyt. Liika menneessä eläminen yhtälailla tulevaisuutta stressaten rajoittaa tätä hetkeä. Vapauta itsesi siis näistä kahleista, sillä menneisyyteen et pysty enää vaikuttamaan ja nykyhetki on turha pilata stressaamalla tulevaisuutta. koskaan et voi tietää miten tulevaisuus menee, et vaikka kuinka suunnittelisit sitä. Jos ajatuksissasi on tehdä muutoksia tee ne nyt! Kyllä kaikki aina järjestyy tavalla tai toisella tulevaisuudessa. Tärkeintä on elää tätä hetkeä. Panosta tähän hetkeen ja itseesi, koska mikään ei ole parempi sijoitus kun oma hyvinvointisi!
-Kiira
Lähteet:
- Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. (toim.). Ravitsemustiede. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012.
- Voutilainen E, Fogelholm M & Muranen M. Ravitsemustaito. Helsinki SanomaPro 2015.
- https://syomishairioliitto.fi/blogi