Stressi!

Nyt puhutaan aiheesta, joka usein mielletään ei toivotuksi, mutta jota suurin osa meistä kokee tai on kokenut jossain kohti elämäänsä ja se on stressi! Lukemalla tämän postauksen, opin toivottavasti ymmärtämään stressiä ja sen mekanismeja paremmin. Yhä useampi kokee itsensä stressaantuneeksi ajoittain tai pidempiaikaisesti. Osittain tämä on mielestäni johtuu kasvaneesta käsiteltävän tiedon määrästä sekä muuttuvasta yhteiskunnasta, joka edellyttää jatkuvaa tiedon omaksumista, monien tehtävien yhtäaikaista hoitamista sekä kiireestä johtuvasta paineen alla työskentelemistä. 

Lyhykäisyydessään stressi on henkilön subjektiivinen kokemus kuormituksesta ja itseään kohdistuvista haasteista ja vaatimuksista, jolloin voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Koska stressin ja sen kokeminen on yksilöllistä, se selittää sen miksi joku kokee jonkin asian stressaavana ja toinen taas ei. 

Ei riitä että koemme stressiä vain työpaikalla, sillä teknologian johdosta kommunikointi on yhä helpompaa ja melkeinpä jo velvoitetaan päivystämään 24/7, jolloin töistä ei pääse irti edes vapaa-ajalla. Kaiken tämän lisäksi vielä ruokimme itseämme erilaisilla ärsykkeillä, kuten puhelimella ja televisiolla, joka osaltaan kuormittavat aivoja entisestään.

Hyvä ja huonostressi

Vaikka stressi mielletään huonoksi, kaikki stressi ei kuitenkaan aina ole haitallista. Oleellisinta on oppia tasapainottamaan kuormittavien ja palauttavien tekijöiden määrää. Mikäli töissä on hektisempi kausi, tulee myös palauttavia hetkiä arjessa olla enemmän. Stressissä keskeiseksi nousee kuormituksen kesto ja se onko se tilapäistä vai jatkuvaa. Ihminen kestää hyvinkin suurta stressi kuormaa, mikäli se vain on määräaikaista. Lyhytaikainen stressi aiheuttaa harvemmin oireita kun taas pitkäkestoinen stressi saattaa henkisen uupumuksen myötä aiheuttaa myös fyysisiä oireita.

Hyvän ja pahan stressin eroina on stressin kokemus. Esimerkiksi hyvässä stressissä ihminen kokee itsensä aikaansaavaksi ja tehokkaaksi. Usein negatiivista stressiä kokevat ihmiset kuvailevat taas itsensä aikaansaamattomaksi sekä ahdistuneiksi. Hyvä stressi siis parhaimmillaan boostaa tekemistä, herättää sympaattisen hermostomme, joka ajaa meitä ylittämään itsemme ja antamaan parastamme. Toisaalta hyvä stressi on pitkään jatkuvana yhtä haitallista kuin negatiivinenkin ja itse asiassa ajaa ihmisen helpommin uupumukseen. Onnistumisen ja pystyvyyden tunteet ruokkivat motivaatiota. Pystyvyys ja motivaatio yleensä taas kasvaa tehdessä. Kun tekemistä on paljon, tavoitteet nousevat, tehdään enemmän ja enemmän sekä laiminlyödään unta. Tämän vuoksi hyvän stressin aiheuttama uupumus ja kuormitustilat ovatkin vaikeammin tunnistettavissa.

Stressin fyysiset oireet

Ylikuormituksen oireet ovat usein yksilöllisiä. Tyypillisesti stressiin liitettävissä olevia oireita on kuitenkin ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus, mielenterveyden oireet, muisti- ja keskittymisvaikeudet ja erilaiset kiputilat kuten päänsärky, selkäkipu ja mahakipu. Stressin vaikutuksen alaisena toimintakyky ja ongelmanratkaisukyky heikkenee sekä tapaturmien riski kasvaa. Stressaantuneella ihmisellä vastustuskyky laskee, jonka vuoksi sairastutaan herkemmin. Stressi aiheuttaa myös verenpaineen kohoamista ja rytmihäiriöitä. Stressiin liitettävissä olevia psyykkisiä oireita on muun musassa jännittyneisyys, ärtymys, agressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, muistiongelmat ja unen häiriöt. Stressiin on myös liitettävissä paino ongelmat, niin lihominen kuin laihtuminenkin.

Miksi oireita ilmaantuu?

Aivot ja niiden toiminta on hyvinkin sopeutuvaa. Se miksi koemme stressin eri tavalla on omiin ajatuksiin, kokemuksiin ja uskomuksiin sidonnaista. Kuitenkin fysiologisesti autonomisen hermoston tehtävä on säädellä kehon toimintoja tilanteen vaatimalla tavalla. Ihmisen autonominen hermosto on jaettu kahteen toiminnoiltaan eroaviin järjestelmiin: parasympaattinen hermosto, jonka tarkoituksena on kehon palautuvuus sekä sympaattinen hermosto, joka on elimistön taistele ja pakene järjestelmä, esimerkiksi vaaran edessä. Toinen hermostoista on ikään kuin jarru ja toinen kaasu. Ajattele nämä hermostot kiikkulaudalle, kun toinen on ylhäällä on toisen väkisinkin oltava alhaalla. Miten tämä sitten käytännössä ilmenee?

Kun ihminen nukkuu ja syö riittävästi, kehon parasympaattinen eli palauttava järjestelmä aktivoituu. Päivällä parasympaattinen järjestelmä aktivoituu muun muassa ruokailujen jälkeen, jolloin tarkoituksena on ruuansulatus ja energian talteen korjaaminen hyötykäyttöön. Yöllä parasympaattinen hermosto aktivoituu ja sydämensyke laskee. Uni palauttaa elintoimintojamme ja korjaa järjestelmiämme. Unen aikana muun muassa tärkeä vagushermo (kymmenes aivohermo) aktivoituu, kulkien aivorungosta aina vatsan ja lantion alueelle. Vagus hermo säätelee hengitystä, sykettä ja ruuansulatusta. Se on myös yhteydessä tuntoalueisiin ja näin tunto ja tunnekokemuksiin, sekä sisäelimistä tuleviin ärsykkeisiin. On siis sanomattakin selvä että unen aikaiset palauttavat toiminnot ovat merkittävässä roolissa, niin elintoimintojemme säätelyn, kuin psyykkisen tasapainon ja tunne elämän ylläpitämisessä.

Lisää vagushermosta ja sen yhteydestä kipuun voit lukea mm. täältä:

https://selkakanava.fi/kysyyko-kipu-hermoa-viisi-kysymysta-ja-vastausta-kiertajahermosta

Kun stressitasot ovat jatkuvasti korkealla, kehon taistele ja puolusta eli sympaattinen hermosto käy ylikierroksilla heikentäen parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tästä johtuu muun muassa vatsakivut ja suolistovaivat, sekä mahdolliset paino-ongelmat stressaantuneena. Stressi tilassa siis kiikkulaudan tasapainotila järkkyy, jolloin toisen hermoston vilkkaudesta johtuen voi syntyä toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin kyseinen autonominen hermosto vaikuttaa. Tänä päivänä tiedämme jo että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon. Stressillä ja sen kokemuksella on siis vaikutusta hermoston aktiivisuuden kautta myös fyysisiin oireisiin.

Stressinsietokyky ja resilienssi

Ylikuormittunut ihminen saattaa käyttäytyä eri tavoin. Usein Stressaantunut ihminen käyttäytyy levottomasti eikä ole oma itsensä. Toiset muuttuvat äänekkäiksi ja toiset taas hiljaisiksi. Suuren kuormituksen myötä reagointi pieniinkin asioihin voi muuttua suureksi. Monet tutkijat uskovat ettei mikään yksittäinen asia tuota stressiä, vaan meidän yksilöllinen käsitys asioista. Reaktio riippuu siis täysin yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista.

Psyykkiseen palautuvuuteen eli resilienssiin vaikuttaa käsitysten lisäksi esimerkiksi kasvatus ja biologiset ominaisuudet. Olemme geneettisesti eritavoin herkkiä ympäristön vaikutuksiin. Lisäksi resilienssiin vaikuttaa lähipiirin ja ympäristöstä kumpuavien myönteisten ja kielteisten tekijöiden vuorovaikutus. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei resilienssi ole pelkästään kiinteä ominaisuus, vaan sitä pystyy harjoittamaan, siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa. Resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa tilanteissa. Resilienssi kasvaa iän ja kokemusten myötä, jolloin toistuvia vastoinkäymisiä on helpompi kohdata. Kokemukset ja niiden käsittely taas harjaannuttaa ongelmanratkaisukykyjä, joustavuutta sekä itsesäätelytaitoja. Mikäli et ole asettanut itseäsi epämukavaan tai haastavaan tilanteeseen, on sinun luonnostaan jo vaikeampi kohdata niitä. Kokemus tuo siis itsevarmuutta ja käsittelytaitoja asiassa kuin asiassa, niin myös stressinsiedossa. Esimerkkinä isot yritysjohtajat saattavat kyetä tekemään nopeita ratkaisuja stressin alaisena, toisin kuin henkilö joka joutuu ison päätöksen eteen ensimmäistä kertaa.

Miten välttää stressiä?

Aivot ja niiden ylirasitus ei varoita itsestään samalla tavalla, kuin esimerkiksi lihasrasituksessa lihaksissa jylläävät maitohapot, jolloin tiedät olevasi äärirajoilla. Siksi varhainen ennakointi, itsensä ja toimintatapojensa tunteminen sekä hyvä kehonkuuntelu on avainasemassa ylikuormittumisen ennaltaehkäisyssä. Jatkuvan ylivireän hermoston kanssa elämiseen tottuu ja voi olla vaikea tunnistaa rauhallista ja hyvää oloa, jotta voi mennä sitä kohti. Tarvitaan siis toistuvia ja tietoisia kokemuksia siitä, miltä rentoutuminen tuntuu, jotta opit tunnistamaan tasapainotilan ja pyrkimään sitä kohti niin tietoisesti kuin alitajuntaisesti. Mitä useammin pääset rentoutuneeseen tilaan, sen helpommin hermostosi oppii laskemaan kierroksia.

Ajattele itsesi autoksi: auto kulkee tuhatta ja sataa mutta se ei pysähdy enne kuin seinä tulee vastaa ja auto romuttuu. Tietoisia palautumisenhetkiä voidaan siis verrata auton jarruihin, ilman niitä tulet törmäämään seinään, ennemmin tai myöhemmin. On siis enemmän kuin tärkeä pitää jarruista huolta, jotta ne toimivat kunnolla. Palautumisessa ja sen kokemisessa on jälleen yksilöllisiä eroja. Toinen palautuu joogaamalla ja toinen taas kotona hengittelemällä.

Alla listattuna yleisimpiä palautumista edistäviä keinoja:

  1. Nuku riittävästi. Uni on palautumisessa se kaikken tärkein ja merkittävin asia. Tee kaikkesi, jotta uni ei kärsi. Jos panostat johonkin, panosta uneen!
  2. Liiku luonnossa.
  3. Kuuntele rauhallista musiikkia tai laula.
  4. Lue kirjaa.
  5. Hakeudu kohti iloa ja naura. Huumori on tärkeä keino vähentää stressiä.
  6. Vietä aikaa iholla. Jo lapsi hakeutuu jatkuvaan ihokontaktiin, sillä kosketus ja läheisyys lisää hyvänolon hormonituotantoa ja vähentää stressihormonin tuotantoa.
  7. Hengitä syvään. Usein stressaantunut henkilö hengittää pinnallisesti. Jo muutama syvä hengitys muistuttaa kehoa rauhoittumisesta.
  8. Meditoi. Tietoinen läsnäolo auttaa löytämään rauhallisuutta kehossa.
  9. Kommunikoi. Huolien, murheiden ja ajatusten jakaminen auttaa saamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Joskus myös tunteiden kertominen jo itsessään saattaa purkaa painetta ja auttaa sinua rentoutumaan.
  10. Pidä mikrotaukoja. Mikrotauot auttavat etenkin henkisessä palautumisessa. Työt eivät tekemällä lopu, mutta sinä uuvut ilman palautumista. Pidä siis kiinni ruoka- ja kahvitauoista yms.
  11. Omaa aikaa. Pidä huolta ettei elämä ole vain suorittamista ja tee asioita joista nautit. Mieti rauhallista ja hyvää oloa tuottavia asioita. Mitä ne ovat ja miten voisit lisätä niitä arkeesi? Mitä asioita olet jättänyt tekemättä pitkään, koska sinulla ei ole ollut aikaa?
  12. Syö riittävästi.
  13. Tee rauhallista liikuntaa.
  14. Hoida mieltä painavat asiat heti pois päiväjärjestyksestä. Pätee niin ihmissuhteista työasioihin. Älä jää roikuttamaan negatiivisia tunteita aiheuttavia asioita. 
  15. Vältä alkoholia ja muita päihteitä.

Nyt toivottavasti ymmärrät stressiä, sen mekanismeja sekä yksilöllisiä eroja paremmin. Kerro ihmeessä kommentteihin jos sinulla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita mielessäsi, josta haluaisit kuulla lisää minun kirjoittamana. Jaetaan tietoa ja opitaan yhdessä. Muistakaa kuunnella kehoa! <3

-Kiira

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.