Julkaistu

Nykypäivän huono hengitys ja sen vaikutus meihin!

*Kaupallinen yhteistyö Lunette kanssa

Puhutaan hetki hengityksestä ja rentoutumisen tärkeydestä. Monelle meistä hengitys on itsestään selvä automaatio, johon harvemmin tulee kiinnitettyä sen suurempaa huomiota. Kiire kulttuurin myötä yhä useammalla on huonot hengitystavat ja elimistö on jännittyneessä tilassa. Elimistön jännittynyt tila saattaa reagoida fyysisinä oireina.

Miten ja mihin kaikkeen hengitys vaikuttaa, miksi siihen tulisi ajoittain kiinnittää huomiota ja miten se liittyy aiheeseen kuukautiset? Jatka lukemista, sillä avaan aihetta laajemmin. Lopussa jaan lisäksi konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia hengitykseen ja rentoutumiseen liittyen. Vaikka hengitys ei ole aiheena ehkä seksikäs, se on silti meitä jokaista koskettava ja erittäin tärkeä. Lukemasi jälkeen et halua enää jättää hengitystä huomiotta.

Hengityksen fysiologia

Sisäänhengitys on hapen siirtymistä ilmasta soluun ja uloshengitys hiilidioksidin siirtymistä soluista ilmaan. Jos yli hengitämme, elimistöstä poistuu enemmän hiilidioksidia kuin aineenvaihdunnan tuotoksena syntyy. Se saattaa pitkän jatkuneen aiheuttaa valtimoveren emäksisyyden ja aiheuttaa mm. verisuonten supistumista, tukehtumisen tunnetta, rintakipua, sydämen tykytystä, raajojen puutumista, huimausta, pyörryttävää oloa ja nopeaa uupumisen tunnetta. Ali hengittäessä hengitys on usein pinnallista ja hengityksen välillä saattaa tulla pitkiäkin taukoja. Ali hengittäessä pallean käyttö on usein passiivisempaa ja elimistön solut eivät saa riittävästi happea ja hengitykseen osallistuvat kudokset liikettä. Hypoksia eli vähentynyt hapensaanti voi olla henkeä uhkaava, mutta pienelläkin happivajeella on jo merkittäviä oireita. Oireina voi olla mm. kalpeus, heikotus ja huimaus. Yleisin oireista on kuitenkin pääkipu. Pitkittynyt stressi on nykypäivänä yksi merkittävä syy huonoon hengittämiseen.

Stressin vaikutus

Stressi vaikuttaa niin kuukautisiin kuin hengittämiseen. Tiesitkö että stressi voi olla syy myös epäsäännöllisiin kuukautisiin? Stressi itsessään on psykologista, mutta pitkittyneenä voi aiheuttaa fyysisiä oireita. Yleisimpiä stressin oireita on päänsärky, vatsakivut, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, tihentynyt virtsaamisen tarve, selkävaivat ja flunssa kierre. Se miten stressi vaikuttaa yksilöllisesti on suuria eroja. Stressin hallintaa ja säätelyä pystyy opettelemaan siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa. Tiedetään kuitenkin, että stressi nostaa sympaattisen hermoston aktivisuutta ja kiihdyttää sykettä sekä hengitystä. Pitkäkestoinen tai toistuva kiihtynyt hengitys on taas elimistöä kuormittava tekijä. Kuormittunut ja jännittynyt keho ei toimi aina suotuisasti ja ilmenee eri oirein. Monet kuormitustekijät, niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset lisäävät myös kivun ja ahdistuksen kokemista. Se vaikuttaa myös suhtautumiseen kuukautisia kohtaan, sekä koettuun kipuun niiden aikana. Mitä enemmän fyysistä ja henkistä kuormitusta, sen suurempana todennäköisesti koet kipua, kuten kuukautiskipua.

Mihin kaikkeen hengityksellä pystytään vaikuttamaan?

Hengityksen vaikutukset ovat hyvin laaja-alaiset. Hengityksellä pystytään vaikuttamaan kaikkiin kehon järjestelmiin ja ylläpitämään kehon tasapainotilaa. Hengitys on myös ainoa tapa vaikuttaa muutoin tahdosta riippumattomaan eli autonomiseen hermostoon. Hengityksen kautta pystyt siis säätelemään kaikkea, mihin autonominen hermosto vaikuttaa.

Mihin autonominen hermosto sitten vaikuttaa?

Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen sekä parasympaattiseen järjestelmään. Sympaattinen hermosto tunnetaan taistele tai pakene hermostona, joka nostaa verenpainetta ja tehostaa verenkiertoa, nostaa sydämen sykettä ja vireystasoa. Parasympaattinen hermosto, johon hengityksellä pyritään vaikuttamaan, auttaa palautumaan ja rauhoittumaan. Parasympaattisen hermoston aktivoituessa sydämen syke laskee, hengitys tasaantuu ja ruuansulatuselimistö tehostuu. Koettu stressi ja liikunta nostaa sympaattisen hermoston toimintaa ja hidastaminen, hengitys ja lepo taas nostaa parasympaattisen hermoston toimintaa ja tähän pystyt tietoisesti vaikuttamaan. Etenkin yhteiskunnan hektisyydessä tulisi kiinnittää huomiota tietoiseen rentoutumiseen.

Hyvällä hengityksellä rentoutat lihaksia. Lihasten rentouttaminen on oleellista esimerkiksi kuukautiskipujen lääkkeettömässä itsehoidossa. Tietoisen hengittämisen ja rentoutumisen vaikutus ulottuu koko lantionpohjaan ja kivun säätelyyn sen alueella. Se mitä kaikkea lantionpohjaan lukeutuu, käydään läpi hieman alempana.

Tiesitkö?

Että palleahengityksen ja sen aiheuttaman paineen säätelyn avulla pystyt vaikuttamaan suoliston toimintaan ja laskimoverenkiertoon. Lisäksi pallea hengityksen ja lihasten aiheuttama vatsaontelopaine keskivartalossa puristaa imusoluja ja näin lisää imusuonten liikettä. Imusuonten tehtävä on kuljettaa kuona-aineita hajotettavaksi ja imeyttää nesteitä takaisin verenkiertoon. Myös aivo-selkäydinneste pumpataan aivoihin hengityksen avustuksella. Ei siis mikään ihan turha juttu tämä hengitys!

Hyvä hengitys lähtee palleasta

Pelvic floor eli lantionpohja on kompleksi, jossa lantionpohjan lihakset, vatsalihakset sekä syvät selkälihakset ja pallea on toisiinsa yhteydessä lihaskalvojen eli faskioiden välityksellä. Se miten hengität ja käytät palleaa, vaikuttaa siis kyseisen alueen aktiivisuuteen ja rentoutumiseen. Pallea on keskivartalon syvä lihas. Selkäkanavan mukaan pallean heikko aktiivisuus on osoitettu olevan yhteydessä selkäkipuun, jota usein kuukautistenkin aikana saattaa olla. Pallean heikko aktiivisuus on suoraan yhteydessä huonoon hengittämiseen ja hengityksen myötä vaikuttaa laajasti päivittäiseen jaksamiseen ja kudosten hapensaantiin. Hyvä palleahengitys rentouttaa ja alentaa stressiä ja lievittää kipuja. 

Epämiellyttävät tunteet ja kokemukset nostavat hengitystiheyttä. Tietoisella hengittämisellä ja rentoutumisella saatat saada myös tunteita paremmin hallintaan. Palleahengityksellä voidaan tukea myös keskivartalon lihasten hallintaa sekä urheilusuorituksia, mutta nyt keskitytään rentoutumisen näkökulmaan. Muita hyviä rentoutumisen menetelmiä tehokkaan hengittämisen lisäksi on orgasmit, jotka sekä vähentää kipuja että rentouttaa vartaloa. Kosketus ja läheisyys ovat myös tehokkaita rentoutumisen keinoja. Myös lämmin eri muodoissa rentouttaa. Lämmön muotoja on esimerkiksi saunominen, kylpeminen, suihkuttelu tai lämpöpakkaukset.

Heikon palleahengityksen tunnusmerkkejä

Yleensä tunne siitä, ettei happi kierrä kunnolla tai että happea joutuu haukkoamaan, saattaa kertoa pallean heikosta käytöstä. Myös jatkuva haukottelu saattaa olla merkki, siinä missä tiheä hengittäminenkin. Tiheän hengittämisen tuntomerkkejä on usein kireät tai lyhentyneet kaulan alueen lihakset. Huono ja pinnallinen hengitys voi aiheuttaa myös rintakehän etuosan lihaskireyksiä, jota näyttöpäätetyö, stressi ja huono hengittäminen edistää. Mikäli hengittäessä hartiat nousevat ylös tai jos rintakehän alaosa ja kyljet eivät laajene, voi ongelma olla pallean huonossa käytössä.

Pitkään jatkuneena oireet voi olla myös epämääräisempiä, kuten levottomuus, uneliaisuutta päivällä (mikäli yöunet kuitenkin riittävät), rintakehän, niskan ja selän kipuilua, ärtynyttä suolisto tai rakkoa, puutumista tai raajojen viileyttä. Myös oppimisvaikeudet, yöllinen enureesi (aikuisten yökastelu) ja bruksismi (yöllinen narskuttelu) saattaa olla stressin ja huonon hengittämisen yhteisvaikutuksen tulos. Suu hengittäminen on usein merkki hengityksen häiriöstä (poissulkien tietenkin liikunnan yhteydessä) ja aiheuttaa myös yllä mainittuja oireita. Tiheä ja pinnallinen hengitys voi lisätä lihasten tonusta ja aiheuttaa tahatonta supistelua ja kramppailua. Kuukautisten aikana krampit saattavat siis lisääntyä kehon ollessa jännittynyt. Kiire, stressi, ahdistuneisuus, väsymys kipu ja traumat voivat kaikki altistaa hengitysmallin muuttumiselle autonomisen hermoston kautta.

Näyttöpääte apnea

Uniapnea on monelle varmasti tutumpi termi, mutta on tutkittu, että näyttöpäätetyötä tekevät, sähköposteja paljon lukevat, tabletteja ja kännyköitä tunteja tuijottavat henkilöt pidättävät herkemmin hengitystä. Hengityksen pidättäminen toistuvasti aiheuttaa apnean oireita.

Normaalin ja tehokkaan hengityksen piirteitä

Hengityksen tulisi kulkea levossa nenän kautta vatsaan. Keuhkojen kehityksen loputtua eli noin 22 ikävuoden jälkeen, hengitystaajuus tulisi olla noin 10-14 hengitystä minuutissa. Toki hengittäminen saattaa muuttua tietoisuuden myötä. Parhain tapa tarkastella hengitystä tästä näkökulmasta on aina tiedostamatta ulkopuolisin silmin. Hengitys tahti tulisi olla säännöllinen ja vaivaton. Uloshengitys on kestollisesti pidempi kuin sisäänhengitys. Hengitysten välissä on normaalia olla pieni tauko.

HARJOITUKSIA JA TESTEJÄ

On tärkeä löytää itselle sopiva menetelmä tukemaan rentoutumista ja tehokasta hengitystä. Harjoitukset voivat olla lyhyitä, päivän aikana tehtäviä. Tai sitten ne voivat olla pidempikestoisia rutiineja, joita itse tykkään sijoittaa aina iltaan ennen nukkumaanmenoa.

Hi Lo-testi

Testi mittaa karkeasti hengitätkö pinnallisesti vai pallean avulla. 

Testin voi tehdä istuen tai selin. Aseta toinen kätesi vatsan päälle ja toinen rintakehälle. Hengitä normaalisti. Tunnustele kumpi kätesi nousee ensimmäisenä ylös. Mikäli kumpikaan ei liiku tai liikkuvat sisäänpäin löydön on positiivinen eikä hengitys tapahdu aktiivisesti palleasta. Mikäli rintakehä nousee ennen vatsaa tai nousee merkittävän paljon suhteessa vatsaan, löydös on myös positiivinen. Hyvässä hengitystekniikassa hengitys kohdistuu vatsaan sekä kylkikaariin, josta se kohoaa rintakehälle. Niskan, kaulan ja hartioiden tulisi pysyä hengittäessä rentoina eikä olkapäät saisi nousta merkittävästi ylös. Tällöin pallea toimii todennäköisimmin aktiivisesti.

Hengityksen pidätystesti

Tämä testi mittaa hyperventiaatiosyndroomaa eli pinnallista ylihengittämistä.

Käy istumaan ja hengitä normaalisti. Uloshengityksen jälkeen ota nenästä kiinni pinsetti otteella. Pidätä hengitystä ottaen samalla aikaa. Kun tulee ensimmäinen tarve hengittää, pysäytä kello ja sisään hengitä. Tarkkaile sisäänhengitystä: hengityksen tulisi jatkua normaalisti nenän kautta. Löydön on positiivinen, mikäli hengityksen pidättämisen jälkeen haukotaan happea suun kautta. Hyperventilaatiosyndrooma on lievä, jos hengityksen pidätysaika on alle 30s ja vakava jos alle 20sec.

Rintakehän liikkuvuuden mittaaminen

Rintakehän liikkuvuus vaikuttaa hengityskapasiteettiin.

Rintakehän liikkuvuuden mittaamiseksi tarvitset mittanauhan ja toisen henkilön mittaamaan. Mittanauha asetetaan rintakehän ympärille, noin miekkalisäkkeen kohdalle (rintalastan alaosalle). Seuraavaksi hengitä voimakkaasti (maksimaalisesti) sisään. Rintakehän ollessa laajimmillaan mitataan ympärysmitta. Seuraavana lähde tyhjentämään keuhkoja maksimaalisella ulospuhalluksella. Mittaajan mittaa jälleen samasta kohdasta ympäryksen. Tulos saadaan mittaamalla sisään- ja uloshengityksen erotus. Normaali rintakehän liikkuvuus on yli 5cm.

Tietoinen syvään hengitys laskuilla tai ilman

Syvään hengittäminen (keuhkot täyteen nenän kautta ja hitaasti ulos puhaltaen). Tämä antaa parasympaattiselle hermostolle viestiä rauhoittumisesta. Itse käytän syvään hengittämistä päivittäin tilanteissa, jotka aiheuttavat jännitystä, ahdistusta tai joissa muutoin keho herkästi jännittyy tai kun haluan pitää sen tietoisesti mahdollisimman rentona. Tällaisia on esimerkiksi hammaslääkäri, erilaiset esitykset, hieronnan aikana tai pahimpien vatsakramppien yhteydessä jne. Syvään hengittäminen on hyvä siitä, että harvoin muut huomaavat tekeväsi erityistä harjoitusta. Toimii siis hyvin tilanteesta riippumatta.

Harjoitusta voi suorittaa myös iltaisin. Tällöin siihen voi lisätä myös laskemisen, joka saa sopivasti ajatukset hämättyä pois päivän asioista. Sisään hengitä laskien 6 ja ulos puhalla laskien 8. Pidä välissä 2-3sekunnin tauko ja toista 6-10x.

Palleaa aktivoiva hengitys

Käy selin jalat suorana tai koukussa. Aseta kädet vatsasi päälle, noin navan molemmin puolin. Sisään hengitä kohti käsiä siten, että tunnet kätesi kohoavan ennen rintakehän kohoamista. Ulos puhalla rauhallisesti, pidätä hengitystä pari sekuntia ja toista noin 6-10x. Tunnustele oloa.

Voit suorittaa saman harjoituksen siirtämällä käsiä kylkikaarien mukaisesti vartalon/vatsan sivuille. Hengitä kohti käsiä ja suorita muutoin samoin kuten yllä.

Molempia harjoituksia voi tehdä myös päivän aikana istuen aktivoivana harjoituksena tai illalla selin rentoutumiseen.

Kontrolloitu hengitysharjoitus – sisään & ulos

Käy selin rentoon asentoon. Voit asettaa kädet vatsalle molemmin puolin. Sisäänhengityksen aikana jännitä kevyesti lantionpohja ja ohjaa hengitys kylkiin ja rintakehän takaosaan. Tunne samalla käsien kohoaminen. Ulospuhalluksen aikana lisää lantionpohjan jännitystä ja työnnä ilma ulos syvien alavatsalihasten avulla. Voit tuntea navan ala-sivu puolella poikittaisten vatsalihasten jännittymisen. Kun saavutat täydellisen keuhkojen tyhjennyksen, rentouta lantionpohja, vatsa ja pallea. Toista 6-10x.

Hengittämisellä ruumiinosat rennoksi

Käy selin maaten rentoon asentoon. Käy ajatuksissasi läpi jokainen ruumiinosa kerrallaan sisään hengittäen ja ulospuhalluksen aikana pyrit rentouttamaan kulloisenkin ruumiinosan ja päästämään sen mahdollisimman rennoksi. Aloita päälaesta, siirtyen kohti kasvoja, kaulaa, hartioita, rintakehää, käsivarsia, selkää, kylkiä, vatsaa, pakaroita, lantiota, lantionpohjaa, etu- ja takareisiä, sääriä, pohkeita ja jalkoja. Käytyäsi läpi koko vartalon tunnustele rentoutunutta ja painavaa vartaloa. Mikäli huomaat jännittyneisyyttä jossakin kohtaa, palaa siihen vielä erikseen uudelleen.

Jännitys-rentoutusharjoitus

Harjoituksella pyritään vaikuttamaan lihasaistiin, jotta tuntoreseptorit oppivat tunnistamaan eron jännityksen ja rentoutumisen välillä.

Jännitysrentoutusharjoitukset ovat omia suosikkejani. Jännitysrentoutus auttaa ahdistuksen lieventämiseen, rauhoittumiseen sekä tietoiseen rentouttamiseen. Harjoitusta voi tehdä myös lyhyemmässä mittakaavassa ja esimerkiksi työpäivän lomassa istuen. Itse suosin harjoitusta iltaisin ennen nukkumaanmenoa pidemmän kaavan kautta, usein silmät kiinni. Videolla ohjattu koko vartalon jännitys-rentoutus harjoitus (noin 10min).

Erilaisia hengitys ja rentoutusharjoituksia on paljon. Myös mindfulness, jooga, pilates ja ASMR auttavat kehotietoisuuteen ja rentoutumiseen. Hyvä hengitys on yhteydessä parempaan elämänlaatuun, elimistön homeostaasiin, kivun lievitykseen ja stressin, ahdistuksen ja tunteiden säätelyyn. Ainakin näin teoreettisesti. Mutta jos tutkimukset näin väittää, miksemme kiinnittäisi huomiota hengittämiseen ja ottaisi rutiiniksi hengitys ja/tai rentoutusharjoituksia?

Ps. Mikäli sulla ei ole vielä käytössä Lunetten kuukuppi, niin TÄÄLTÄ pääset hankkimaan omasi. Lunette on mullistanut mun kuukautiset ja parantanut suhtautumista menkkoihin. Sen lisäksi että kuukuppi on ekoteko, säästää rahaa ja on hellämpi limakalvoille, sen käyttö on huolettomampaa kuin muiden kuukautis välineiden. Näin mielikin pysyy paljon rennompana eikä kuukautiset huoleta liikuntasuoritusten, uinnin tai muiden asioiden aikana. Se jos joku lisää itsevarmuutta ja mukavuutta!

Kirjoitin myös siitä, mitä kuukautisten aikana tapahtuu kehossa ja miten se vaikuttaa liikuntaan. Voit käydä lukemassa aikaisemman kirjoituksen TÄÄLTÄ!

-Kiira

Lähteet:

  • https://physio-pedia.com/The_Science_of_Breathing_Well?utm_source=physiopedia&utm_medium=search&utm_campaign=ongoing_internal
  • https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140870/Kivisto_Emmi_Hengityksen%20ja%20lantionpohjan%20yhteistoiminnan%20merkitys%20muodostelmaluistelussa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • https://respirasbreathing.com/documents/breathing/Breathing%20therapy%20Functions%20of%20Breathing%20Australia.pdf
  • https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103434/Leevila_Katri.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  • https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00905
  • https://selkakanava.fi/palleahengityksesta-apua-selkakipuun
  • http://www.pelvicfloorfirst.org.au/pages/the-pelvic-floor.html
  • https://www.duodecimlehti.fi/duo80087
  • Sand, O., Sjaastad, O., Haug, E., Bjålie, J. & Toverud, K. 2012. Ihminen: Fysiologia ja anatomia. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 
  • Magee, D. 2008. Orthopedic Physical Assesment. Saunders Elsevier.
  • Physiotools
  • https://www.firstbeat.com/fi/blogi/sympaattinen-ja-parasympaattinen-hermosto-kehon-kaasu-ja-jarru/
  • https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00700
  • https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutuminen
  • https://www.hoitavahengitys.fi/hengitystavalla-on-valia/
Julkaistu

Miten ajattelu vaikuttaa elämäämme?

Psykofyysistä fysioterapiaa opiskellessa juutuin aiheeseen ajatukset ja ajattelin jakaa muutaman asian oppimismateriaaleista ja omista ajatuksista liittyen ajatuksiin ja siihen miten ajattelu vaikuttaa elämäämme.

Kuinka on niin inhimillistä mutta samalla niin hullua kun oma mieli on niin vakuuttava että tekee ajatuksista itselleen tosia. Ajatukset tulisi nähdä vain ajatuksia eikä totuuksien heijastumisina. On inhimillistä että ihminen kokee tiettyä tunnetta tai ajatuksia ja valikoiden peilaa ympäristöä sen kautta omiin havaintoihin ja tunteisiin sopiviks. Haluaisin kuitenkin muistuttaa että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus jossa kehollisuus vaikuttaa mieleen ja mieli kehollisuuteen. Se mihin ajatuksiin takerrut vaikuttaa käyttäytymiseesi tiedostaen tai tiedostamatta. Surullinen mieliala aktivoi negatiivista ajattelua ja päinvastoin.

Miksi negatiivisuus ja suru koetaan iloisuutta ja positiivisuutta vahvemmin?

On luonnollista että ihminen kokee negatiiviset tunteet voimakkaimpina kuin positiiviset ja takertuu niihin helpommin, sillä vuosituhansien aikana aivot on virittynyt havainnoimaan vaaroja ja haittoja. Negatiivisten asioiden havainnointi ja tiedostaminen on ollut oleellista eloonjäämisen kannalta. Aivot toimivat paljon monimutkaisemmin käsitellessä negatiivista kuin positiivisia tunteita ja siksi negatiiviset tunteet jää mieleen paremmin kuin positiiviset. Olisi hyödyllistä opetella tunnistamaan ajatuksia ilman että omat tunteet tai kokemukset värittävät niistä suurempia kuin ne todellisuudessa ovat. On myös inhimillistä että hektinen yhteiskunta pakottaa kiireeseen, jolloin olemme yhä väsyneimpiä panostamaan itseemme niin fyysisellä kuin psyykkisellä tasolla.

Neutraali asioiden kohtaaminen vaatii hyvän itsetuntemuksen sekä tietoisuustaitojen opettelua. Mielen seikkaillessa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, tietoisuus tästä hetkestä hämärtyy, etkä pysty kokemaan hetkeä sellaisena kuin se todellisuudessa on. Olemisen mielentilassa ei tavoitella erityisiä tavoitteita tai pyritä suorittamaan asioita, vaan ollaan kulloisenkin tilanteen keskiössä sellaisenaan, ilman painetta muuttaa hetkeä. Tietoisuus hetkestä ja ajatusten olemassaolosta siinä hetkessä tarjoaa moniulotteisempaa ja autenttisempaa kokemusta meneillä olevasta asiasta, ilman että menneisyyden ikävät kokemukset tai tulevaisuuden stressi on kokemusta muuttamassa.

Epäedullisen ajattelun tunnuspiirteitä

Sanotaan että ruumis on tunteiden kohtaamis- ja ilmentämisen paikka. Epäedullinen ja haitallinen ajattelu johtaa ajatusten vääristymiseen pitkällä aikatähtäimellä. Mielivaltainen päättely on ajatustapa, jossa tehdään johtopäätös välittämättä tosiasioita. Esimerkkinä mielivaltaisesta päättelystä on ahkerasti työskentelevä joka korostaa omaa laiskuuttaan.

Valikoivaan yleistämiseen törmää jatkuvasti ja myönnän itsekin sortuvani siihen ajoittain. Valikoivassa yleistämisen ajattelumallissa johtopäätös tehdään yhdestä irrallaan olevasta asiasta yksityiskohdan perusteella ja puhutaan siitä totena. Irrallaan olevaa asiaa korostetaan ja jätetään tai jopa kielletään muut asiaan kuuluvat oleelliset asiat huomiotta.

Yliyleistäminen tapahtuu silloin kuin yksittäisen tapahtuman perusteella muodostetaan sääntö ja sovelletaan sitä moniin tilanteisiin. Esimerkkinä esiintyessä joku kuulija naurahti ja nyt puhuja ajattelee kaikkien kuulijoiden pitävän puhujaa typeränä.

Myös suurentelu ja vähättely on yleistä, jossa tilannetta paisutellaan tai vähätellään sen todellisten mittasuhteiden sijaan. Tällaista voi olla esimerkiksi yksittäisen kritiikin saaminen, jossa henkilö kokeekin epäonnistuneensa täysin, vaikka kritiikin ohella sai myös positiivista palautetta.

Henkilökohtaistaminen näkyy taas ulkoisten asioiden liittäminen itseensä ilman perusteita. Esimerkiksi kun näkee poliisiauton niin ajattelee että on varmasti tehnyt jotain väärää.

Dikotominen ajattelu on asioiden ääripää ajattelua, jossa asiat ovat joko tai. Esimerkiksi asiat luokitellaan kahteen toisensa poissulkevaan luokkaan. Mahdollisuus on joko onnistua tai epäonnistua, mennä täydellisesti tai täydellisen pieleen.

Mieli selostajana

Mieli on ikään kuin selostaja, joka herättää ajatuksia ympärillä nähdyistä ja koetuista asioista. Jokainen selostaja on erilainen ja tulkitsee asiat yksilöllisesti. Selostaja sepittää jatkuvasti asioita ja liittää näkemäänsä ja kokemaansa merkityksiä, jotka taas aiheuttavat ja ylläpitävät tunnereaktioita. Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme. Mikäli sisäinen selostaja tuottaa jatkuvasti tuomitsevia tai arvostelevia negatiivisia tulkintoja niin tunnereaktiosi ovat todennäköisimmin myös useammin kielteisiä. Kielteinen asenne vaikuttaa itsesi lisäksi mahdollisesti myös ympäröivään elämääsi sekä pahimmassa tapauksessa ajaa ajan myötä masennukseen. Jos siis huomaat toistuvasti ajattelevan negatiivisesti itseäsi tai muita kohtaan, kannattaa pistää ajattelutapa heti merkille ja tunnistaa etteivät ne ole tosiasioita vaan selostajasi tuottamaa puhetta. Töllöin herkästi alamme etsimällä etsiä todistusaineistoa omien ajatusten tueksi, sen sijaan että hyväksyisimme ajatukset ilman takertumista niihin ja päästäisimme niistä irti.

Kannattaakin harjoitella ajatusten tiedostamista ja tunnistamista. Ottaa niihin välillä etäisyyttä, jotta osaa suhtautua niihin mielen sisäisinä asioina ei faktana ja tosiasioina. Suosittelen oman ajattelun haastamista ja juurtuneiden mielipiteiden kyseenalaistamista aina aika ajoin. Haluan korostaa ettet sinä enkä minä ole yhtä kuin ajatuksemme. Ajatuksilla on seurasta siihen miten tunnemme asioita ja se miten tunnemme asioita, vaikuttaa suoraan käyttäytymismalleihimme. Itse pyrin tietoisesti valitsemaan optimistisen asenteen, joka toivottavasti heijastuu myös muuhun elämään. Pyrin pysähtymään ajoittain ja tutkiskelemaan ovatko kokemani fiilikset relevantteja vai päänsisäisen selostajan kertomaa tarinaa. Pyrin näkemään kaikessa jotakin hyvää, vaikka ajoittain se tuottaisikin haasteita. Oman tietoisuuden ja läsnäolon avulla pystyt vaikuttamaan ajatuksiin ja sen kautta elämänlaatuun. Jos et kokonaan niin ainakin hyvin suurelta osin.

Tietoisuusharjoittelu on siinä hyvä, että se on helppoa toteuttaa siten ettei ole sidoksissa paikkaan, aikaan tai toiseen henkilöön. Sillä ei ole haittavaikutuksia tai sivuoireita. Sen lisäksi se on turvallista ja usein ilmaista. Vaikka tietoisuusharjoittelu on itsensä kuuntelua, sitä voi toteuttaa itsenäisesti tai sosiaalisesti esimerkiksi ryhmässä tai ohjatusti. Tietoisuusharjoituksen oleellisia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:

  • Miltä minusta nyt tuntuu?
  • Mitä mielessä nyt liikkuu?
  • Miten hengitys kulkee?
  • Miltä kehon eri osat tuntuvat?
  • Mitä minä ajattelen siitä?

Koska viimeksi olet pysähtynyt kysymään näitä kysymyksiä itseltäsi?

Vaikka tietoisella läsnäololla eli mindfulnessilla on tutkitusti laaja-alaisia psyykkisiä ja fyysisiä terveysvaikutuksia, tietoisen läsnäolon ”ongelma” mielestäni on se, että toteutuakseen se vaatii avoimuutta kohdata tunteita. Mikäli henkilö on sairas tai ei halua kohdata tunteitaan, hän ei välttämättä lähde tietoisuusharjoitteluun mukaan. Mindfulness sanana herättää ihmisissä tiettyjä ennakkoasenteita, joiden muuttaminen saattaa aiheuttaa suurempaa vastareaktiota hyötyjen sijaan. Tietoisuus harjoittelu saatetaan kokea ”hippitoimintana” ja vaatii tietyllä tapaa ennakkoluulotonta asennetta toimiakseen. Se ei siis automaattisesti sovi kaikille vaikka tutkimustuloksen antaisivatkin positiivista näyttöä. Toisaalta jos näin on, olisiko syytä pohtia muodostunutta ennakko asennetta ja sitä mihin se perustuu?

Tietoisuusharjoittelun menetelmiä

Tietoisuusharjoittelun menetelmiä on muun muassa arkielämän harjoitteet, jossa pysähdytään tunnistamaan ajatuksia ja tunteita. On erilaisia kehollisia tietoisuusharjoitteita, jossa huomio siirretään järjestelmällisesti kehon eri osiin. Itse rakastan jännitys-rentoutus harjoitteita ennen nukkumaanmenoa. Hengitysharjoituksilla viedään ajatus hengitykseen, jonka kautta pyritään laskemaan autonomisen hermoston kierroksia. On istumameditaatiota, joogaa, pilatesta, rakastavan asenteen harjoittamista, ateriointia jossa keskittyminen suunnataan kaikkiin tekemisen ja syömisen eri vaiheisiin ja kehollisiin reaktioihin. On erilaisia ääniharjoitteita, katselun tai kävelyn harjoitteita siinä missä mielikuvitus, taiji tai Bbat (basic body awareness therapy), jota fysioterapiassakin käytetään. Tietoisuusharjoittelun eli mindfulnessin tavoitteena on irrottautuminen automaatio käyttäytymisestä ja tietoisuuden saavuttamista kulloisessakin tilanteessa.

Menetelmiä on siis lukuisia ja halutessasi muutosta sinun tulee vain löytää itsellesi se oikea tapa oman tietoisuutesi havainnollistamiseen ja harjoittamiseen.

-Kiira

Lähteet:

  • https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tietoisuustaidot/Pages/ajatukset_eivat_ole_tosiasioita.aspx#10_minuutin_istumameditaatio
  • https://kognitiivinenpsykoterapia.fi/system/files/inline-files/Tietoisuustaitojen%20oppiminen%20tyo╠êhyvinvoinnin%20tueksi.pdf
  • https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/118857/Miettinen_Katariina_Koivunen_Amanda.pdf?sequence=1
  • https://oppimisvaikeus.fi/tukea/hyvinvointi/vahingollisia-ajatusmalleja-voi-muuttaa/
  • Segal,Z.V., Williams, J.M:G & Teasdale,J.D.(2002). Mindfulness-based Cognitive therapy for depression. A new approach to preventing relapse. New york,.Guilford
  • https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mitä-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot
  • https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/229867/duo13356.pdf?sequence=1
  • https://www.kaypahoito.fi/nak06938

Julkaistu

Positiivinen elämänasenne, positiivisuuden maineen menetys ja sosiaalinen media!

Aurinkoiset hymyterkut just sulle siellä, siis JUST SULLE! Pelkkä lause sai mussa oksennuksen nousemaan kurkun päähän. No okei, ei nyt sentään liioitella, mutta oon vahvasti sitä mieltä että positiivisen elämänasenteen maine kärsii ”kaikki on ihanaa jeejee halipusi” leimasta, joka muuttaa positiivisen elämänasenteen kaikua mielestäni väärään suuntaan ja saa nimenomaan ihmisissä kyseisiä vastareaktioita aikaan.

Positiivisuus on mielestäni paljon muuta, kuin ällösöpöjä päiväntoivotuksia. Positiivisuus ei ole pelkkää ihanaa vaaleanpunaista hattaraa. Positiivisuus ei ole jatkuvaa hymyä tai edes positiivisia tunteita, päinvastoin. Itse koen positiivisuuden ennen kaikkea optimistisena suhtautumistapana kohdata elämää ja asioita, tehdä tietoisia (parempia) valintoja tai nähdä asiat pidemmälle sen hetkisestä tunteesta. Ei elämä ole aina kaunista ja ihanaa, mutta voit suhtautua siihen sen hetkisellä parhaimmalla mahdollisella tavalla, tavalla jossa kaikessa on kaksi puolta ja kaikessa on myös jotain hyvää.

Positiivisuus on luottamusta elämään ja sen kantavuuteen. Kyllä kaikki järjestyy aina, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Positiivisesti ajatteleva henkilö pystyy nähdä elämässä myös hyviä asioita, vaikka sillä hetkellä niiden tunnistaminen saattaisikin olla haastavampaa. Positiivisuus on elämän arvostamista ja rajallisuuden ymmärtämistä. Miksi tuhlata jotain niin arvokasta ja upeaa mitä meille on annettu olemalla negatiivinen.

Positiivinen elämänasenne on siis tietoinen valinta, jota pystyy harjoitella siinä missä mitä tahansa muutakin ominaisuutta. Kun tietoista harjoittelua toistaa tarpeeksi se automatisoituu. Samalla tavalla kuin vaikka yöllä herätessäsi osaat suunnistaa pimeässä asunnossa vessaan. Reitti on automatisoitunut lukuisten toistojen ja ympäristön tiedostamisen myötä, vaikka pimeässä silmät puoliksi kiinni. Sama pätee myös muihin toistoja ja toistoja tehtyihin asioihin, kuten tapaan ajatella.

Miten harjoittaa positiivista ajattelua?

  • Tee tietoinen valinta nähdä asioissa hyvää. Ei vaan nyt, vaan myös huomenna ja joka ikinen päivä. Tee se valinta aina herätessäsi.
  • Harjoita kiitollisuuspäiväkirjaa. Esimerkiksi listaa päivän päätteeksi 3 asiaa, joista koet sillä hetkellä kiitollisuutta. Opit havainnoimaan hyviä asioita elämääsi, sillä kaikilta niitä löytyy. Opit näkemään että elämässä on paljon pieniä asioita, joista olla kiitollinen.
  • Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä! Mieti asemaa jossa olet. On varmasti paljon ihmisiä jotka ovat paremmassa asemassa kuin sinä, mutta on myös varmasti ihmisiä vielä heikommassa asemassa. Arvosta sitä mitä sinulla on, juuri nyt! Arvosta elämää ja ole kiitollinen.
  • Hyväksyntä on myös merkittävässä osassa positiivista elämää ja ajattelutapaa. Hyväksy itsesi sekä muut. Hyväksy ihmiset sellaisena kun he ovat. Et voi muuttaa muita, joten ainut johon voit vaikuttaa on sinä itse. Hyväksy erilaiset tunteet. On todellakin ok olla surullinen. Se ei poista tai vähennä positiivisuuttasi. Eri asia on katkeroidutko ja jäätkö tunteeseen vellomaan vai koitatko tietoisesti tehdä parhaasi, jotta tilanne muuttuisi.
  • Älä takerru pikkuseikkoihin vaan näe asiat isommassa kuvassa.
  • Tee mielikuvaharjoittelua. Käy mielessäsi tilanteita, joissa olet kokenut ikäviä tunteita. Keskityitkö itseesi vai muihin? Miten toimit silloin? Mitä tunsit? Miten selvisit? Mitä ajattelit? Miten ajattelisit nyt jälkikäteen? Mitä hyvää ikävästä tilanteesta saattoi poikia nyt kun aikaa on kulunut? Miten toimisit tai ajattelisit tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa? Opi tunnistamaan ajatuksiasi. Todellisuutemme rakentuu niistä ajatuksista joita ajattelemme ei päinvastoin. Alamme nähdä ympärillämme sitä mitä ajattelemme. Ajatuksillasi on siis merkitystä!
  • Älä pelkää kohdata erilaisia tunteita. Monesti me tavoittelemme vain onnellisuutta, mutta onko onnellisuutta ilman ikäviä tunteita?  Jos sinulla ei olisi pettymyksen tunteita, mihin peilaisit onnellisuutta? Mihin vertaisit tai mistä tietäisit silloin mitä onnellisuus on? Tunne ylipäätään on subjektiivinen kokemus ja me reagoimme niihin yksilöllisellä tavalla. Voimme siis todellakin myös vaikuttaa siihen miten suhtaudumme asioihin. Älä pelkää tunteita vaan hyväksy ne osana sinua. Näe erilaiset tunteet opettavaisina.
  • Keskity asioihin joihin sinä pystyt vaikuttamaan. Älä märehdi huonoa säätä tai pimeää marraskuuta, koska niihin et pysty vaikuttamaan. Asenteesi sekä suhtautumiseesi sen sijaan pystyt.
  • Käytä energiasi oikein! On sanomattakin selvää että meillä on vain rajallinen kapasiteetti sietokykyä päivittäin. Jos kulutat energiasi aamulla voivottelemalla sateessa kastuneita sukkia, kotiin jäänyttä sateenvarjoa, pahaa työpaikka lounasta, kiukkuista pomoa ja siihen vielä päälle sammutat tulipaloja töissä 8h ajan. Sen lisäksi käytät energiaa kadehtimalla kollegasi Leenan tulevaa ulkomaanmatkaa ja naapurin Jounin rehevämpiä pensaita. Olisihan se autokin kiva omistaa kerta kaikilla sellainen on talonyhtiössäsi, vaan ei minulla! On sanomattakin selvää että mielesi ohjautuu väkisin negatiivisuuteen. Ajattelu ohjaa tekemistä. Niin kuin edellisessä kohdassa mainitsin sinä päätät omalla tietoisella toiminnalla mihin käytät energiasi ja mihin suuntaat ajatuksesi.
  • Lopeta vertailu. Lopeta se nyt! Jos emme lopeta vertailua, huomaamme uskovamme ajatuksia ja niistä tulee totta. Tämä on tärkeä muistaa etenkin näin sosiaalisen median aikakaudella. Keskity siihen mitä sinulla on, ei siihen mitä sinulla ei ole.
  • Lopeta jossittelu. Jos sitä jos tätä. Se ei johda mihinkään. Tee asioiden eteen töitä. Et voi valittaa ennen kuin olet edes yrittänyt.
  • Nuku riittävästi! Tunteiden säätely ei ole mahdollista väsyneenä. Onnellinen ja positiivinen ihminen nukkuu riittävästi ja tekee tietoisia valintoja itsensä sekä hyvinvointinsa eteen. 
  • Jos paha ja negatiivisuus tarttuu niin tarttuu myös positiivisuus. Hymyile vaikka ilman syytä, koska miksi ei? Kehu toista kun siihen on pienintäkään syytä. Vaali tietoisesti hyvää. Ole itsellesi hyvä ja ole myös sitä muille. Olemalla toisillemme hyviä me teemme koko paikasta yhdessä hitusen paremman. Muista kuitenkin olla aito!

Nyt viimeistään näet ettei joku vain synny positiiviseksi ja joku negatiiviseksi. Sinä pystyt vaikuttamaan. Älä kuitenkaan oleta että kaikki tapahtuu yhdessä yössä. Positiivisuuden eteen pitää nähdä työtä. Pitää ohjata ajatuksiaan ja toimintatapojaan. Pitää luottaa elämään ja sen kantavuuteen. Positiivisen elämänasenteen omaava ihminen ei takerru yhteen todellisuuteen, ei näe asioita mustavalkoisesti ja tarvittaessa myöntää virheensä ja korjaa erehdyksensä. Positiivinen ei tarkoita samaa kuin täydellisyys, vaikka positiivisia ihmisiä ajatellaan olevan aina onnellisia tai että heidän elämänsä olisi jotenkin helpompaa tai täydellistä. On toki helpompaa elää kun ei ole jatkuvasti vihainen, katkera, surullinen tai turhautunut. On helpompi elää kun käyttää energiat sellaisiin asioihin, joihin itse pystyy vaikuttamaan ja jotka itse kokee merkitykselliseksi. Helppoa ja vaivatonta se ei silti välttämättä ole, sillä ihmisiä tässä kaikki olemme.

Itse koen että oman positiivisuuteni taustalla on myös panostus henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. En osaa sanoa olisiko mieleni läheskään yhtä virkeä ja avoin ajattelemaan mikäli en söisi riittävästi, säännöllisesti tai harrastaisi liikuntaa, tuskin!

Nykypäivän sosiallinen media mielestäni ruokkii jollakin tasolla väärää positiivisuuden kuvaa. Monet henkilöt kuuluttavat positiivisuutensa perään ja jakavat vain pirteitä kuvia ja hyvän fiiliksen stooreja, josta väkisinkin tulee epärealistinen olo. Tottakai, ei kukaan jaksaisi katsoa pelkkää masentunutta valitusta, en minäkään! En voi kuitenkaan olla ajattelematta asiaa myös toisesta näkökulmasta. Joillekin sosiaalisen median halipusi ihminen saattaa näyttäytyä todellisuutena. Päivät tulisi olla pelkkää positiivisuutta, iloa, hymyä ja kiitollisuutta. Jätetään muut tunteet huomioimatta ikään kun niitä ei olisi. Sivuutetaan todellisuus.

Henkilö ketä parhaillaan kokee negatiivisia tunteita voi ahdistua entisestään, koska kokee itsensä jotenkin huonoksi tai vialliseksi sillä eihän hän ole tällä hetkellä juuri niin onnellinen. Omien negatiivisten tunteiden patoaminen ja sivuuttaminen sairastuttaa ihmisen. Alitajuntainen positiivisuus taas on tapa vältellä todellisuutta ja mielipahaa. Asioiden kasaantuminen tekee pienistä asioista isoja ja elämän hyvästä pahaksi. Siksi on tärkeä ymmärtää ettei positiivisuus ole pelkää haleja ja pusuja, ei pelkää hymyä ja ilotulituksia. Kielteiset tunteet kuuluvat osana tervettä tunne elämää. Onnellisuus on myös surua, kyyneleitä ja karvaita pettymyksiä. Se miten kohtaa vastoinkäymisiä erottaa positiivisesti ajattelevan. Onnellisuus on oikeaa energiankäyttöä, elämänjanoa ja ajatuksen hallintaa. Sen vuoksi olisi tärkeä näyttää myös niitä erilaisia tunteita, ihan kaikkia sellaisia.

Negatiivisten tunteiden kieltäminen pitkittää ongelmanratkaisua. Jos väkinäisesti pakottaa itsensä olemaan positiivinen, kieltää todellisuuden. Kun todellisuus sivuutetaan, menetetään mahdollisuus ongelman ratkaisuun ja kokea aitoa hyvää mieltä.  En muista missä kirjassa törmäsin kyseiseen lauseeseen, mutta se jäi hyvinkin vahvasti mieleeni: ”Ongelmat tuovat elämään merkitystä ja mielekkyyttä. Ongelmien väistely tekee elämästä merkityksetöntä”.

Jos koit halua muuttaa ajattelutapaasi tai energiankäyttöäsi, palaa vielä yllä oleviin harjoitettaviin asioihin. Valitse sieltä itsellesi 2-3 helposti lähestyttävää asiaa, joita lähteä työstämään. Aloita niistä ja panosta niihin. Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla. Valinnalla, motivaatiolla ja harjoittelulla sinusta tulee ajatustesi kapteeni!

Muista että vain sinä itse olet itse vastuussa omasta onnellisuudestasi.

-Kiira

Julkaistu

Kunpa olisin niinkuin muut!

JALKAVIHA!

Onko sulla ollut koskaan mitään sellaista minkä olet aina halunnut muuttaa ja sellaista mitä itsessäsi vertaat muihin? No mulla on! Oon oikeastaan aina siitä asti kun muistan inhonnut mun jalkoja ja siis tarkemmin reisiä, jotka ovat aina olleet isot ja paksut riippumatta siitä mitä vaaka näyttää. Nuorempana vertasin jatkuvasti reisiäni muiden jalkoihin ja kateellisena toivoin että olisipa omat kinttuni myös hitusen kapeammat ja näin näyttäisin paremmalta ja itsetuntoni olisi parempi. En myös koskaan pitänyt muita kun mustia farkkuja, sillä vaaleat värit korostivat kokoani entisestään, puhumattakaan hameista ja mekoista!

Vaikka näin äkkiseltään voisi ajatella että paksut reidet ei näytä niin hassuilta kun on kuitenkin jonkun verran pituutta mutta ei! Todellisuudessa vartaloni on mittasuhteiltaan hyvinkin erikoinen, sillä jalkani ovat suhteessa todella lyhyet ja selkäni taas luonnottoman pitkä. Esimerkiksi istuessamme yli 180cm pituisen siskoni kanssa saman korkuisella tuolilla, istuessa selkäni on häntä todella paljon pidempi, vaikka itse olen häntä yli 10cm lyhyempi. Lisäksi olen aikaisemmin maininnut että pituuskasvu pyrähdys tuli minulla noin 6 luokalla, josta lähtien olen ollut aina saman pituinen. Koska nuorena kehitys tapahtuu yksilöllisesti hyvinkin eri vaiheissa, olen aina ollut se pitkä ja iso tyyppi. Tämän vuoksi olen potenut huonoa itsetuntoa hassuista mittasuhteista, korostuvista reisistäni ja isosta koostani, puhumattakaan pyöreistä kasvoista ja isoista poskipäistäni jotka luovat isoa vaikutelmaa entisestään.

Monet varmasti tässä kohtaa huokaa syvään että kuka minä olen puhumaan ison koon tuomista paineista, sillä enhän minä ole standardien mukaan ylipainoinen? Mutta totuus on kuitenkin se, että olet aina ollut se isoin lapsi syntyessä, olet aina ollut pitkä muihin lapsiin näin tullut luokitelluksi isoksi. Olet aina kuullut että olet pyöreäposkinen ja iso niin tahattomasti kuin tahallisesti, joten on ollut hyvin vaikea välttyä asian iskostumiselta alitajuntaan.

Miten mä havahduin tähän asiaan? Siivosin jonkin aikaa sitten kaappeja josta löytyi kasa nuoruusajan teetettyjä valokuvia, koska kertakäyttökamerat oli siihen aikaan the thing ja kaikki tapahtumat taltioitiin tietenkin. Suurin osa kuvista sai minut järkyttyneeksi, koska en ollut A) tunnistaa itseäni enää kuvista (apua mikä teinikausi) mutta B) päällimmäisenä kuitenkin valtasi ajatus siitä kuinka vääristyneet ajatukset minulla tuohon aikaa oli. Yllätyin omasta koostani ja siitä kuinka pitkä ja hoikkaraajainen oikeastaan olin. Okei en tosin koko nuoruuttani, oli kausia kun lapsen pyöryys näkyi hyvinkin selvästi, mutta kellä ei olisi näkynyt jossakin kohti?

Kun minäkuva vääristyy!

On surullista huomata kuinka ympäristö ja muiden kommentit vaikuttavat niinkin isoon asiaan kuin itsensä hyväksymiseen ja itsetuntoon nuoruusiässä, jossa nimenomaan näitä asioita tulisi kehittää ja vahvistaa luodakseen perus edellytykset itsensä hyväksymiseen ja elämässä toimimiseen. On pelottavaa ajatella kuinka kommenteilla pystytään vaikuttamaan siihen, miten itsensä näkee. Vielä pelottavampaa on kun muiden syöttämistä ajatuksista tulee itselle totta ja vääristää täysin omankuvan. Tässäkin tapauksessa muistoni itsestä oli täysin muiden luomaa kuvaa siitä minkälainen tai minkä kokoinen olin.

Vaikkakin kotona olen aina ollut erittäin hyväksytty ja rakastettu, eikä näitä ajatuksia ole ruokittu kotioloissa, en voinut olla törmäämättä tähän isouteen ruokkivaan ajatukseen niin koulukuvissa, jossa minua luultiin aina apuopettajaksi kokoni vuoksi tai kommentteja että yleisurheilusta kuulantyöntö olisi varmasti minulle osuvin laji. Koulun liikuntatunneilla välttelin kaikkea missä piti nostaa toinen ilmaan, sillä pelkäsin ettei kukaan olisi jaksanut nostaa minua ja vaikka olisikin, niin silloin viimeistään painoni olisi selvinnyt muille ja aiheuttanut lisää vettä myllyyn. Tällaiset syötetyt ajatukset siis kavensivat elämääni ja vaikuttivat käyttäytymiseni passivoitumisena.

En kokenut varsinaisesti olevani kiusattu, vaan ennemminkin ylimääräisen ja turhan kommentoinnin kohde, varhaisen kehitykseni kuten pituuskasvuni ja kokoni vuoksi. Jossakin kohtaa nuoruutta aloin kompensoimaa kurjaa oloa muilla keinoin esimerkiksi kapinoimalla koulua kohtaan, joka näkyi poissaoloina tai heikommilla numeroilla. Kun numeroni heikentyivät sekös vasta aiheutti opettajilta vertailua menestyviin vanhempiin siskoihini pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tunsivat toisensa.

Nuorena ympäristön vaikutus itseensä saattaa siis olla hyvinkin vaikuttavaa, vaikkei sitä ehkä aina myöntäisikään. Haluaisinkin siis muistuttaa että kaikella tekemisellä ja kaikella sanomisella on aina vaikutusta. Muista siis pitää se mielessä kohdatessasi ihmisiä iästä riippumatta. Nyt kun olen vanhempi ja ainakin hitusen viisaampi haluaisin sanoa sekä nuorelle itselleni että kaikille muille siellä, jotka ovat kokeneet tai kokee vähänkään samanlaista, että sinä et ole yhtä kuin muiden ajatukset!

Ulkopuolisin silmin!

Monesti nykypäivänä käytän tarkkailijan roolia tilanteissa, jossa on vaikea hahmottaa todellisuutta. Esimerkiksi kun kohtaan ongelman mietin itseni sen ulkopuolelle ja mietin mitä sanoisin siinä tilanteessa olevalle ystävälleni. Usein meillä on vaikka kuinka paljon hyviä neuvoja ja tietoa kun kyse on kaverista. Ne samat ohjeet ja neuvot mitä sanoisit kaverille tulisi sanoa myös itsellesi ongelmatilanteessa. Mikäli me tarkoitamme kyseisiä neuvoja kaveria auttaessa, miksi emme toimisi näin myös itsemme kohdalla?

Otetaan esimerkki että olet kuin talo joka on täynnä erilaisia huonekaluja. Huonekalut eivät voi eikä ole yhtä kuin talo, vaan sen sisältöä. Talo ainoastaan pitää sisällään huonekaluja ja on se paikka jossa huonekalut voivat olla huonekaluja. Se pidetäänkö huonekaluja käyttökelpoisina vai käyttökelvottomina ei kerro mitään talon arvosta tai itse talosta. Sinä olet talo ja ajatuksesi, tunteesi ja kokemukset ovat huonekaluja. Samalla tavalla kuin huonekalut eivät ole talo, ajatuksesi ja tunteesi eivät ole yhtä kuin sinä. Talo ja sen sisällä olevat huonekalut, käyttökelpoiset ja kelvottomat eivät ole samoja asioita, yhtä toistensa kanssa. Samalla tavalla myöskään minä ei ole yhtä kuin tunteet ja ajatukset, vaikka onkin inhimillistä uskoa olevansa yhtä kuin omat tunteensa ja ajatuksena eli samaistua niihin.

Tämän tiedostettua on paljon helpompi ymmärtää itseä ja omia tunteita, mutta olla kuitenkaan samaistumatta niihin liikaa. Nykyään olenkin jo hyvin sinut itseni kanssa, myös jalkojeni ja annan sen myös näkyä kaikkien niiden tavoin mitä ennen välttelin, kuten käyttämällä vaaleita farkkuja ja hameita ja haluan että tältä istumalta myös sä teet saman koska sä voi ja olet sen arvoinen!

-Kiira