Utelias, aktiivinen, toimelias, valpas, väsynyt, levoton ja milloin mitäkin adjektiivia käytän tekosyynä keskittymiskyvyttömyydelleni sekä levottomuudelleni. En usko että olen ongelmani kanssa yksin, sillä yhä useampi nykyajan ihminen kärsii levottomuudesta sekä keskittymiskyvyn puutteesta. On totta että yhteiskunta on virikkeellisempi ja vuorokauden ympäri toimiva, joka ruokkii levottomuutta entisestään. En kuitenkaan pidä siitä että asioita laitetaan jonkin asian piikkiin, sillä pystymme vaikuttamaan itse itseemme ympäristöstä ja muista tekijöistä huolimatta. Se on jo ensimmäinen hyvä uutinen!
Toinen hyvä uutinen on se että luet tätä kirjoitusta. Se kertoo että aihe ehkä kiinnostaa ja resonoi sinussa. Ennen aiheen avaamista haluaisin kysyä sinulta kysymyksiä, johon sinun tulisi vastata itsellesi täysin rehellisesti:
- Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
- Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
- Käytkö ennemmin sykkimässä HIIT tunnilla kuin valitset rauhallisempia liikuntamuotoja?
- Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?
- Huomaatko räplääväsi kännykkää elokuvaa/ televisiota katsellessasi? Entä otatko puhelimen esiin hississä tai rullaportaissa ollessasi?
- Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä että mieli harhailee jo muutaman lauseen jälkeen? Entä joudutko lukemaan lauseita moneen otteeseen ymmärtääksesi sen mitä niissä sanotaan?
- Onko paikallaan olo turhauttavaa?
- Tulviiko mieleesi jatkuvasti hoitamattomia asioita?
- Sähläätkö arjessa tai teetkö usein huolimattomuudesta johtuvia virheitä?
- Onko muistisi huono? Etkö opi toistuvasta harjoittelusta huolimatta?
- Onko yösi rikkonaisia ja heräilet öisin?
- Ryhmätöissä valitsetko mielummin käytännön hoitamista kuin kirjoittamistehtävät?
- Kuluttaako yhteen asiaan keskittyminen paljon energiaa?
- Innostutko helposti ja haalit uusia asioita, vaikka edellisetkään eivät ole vielä maalissa?
- Onko hengityksesi pinnallista?
- Ryhdytkö toimeen ennen kuin olet edes saanut ohjeistuksia?
- Puhutko herkästi toisten päälle?
- Huomaatko käveleväsi ripeästi vaikka sinulle ei olisi kiire?
- Onko sinun vaikea odottaa vuoroasi?
- Hukkaatko usein tavaroita?
Mitä useampaan kohtaan vastasit kyllä, sen todennäköisemmin kärsit keskittymiskyvyttömyydestä tai levottomuudesta. Mitä useampaan vastasit kyllä, sen suuremmasta ongelmasta on todennäköisesti kyse. Minä en tosin ole oikea henkilö tekemään kenellekään diagnooseja. Mutta tuskin vinkeistäni sekä oman elämäsi ja toimintatapojesi funtsimisesta ainakaan haittaa on.
Mistä keskittymiskyvyttömyys ja levottomuus saavat alkuunsa?
Nykypäivänä yleinen syy keskittymiskyvyttömyyteen sekä levottomuuteen aikuisilla on liian pitkään, liian kiireisen elämän eläminen. Tähän kun yhdistetään vielä krooninen univaje ja taukojen jättäminen pois milloin minkäkin kiireen vuoksi ja epäterveelliset elämäntavat niin keskittömyyden, levottomuuden ja loppuun palamisen cocktail alkaa olla valmiina!
Kaikki lähtee kyvystä rentoutua ja nukkua. Siihen lisätään vielä tauotus! Miksi juuri nämä ovat niin tärkeitä?
Fysiologisesti tämä tarkoittaa kyvystä hillitä sympaattista hermostoa ja tehostaa parasympaattista hermostoa. Yleensä sympaattinen ja parasympaattinen hermostomme toimivat yhteistyössä. Mikäli teet liian paljon asioita ja liian pitkään, saattaa kehosi sympaattisen ja parasympaattisen hermostojen tasapainotila järkkyä. Tämä saattaa aiheuttaa toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin autonomisella hermostolla on vaikutusta. Stressi, ahdistus, kiire, huolestuneisuus ja pelko lisäävät stressiä ja siten pitävät kehon sympaattisen (taistele ja pakene) hermoston aktiivisuutta yllä. Pitkään yliaktiivisena toimiva taistele tai pakene hermosto heikentää kykyä rentoutua, jolloin rentoutuminen, nukkuminen ja palautuminen hankaloituvat ja näin usein vaikuttaa unen laatuun, puhumattakaan ihmisen vastustuskyvystä.
Monesti ajatellaan että sitten kun tämä projekti on tehty lepään. Sitten kun koti on valmis ja siivottu. Sitten kun olen tehnyt sen ja tämän ja milloin mitäkin. Itse huomaan hamstraavani erilaisia projekteja ja asioita innostuksen myötä ja havahdun vasta sitten kun huomaan tekeväni ympäri pyöreää päivää. Ihminen on siis erittäin hyvä jossittelemaan ja keksimään tekosyitä sekä siirtämä asioita milloin minkäkin syyn vuoksi. Sen sijaan kieltäytyminen on huomattavasti haastavampaa.
On iso ero teetkö ikävää työtä tai ikäviä asioita, kun että teet mukavaa työtä ja otat kivoja projekteja. Ikävät asiat on toki ikäviä ja saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita hetkellisesti. Tämä on stressaavaa ja kuluttavaa. Ikäviä asioita kuitenkin harvoin tekee enemmän kuin on pakko. Mukavat ja kivat asiat on kivoja ja niitä tekee mielellään, mutta niissä piilee se vaara, että teet helpommin yli voimavarojesi, koska nautit kaikesta tekemästäsi. Mikä tahansa kuormitus pitkään jatkuneena vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainotilaan, oli kyseessä siis ne mukavat tai ikävät asiat. Kehotankin siis sinua (ja minua) opettelemaan ei:n sanomista tai ainakin jaksottaa elämääsi siten, ettei akkujen lataaminen painotu vain kesälomaan.
Yksi tämän vuoden tavoitteeni onkin turhan jossittelun lopettaminen ja omien rajojen tiedostamista ja ei:n opettelua!
Keskittymiskyky ja loppuun palamisen ennaltaehkäisy on hyvin pitkälti kiinni siitä, miten elämme, käyttäydymme ja miten suuntaamme energiaamme. Se on kiinni tietoisista päivittäisistä valinnoista ja oman elämän hallitsemista. Ensimmäinen askel on siis tiedostaa ongelma, koska ilman ongelman tiedostamista on mahdotonta muuttaa toimintaa. Tiedostetulla toiminnanohjauksella saat apua moneen asiaan.
Toiminnan ohjauksella tarkoitetaan keinoja, joilla haluttu tavoite pystytään saavuttamaan. Toiminnanohjauksella pyritään ennakointiin ja johdonmukaiseen tekemiseen. Tähän auttaa konkreettisesti osatavoitteiden asettaminen, joka auttaa aivoja keskittymisen suuntaamista vain yhteen asiaan kerrallaan kokonaisuuden ja monen asian sijaan.
Tietoisen toiminnan ohjauksen avulla valitsemme mihin keskitymme. Toiminnanohjausta voi opetella yhdessä ammattilaisen kanssa tai sitten itsenäisesti. Tässä sinulle toiminnan ohjausta tukeva muistilista sitä opeteltaessasi:
- Toiminnan suunnittelu: Suunnittele ennen toimimista. Mikä on tavoite ja mitkä osatavoitteet? Riskit & mahdollisuudet? Paljon resursseja/aikaa tarvitaan? Ideointia ja toimintasuunnitelma tai kalenterin ja päivien organisointia.
- Suoritustavan valitsemiseen: Mitä keinoja ja työkaluja käytät tavoitteiden saavuttamiseksi? Pääsetkö siihen yksin vai vaatiiko se kenties apua?
- Aloitteisuus: Konkretia eli kyky käynnistää toiminta. Niin kuin huomaat konkretia tulee vasta kolmantena. Ei siis ole sama teetkö ensin ja mietit sitten, vai teetkö harkittua toimintaa.
- Joustavuus: Kyky muunnella toimintaa ympäristöstä ja tilanteesta riippuen.
- Inhibitio: Kyky olla keskittymättä epäolennaiseen. Kykyä vastustaa ja säädellä häiritseviä sisäisiä tai ulkoisia tekijöitä. Inhibitio on myös kykyä ehkäistä automaatioita eli yliopittuja tapoja.
- Palaute: Palautteen hyödyntäminen toiminnan korjaamisessa tulevaisuutta ajatellen. Mikä toimi ja mikä taas ei? Mikä hyödytti ja mitä taas muuttaisit tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa? Oman toiminnan peilaamista.
Mitä tulee loppuun palamiseen, tuntuu että yhä useampi ja ennen kaikkea nuorempi kuluttaa itsensä herkemmin loppuun. Uskon että syynä on osittain muuttuva yhteiskunta, teknologia, yhteiskunnan vaatimukset sekä kyvyttömyys pysähtyä ja tiedostaa omat resurssit, mutta toisaalta myös kyky hallita niitä. Jokaisen aikuisen täytyy olla oman elämänsä toimitusjohtaja ja pitää elämä hallinnassa.
Tuntuu että monessa yrityksessä ajatellaan ”enemmän on enemmän” kuin että vähemmän laadukkaammin on parempi. Tämä on jossain määrin surullista ja ajaa ihmiset loppuun. Siksi oman elämän hallinnollisista taidoista pitää osata ottaa ohjat käsiin. Pitää tiedostaa omat voimavarat ja mennä niiden mukaisesti, oli tilanne sitten mikä tahansa. Taukoja pitää olla arjessa, sillä kerran kesässä lataaminen ei riitä. Mini taukoja pitää olla päivittäin ja pidempiä lomia useammin. Uni on asia, josta tinkiminen ei kannata koskaan. Jos johonkin panostat, olkoon se sitten uni. Pyri ettet tee liian montaa asiaa kerrallaan, koska samanaikaisesti asioiden hallinnointi vaikeuttaa keskittymistä ja keskittymiskyvyn ylikuormittuminen heikentää jaksamista, suorituskykyä, palautumista ja asioiden loppuun saattamista. Tällöin uupumuksen kierre on taattu!
Ei kuitenkaan tarvitse panikoida, sillä kaikki stressi ei ole haitallista vaan oleellista on, onko se tilapäistä vai jatkuvaa. Määräaikaista, tiukkaakin puserrusta ihminen kestää paljon paremmin kuin tasaisen pitkään jatkuvaa fyysistä ja/tai henkistä painetta. Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista. Ajatellaan että tuottavuus kärsii jos tulee taukoja tai että kovaa treenaaminen tuottaa tulosta. Se on väärä ajattelutapa! Todellisuudessa voimavarojen heikentyessä et käytä samaa potentiaalia kuin mihin sinulla olisi kapasiteettiä palautuneena. Tämä pätee niin työntekoon, urheiluun kuin mihin tahansa aivo- sekä suorituskykyä vaativaa toimintaa.
Olit sitten ison firman toimitusjohtaja, pörssiyhtiön pomo, kaupan kassa, yrittäjä tai vaikka lastenhoitaja, muista ettei enemmän ole enemmän. Jokainen meistä tarvitsee palautumista tittelistä tai työnkuvasta riippumatta vaikka kuinka tuntuisi että selviää. Fysiologia ja perustarpeet ovat kuitenkin samat meillä jokaisella, eikä ne muuksi muutu!
-Kiira
Kuvat: @laurakiuruphotography Paikka: Oh my goodness
Lähteet:
- https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00811
- https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/toiminnanohjaus/Sivut/default.aspx
- https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/toiminnanohjaus
- Huotilainen. M & Moisala. M (2019). Keskittymiskyvyn elvytysopas, Tuuma-kustannus (E-kirja).