Mistä minä tiiän? Oli mun vastaus, kun kaverien kanssa puhuttiin kolesteroli ja muista arvoista. En ollut koskaan mittauttanut mitään inbody mittausta ihmeellisempää. En tiedä mikä siinä on, kun aina ajattelee olevansa jotenkin poikkeustapaus, ettei tietyt asiat kosketa itseään. Korkea kolesteroli, elintapasairaudet tai viitteistä poikkeavat muut arvot mielletään herkästi vain ikääntyneiden ongelmiksi, sillä itse on aina mukamas poikkeus ja vielä nuorikin. Näinhän se ei välttämättä ole.
Yhdeksän kuukautta sitten kävin ensimmäistä kertaa tutkituttamassa perusarvoja ja sainkin paljon hyvää terveystietoa kehon sisäisitä asioita. Tuloksena korkea kolesteroli, kohonneet leukosyytit sekä erittäin alhaiset D-vitamiiniarvot. Muutoin kaikki oli kunnossa.
Myönnän kyllä, että alhaisia D-vitamiiniarvoja osasin odottaa. Olenhan moneen kertaan manannut sitä, kuinka huono olen käyttämään lisäravinteita. Sen sijaan korkea kolesteroli tuli täysin puskista, noudatanhan terveellisiä elintapoja, liikun paljon sekä juon alkoholia hyvin hyvin harvoin. Alkujärkytyksen myötä vaivauduin myös ensimmäistä kertaa ikinä selvittämään sukumme terveystietoa ja sukurasitteita, sillä en ole kokenut, että aihe varsinaisesti koskettaisi minua. Suomalaisille tyypillisesti myös meidän suvussamme on taipumusta korkeaan kolesteroliin. Enpä olisi tätäkään tiennyt ennen näitä testejä, nyt tiedän!
Nyt yhdeksän kuukauden jälkeen kävin toistamiseen samoissa Naisten laajoissa tutkimuksissa Terveystalolla ja hyvä niin. Satunnainen, mutta melkein päivittäinen D-vitamiinilisän ottaminen sekä punaisen lihan vähentäminen nosti arvot viitteisiin, sukurasitteestakin huolimatta. Nyt ainakin labrojen mukaan pitäisi olla sisäinen tasapaino kohdillaan, joka kieltämättä tuo myös henkistä hyvinvointia, kun tietää kaiken olevan kunnossa. Tai ainakin melkein kaiken.
Uutena ”ongelmana” mulla nousi esiin mun maksa arvot, jotka olivat hieman koholla. Tää on mulle sinänsä tärkeää terveystietoa, sillä biologisen reumalääkkeen vuoksi mun maksa arvoja kontrolloidaan muutenkin. En voi käsi sydämellä sanoa, että olisin kaikissa kontrolli labroissa käynyt. Pitää siis muistaa tarkkailla arvoja ja tarvittaessa konsultoida omaa lääkäriä, ettei tule mitään mitä myöhemmin olisi vaikeampi fiksata. Painosanalla MUISTAA! Silloin kun menee hyvin ja on hyvä olla, kaikki kontrollit, labrat ja muut seurannat saattaa tuntuu turhilta, vaikka syystähän ne on kaikki määrätty.
Oman kehon terveystieto ei kuitenkaan koskaan ole turhaa. Se jos kaikki on kunnossa, on tärkeä viesti siitä, että tekee hyviä ja oikeita asioita. Kaikki poikkeavuudet taas ovat hyvin tärkeitä tietoja, jotta pystytään paremmin seuraamaan ja tarvittaessa puuttumaan asiaan riittävän ajoissa. Niin monessa asiassa törmää siihen, että hoidetaan ongelmia sen sijaan että keskityttäisiin ongelmien ennaltaehkäisyyn tai että ongelmiin puututaan vasta kun ne on riittävän ”vakavia”. Myönnän että sorrun tähän itsekin ajoittain.
Näinä aikoina oman terveyden vaaliminen on varmasti korostunut monella vielä entuudestaan, mulla ainakin on. Ensimmäisten labra käynnin jälkeen päätin, että teen oman terveyden eteen säännöllisiä tarkastuksia, ihan vain jo mielen hyvinvoinnin vuoksi. Oli sitten kyseessä, verestä otettavat arvot, hammaslääkärin tarkastus ja suuhygienisti tai gynekologi käynti. Nämä on oikeesti niin tärkeitä ja loppujenlopuksi aika pieniä asioita oman terveyden edistämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisyksi.
Yhteistyössä Terveystalon kanssa meillä teille lukijoille alekoodi: KIIRAK25, jolla saatte -25 % alennusta seuraavista tutkimuspaketeista 25.2.2022 asti:
Näihin tutkimuksiin et tarvitse lääkärin erillistä lähetettä ja ajan sekä paketin pystyt varaamaan TÄÄLTÄ tai suoraan Terveystalon omasta apista sovelluskaupan kautta. Koko prosessi ajan varaamisesta tulosten saamiseen oli super näppärä ja oikeasti aika vaivaton. Varasin ajan, menin seuraavana päivänä labraan antamaan verinäytteen ja siitä seuraavana päivänä tulokset olivatkin jo Terveystalo aplikaatiossa. Aikoja oli ympäri vuorokauden varattavissa, eli oikeasti pääsi silloin kun halusi. Kyseisten tutkimuspakettien lahjakortit on voimassa vuoden ostopäivästä, joten voit halutessasi lunastaa palvelun nyt ja käyttää palvelun myöhemmin. Toimii myös lahjaideana käytännöllisistä ja hyödyllisistä lahjoista fiilistelevälle.
Mun mielestä omaan terveyteen ja hyvinvointiin ei voi koskaan panostaa liikaa. Pidä siis huolta itsestäsi! <3
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2022/02/IMG_6723-min.jpg19201280adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2022-02-16 19:32:152022-02-16 19:32:15Terveystietoa josta jokaisen olisi hyvä olla kartalla!
Kipu on aiheena musta tosi mielenkiintoinen. Harva meistä pystyy välttämään kipua täysin elämänsä aikana ja siksi se koskettaakin suurinta osaa meistä. Kipu on usein ei toivottu tunnetila ja kipu mielletään usein negatiiviseksi. Kivun fysiologinen tarkoitus on suojella meitä ja sen mekanismi on elämisen ja vaarojen ennaltaehkäisemiseksi elintärkeä. Kipua on paljon erilaista. Kipua voi aiheutua monista eri syistä. Blogistani löytyy aikaisempi kirjoitus itse kivusta. Mikäli aihe kiinnostaa, pääset lukemaan lisää kipu aiheesta täältä!
Itsekin vuosia kovaa kipua ja tuskaa kokeneena, koen kivun ja sen mekanismit erittäin mielenkiintoisena. Kipu on usein meitä rajoittava tekijä ja ihan syystä. Joskus kuitenkin tarkastelemme kehoisia tuntemuksia liiallisesti. Kipu tuntemukset pitää aina tiedostaa, mutta kivulle ei saa myöskään antaa liikaa valtaa. Tällöin se saattaa alkaa rajoittaa elämistä ja heikentää elämänlaatua. Kivun ei tarvitse edes olla merkittävää vaikuttaakseen elämäämme isosti. Monet naiset pystyvät varmasti samaistumaan kuukautiskipuihin ja niiden vaikutuksista elämään.
Itse kipukokemus syntyy aivoissa ja se, miten kipua käsittelemme, on aina yksilöllistä. Kipukokemukseen vaikuttaa kokonaisvaltainen elämäntilanne, aina sosiaalisista suhteista, ruokavalioon, kokemuksiin, kasvatukseen ja riittävään uneen. Siksi esimerkiksi kuukautiskivut ovat meillä kaikilla erilaisia ja siihen vaikuttaa moni yksilöllinen tekijä.
Mistä kuukautiskivut/kampit johtuvat?
Kohdun limakalvolla on prostaglandiinia, joka on kudoshormoneihin kuuluvia tyydyttymättömiä rasvahappoja. Nämä rasvahapot vaikuttavat eri elinten toimintoihin aiheuttaen supistuksia tai supistuksen laukeamista. Voimakas verisuonten supistelu saattaa aiheuttaa kivun lisäksi iskemiaa. Kuukautisissa prostaglandiinin tehtävä on kuukautisveren ja liman poistaminen supistelun avulla. Kyseinen hormoni on siis kuukautisten aikana kramppien ja muiden oireiden taustalla vaikuttava tekijä. Tulehduskipulääke estää kyseisen hormonin erittymistä kuukautisten aikana ja näin lievittää kipuja.
Kuukautiskipujen oireita
Jokainen nainen varmasti tunnistaa kuukautisten vaikutukset omaan elimistöön. Yleisimpiä kuukautisiin liittyviä oireita on lantion ja vatsan alueen supistukset eli krampit. Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ilmavaivat, huimaus, aristavat rinnat ja päänsärky, jotka ovat myös yleisiä oireita kuukautisten aikana. Oireet alkavat usein hieman ennen vuodon alkamista ja/tai 1-2 päivää vuodon alkamisesta.
Kannattaako kuukautiskivun aikana liikkua vai jäädä lepäämään?
Yleisesti ensisijaisena neuvoisin aina liikkumaan. Vähän on aina enemmän kuin ei yhtään. Liikunnalla tiedetään olevan niin paljon terveyttä edistäviä ja kipuun vaikuttavia lieventäviä fyysisiä ja psykologisia vaikutuksia, ettei sen merkittävyyttä voi kiistää. Salille ei kannata oksentamaan tai pyörtyilemään lähteä. Liikunta ja sen intensiivisyys määräytyy aina kipujen ja yleisvoinnin mukaan. Monesti meillä on kuitenkin pinttyneitä ajatuksia siitä, että kipua kokiessa kannattaa jäädä sohvalle lepäämään, vaikka todellisuudessa liikunta on yksi parhaista kipulääkkeistä, myöskin kuukautisten lääkkeettömässä itsehoidossa.
Liikunta ei vaikuta vain fyysiseen kuntoon, vaan moniin eri osa-alueisiin, joilla on tekemistä kivun kokemuksen kanssa. Esimerkiksi liikkumalla säännöllisesti edistät unta. Vähäinen uni lisää kivun kokemusta ja voimakkuutta, puhumattakaan sen vaikutuksista mielialaan. Liikunta lisää hyvänolon hormonien tuotantoa, joiden vaikutuksesta mieliala paranee. Liikunta lisää energisyyttä ja vähentää väsymystä. Usein säännöllinen liikunta lisää elämänhallinnan tunnetta ja parantaa hankalian tunteiden käsittelemistä, kuten kivunhallintaa. Liikunta vaikuttaa myös aivo ja keskushermosto tasolla. Liikunta lisää luontaisten opioidien ja endorfiinien tuotantoa ja välittäjäaineiden sekä kipua estävien laskevien hermoratojen toimintaa. Erityisesti aerobinen liikunta, eli matalatehoinen kestävyysliikunta sekä vastusharjoittelu näyttelivät suurinta roolia kivunlievityksessä kuukautisten aikana.
Päätin itse testata liikunnan kivunlievitysvaikutusta viimeksi vajaa viikko sitten kuukautisten aikana. Heräsin kovaan vatsakipuun ja kramppailuun. Päätin kuitenkin lähteä salille sillä ajatuksella, että teen sen minkä pystyn ja jos tuntuu pahalta niin sitten siirryn kotiin lepäämään. Lopputulos oli kuitenkin se, että koko kuukautiset unohtuivat hyvin nopeasti tiukan kyykkysarjan myötä. Tästä päästään siis siihen, että kuukautisten aikanakin kannattaa ehdottomasti liikkua. Liikunta ei välttämättä poista kokonaan kipua, mutta usein tekee kivun kokemisesta yleisesti siedettävämpää ja sen myötä parantaa elämänlaatua. Liikunta kuukautiskipujen aikana saa myös huomion kiinnittymään kivusta toisaalle. Sohvalla maatessa on homattavasti helpompi keskittyä kipeästi kramppaavaan kohtuun, kuin liikkuessa tai muutoin touhutessa mukavia asioita. Jos siis hakemalla haet kipua, koet sitä todennäköisesti enemmän, kuin jos suuntaat ajatukset muualle.
Osa tutkimuksista osoittaa, että liikunta kuukautisten aikana lisää verenkiertoa ja vähentää prostaglandiinin kertymistä juuri kohtuun ja sen myötä saattaa lieventää kuukautiskipuja.
Fysioterapian rooli kuukautiskipujen hoidossa
Fysioterapiassa lähestytään aihetta kuukautiskivut kahdesta suunnasta, yleisistä lähtökohdista sekä lantion alueen kuntoutuksesta ja harjoitteista. Lantion alueen kuntoutus korostuu kuukautisiin tai lantionpohjaan liittyvissä häiriöissä. Muutoin kokonaisvaltainen tarkastelu on tärkein lähestymistapa, myös kuukautiskipujen itsehoidossa. Kokonaisvaltainen tarkastelu pitää sisällään elämäntavat eli ruokavalion, liikunnan, jota yllä avasinkin jo, stressinhallinnan, unen, rentoutumisen, psykoedukaation sekä yksilöllisten tekijöiden huomioimisen. Kivun lievityksessä käytetään toki TENS sähköhoitoja sekä akupunktiota, mutta nyt keskiössä itsehoidolliset keinot.
Ruokavalio ja kuukautiset
Ruokavaliossa kannattaa suosia monipuolista ja terveellistä, kasvisvoittoista ruokavaliota. Myös pehmeiden, hyvien rasvojen hyödyt nousevat esiin kuukautiskipu aihetta tutkiessani. Kivun itsehallinnallisesta näkökulmasta vältä pikaruokaa, friteerattu ruokaa, sokeria, liiallista kofeiinia sekä alkoholia. Käytännössä siis syömällä perusterveellistä ja monipuolista ruokaa, annat elimistölle kaikki välttämättömät energia ja ravintoaineet elimistön optimaaliselle toiminnalle, ja sen myötä kivun kokemus saattaa myös olla lievempi.
Monet raportoivat normaalista poikkeavia mielitekoja kuukautisten aikana. Kuukautisten oireina turvotus on taas yleistä. Voisiko turvotus ja vatsaongelmat kuukautisten aikana ollakin seurausta ruokavalion muutoksesta kuukautisten aikana, eikä suora seuraus itse kuukautisista?
Stressin ja psykoedukaation vaikutus kipuun
Kivun tuntemukseen vaikuttaa myös tieto ja suhtautuminen siihen. Kivun voimakkuuteen vaikuttaa aivojen reaktiot nosiseptiiviset ärsykkeisiin. Talamus jakaa kehosta tulleita informaatioita aivojen eri osiin ja tietyt osat käsittelevät tulevan informaation suhteessa saatavana olevaan tietoon ja kokemuksiin. Aivot päättelevät onko kyseessä vaara, jolloin limbinen systeemi aktivoituu ja aiheuttaa keholle stressi reaktiota. Tiedon lisäksi historia, asenteet ja kasvatus saattaa opittujen kokemusten mukaan vaikuttaa kivun kokemukseen. Siksi psykoedukaatio eli syyn ja kivun kokemisen ymmärtäminen oikean tiedon kautta lisää positiivista suhtautumista kipuun ja lisää luottoa sen vaarattomuudesta, joka osaltaan taas edesauttaa aivojen tiedon käsittelyä ja näin vaikuttaa sen lähettämään kipusignaaliin.
Aivojen reaktio kehosta tulevaan ärsykkeeseen voi olla siis joko positiivinen ja inhiboiva (eli lieventävä), jolloin on luottavainen siihen, että kaikki järjestyy ja elämä jatkuu tai sitten negatiivinen ja exitoiva (kipua voimistava), joka aiheuttaa huolta, murhetta ja stressiä. Stressi vaikuttaa siis osaltaan kivun kokemiseen sitä voimistaen. Tunteilla, ajatuksilla ja asenteilla on siis suuri merkitys kuukautiskivun sekä yleisesti kivun kokemisessa. En tarkoita sitä, että kipu poistuu psykoedukaation vaikutuksesta, mutta usein saattaa olla lievittävä tekijä tai ainakin ratkaisevassa asemassa silloin, kun mietitään, tuleeko kipuun reagoida vai jättää huomiotta.
Tiedetään myös, että stressi nostaa kortisoli tasoa ja lisää elimistön jännittyneisyyttä. Kuukautisten aikana koetut krampit saattavat tuntua voimakkaammilta, kun koet olevasi stressaantunut, ylikuormittunut tai ahdistunut. Myös sosiaalisella ympäristöllä ja ihmissuhteilla, traumoilla ja työn mielekkyydellä on osuutta kivun kokemisessa. Yleisesti mielen hyvinvoinnilla ja tasapainotilalla on osuutta kaiken kivun kokemisessa.
Unen vaikutus kipuun
Uni on asia joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti meihin, aina toimintakyvystä, elimistön puolustusjärjestelmään ja aivotason mekanismeihin. Hyvät yöunet edistävät palautumista ja yleisesti elintoimintojen normaalia tasapainoista toimintaa. Hyvät unet lisäävät pystyvyyden tunnetta ja yleisesti kohentaa mielialaa. Hyvät unet ylläpitävät elimistön puolustusjärjestelmää ja sammuttaa mahdollisia tulehduksia. Myös stressi pysyy paremmin hallinnassa, kun unta tulee yössä riittävästi. Huonosti nukuttu yö lisää kipuherkkyyttä ja siksi unta tulee vaalia niin kuukautisten aikana kuin muutoinkin. Uni on asia, johon panostaisin ehdottomasti eniten!
Rentoutumisen tärkeys
En tiedä mistä se on lähtöisin, mutta jostain muistan jääneen kehotuksen vetää vatsaa sisään ja suoristaa selkää yleisillä paikoilla ollessa. Mikäli sulla on jäänyt tällainen juurtunut päätön tapa jostain menneisyydestä, niin unohda se heti! Jatkuva vatsan & lantionpohjan jännittäminen lisää alueen kireyttä ja sen myötä saattaa vaikuttaa myös kuukautiskramppien voimakkuuteen. Lantionpohjan voimaa on ehdottoman tärkeä harjoittaa aina iästä riippumatta, mutta jatkuva jänteys ei ole hyväksi, päinvastoin. Tätä lukiessasi kiinnitä homiota vatsaan ja lantionpohjaan. Onko ne täysin rentoina? Väitän että rentouttaminen voi olla yllättävän vaikeaa, etenkin jos on samanlaisia juurtuneita tapoja vatsan sisään vetämisestä kuin minulla.
Kävimme jo läpi prostaglandiinin vaikutukset kohdun lihasten supisteluun. Mikäli elimistö on entuudestaan jännittyneessä tilassa, supistelu voi tuntua vieläkin kivuliaammilta. Tämä pätee niin kuukautiskipuun, kuin kipuun yli päätään. On tärkeä löytää itselle sopivia keinoja tai asentoja rentoutumiseen. Esimerkiksi kuukautisten aikana prostaglandiinin vaikutuksesta johtuvat voimakkaat supistelut saattavat aiheuttaa kramppien lisäksi verisuonten yhteen puristumista ja näin aiheuttaa hetkellistä verenkierron häiriötä paikallisesti, joka taas voi voimistaa kipua paikallisesti. Rentoutuneessa tilassa verenkierto ja aineenvaihdunta kulkee paremmin.
Rentoutuminen inhiboi eli lievittää elimistön stressi reaktiota, aktivoi parasympaattista hermostoa, joka on elimistöä rauhoittava ja hillitsevä hermosto sekä laskee sympaattisen hermoston aktivisuutta. Sympaattinen hermosto tunnetaan elintoimintoja kiihdyttävänä hermostona, joka pitkään aktiivina ollessaan aiheuttaa elimistön kortisoni tason nousua ja se taas vaikutti kehon jännittyneisyyteen. Rentoutuminen on siis tärkeä osa kivunlievitystä. Se miten rentoudut, on aina yksilöllistä. Lämpö eri muodoissaan on loistava tapa rentoutua ja sen vaikutuksia on myös tieteellisesti tutkittu. Lämpö hoitoa voi olla kuuma kylpy, saunominen tai lämpöpakkauksen asettaminen kipualueelle. Yleisesti rentoutuminen voi olla lämmön lisäksi tiettyjä lepoasentoja, rauhallista kävelyä, yleisesti tahdin hidastamista, meditointia, köllöttely teen äärellä tai hengitysharjoituksia.
Mikäli viime julkaisu hengityksen tärkeydestä jäi lukematta, niin lue se täältä! Ohesta löydät myös rentoutumiseen suunnattuja harjoitteita.
Rakkaus, läheisyys ja kosketus
Muistatte varmaan lapsena joskus kaatuneen ja saaneet ruhjeita. Äiti puhalsi pipiin paijausten kera ja tsädää, kipu lievittyi välittömästi. Läheisyys, kosketus, rakkaus, silittäminen, hellyys, hyväily ja orgasmit elvyttää kehoa sekä mieltä laaja-alaisin vaikutuksin. Kosketus laskee verenpainetta, vähentää stressiä ja rauhoittaa kehoa ylipäätään. Kosketus lievittää myös hätäännystä, ahdistusta ja pelkoa. Kosketus on siis loistava kivunlievityskeino. Kivun hallinnassa kosketukseen liittyy porttikontrolli teoria. Porttikontrolli teoriassa kosketuksen aiheuttama uusi ärsyke signaloituu sensorisen ja psykologisten vaikutusmekanismien kautta siten, että kosketus inhiboi eli vaimentaa vanhaa kipu ärsykettä. Tämä on ikään kuin aivojen huijausta kivusta pois uuden ärsykkeen, kosketuksen avulla.
Kosketustakin voimakkaampi kivunlievitys on rakastuminen. Vastarakastuneena voi valvoa vaikka läpi yön olematta väsynyt, olla syömättä päivän tuntematta nälkää eivätkä kivut tunnu missään. Rakastuessa aivojen toiminta ja rakenne muuttuvat. Rakkaus on kuin huumetta, joka sytyttää aivojen palkitsemisjärjestelmän janoten sitä lisää. Rakastumista verrataan morfiiniin ja sen sanotaan olevan morfiiniakin tehokkaampaa. Rakastuminen on hyvää kivun lievitystä, mutta muista myös rakastaa itse itseäsi. Rakkaus itseä kohtaan lisää itsensä kunnioitusta, arvostusta ja kehon kuuntelemista. Suhtautuessa itseensä rakastavasti näet myös herkemmin ympärilläsi ja toiminnassasi hyviä asioita. Tällöin usein myös tekee parempia ratkaisuja oman hyvinvointinsa edistämiseksi.
Olettamukset kivunhoidosta
Etenkin näin fysioterapeutin näkökulmasta, monet olettavat lääkkeiden sekä passiivisten hoitojen olevan ratkaisu kivun lievitykseen. Niillä on ehdottomasti roolia tietyissä tilanteissa. Tuntuu kuitenkin että elämäntapoja, unta ja ruokavaliota kivun lievityksessä vähäksytään niiden tylsyytensä vuoksi. Jostain syystä me ihmiset luontaisesti haluamme, että asiat tehdään meidän puolesta (passiivisina hoitoina) tai sitten kaipaamme monimutkaisia ja uusia hienoja asioita, jotta uskomme niiden vaikuttavuuteen. Totuus kuitenkin on se, että yksinkertaiset asiat ovat ne, jotka ratkaisevat. Yhä enemmän kannustaisin ihmisiä panostamaan perusasioihin ja keskittymään niihin kunnolla. Syönkö oikeasti monipuolisesti? Tuleeko oikeasti nukuttua 8h yössä? Onko arjessa hyötyliikuntaa? Olenko onnellinen? Luotanko elämään tai koenko stressiä? Millaisia ihmissuhteita ympärilläni on? Onko elämässäni mieluisia asioita? Näitä asioita olisi hyvä aika ajoin miettiä ja puuttua jos tuntuu että jossakin osa-alueessa olisi kehitettävää.
Kerta mielihyvää lisäävät tekijät parantavat elämänlaatua ja lievittävät kipua, mikset siis tekisi enemmän asioita, jotka saavat sinut onnelliseksi. Muista myös rakastaa itseäsi ja muita. Kosketa ja tule kosketetuksi. Liiku säännöllisesti, mutta muista myös rentoutuminen sopivassa suhteessa. Syö hyvin ja monipuolisesti sekä luota elämään ja asioiden järjestymiseen! <3
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/12/IMG_8599-min-scaled.jpg25601707adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2020-12-18 16:47:262020-12-18 17:11:40Kipu ja liikunta. Milloin liikkua ja milloin jäädä sohvalle?
Kysyin taannoin kavereiltani, että mitä he tietävät omasta kuukautiskierrostaan sekä kuukautisten fysiologiasta ylipäätään. Noin 90% kavereistani vastasi ette tiedä juuri mitään. Tämä on mielestäni hassun hämmentävää, sillä kuukautiset koskettavat jokaista naista jossakin kohtaa elämää. Kuukautiset alkavat keskimäärin noin 12-13v iässä ja päättyvät keskimäärin 51 ikävuoteen. Siitä voi laskea, että se on aika iso osa meidän naisten elämää. Miksi me kuitenkin tiedämme niistä niin vähän?
Kuukautisten ajaksi aurinkoa alhaalle keltaisella kuukupilla!
Entä mitä kehossamme tapahtuu kuukautiskierron eri vaiheissa?
Kuukautiskierto jaetaan eri osa-alueisiin fysiologisten muutosten mukaan. Alku vaihe eli ensimmäinen neljännes lasketaan kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä alkaen. Kierron ensimmäisten 7vrk aikana tapahtuu kohdun limakalvon uusiutumista sekä verenvuotoa emättimestä. Tällöin estrogeeni eli naishormonitasot ovat alhaisimmillaan. Tiesitkö kuitenkin sitä, että kierron ensimmäisessä vaiheessa elimistö käyttää enemmän glykogeenia energianlähteenä? Glykogeenia sijaitsee elimistön lihaksistossa sekä varastoituneena maksassa. Elimistö muuntaa glykogeenia energiakseen ja prosessi tehostuu erityisesti liikuntasuorituksen aikana. Kierron ensimmäisellä neljänneksellä energiatasot ovatkin yleensä korkealla, samoin yleinen kipukynnys. Mikäli haluat optimoida treeneissäsi kaiken hyödyn irti, niin kierron tässä vaiheessa suosi voimatreeniä tai korkean intensiteetin ja sykkeen harjoituksia. Myös palautuminen on usein syklin ensimmäisessä vaiheessa nopeinta.
Kierron toinen neljännes
Kierron toisen neljänneksen, eli noin 7-14 päivän kohdalla kuukautiset päättyvät, estrogeenitasot nousevat ja elimistö valmistautuu ovulaatioon. Tällöin elimistön glykogeenin käyttö energiaksi muuttuu, kun elimistö pyrkii kulutuksen sijaan säästelemään glykogeenivarastoja ja käyttää enemmän rasvaa energiakseen. Toisen vaiheen aikana energiat ovat edelleen korkealla, mutta palautuminen on hitaampaa kuin kierron ensimmäisellä vaiheella. Ensimmäisen vaiheen jälkeen kannattaa maksimivoima- ja hermostollisen kuormittamisen sijaan suosia hieman pitkäkestoisempia, mutta pienemmän intensiteetin harjoituksia palautumista ajatellen. Tehostaaksesi elimistön rasva-aineenvaihduntaa, suosi pitkäkestoisia matalatehoisempia harjoituksia syklin tässä vaiheessa. Tällaisia ovat esimerkiksi hölkkä, kävely, uinti, pyöräily tai vaeltaminen.
Kuukuppi on kuukautisten mullistaja!
Kierron kolmas neljännes
Kierron kolmannessa vaiheessa, eli noin 14-21vrk kohdalla progesteronitaso nousee hippuunsa ja estrogeeni laskee. Progesteroni on keltarauhashormonin ja sen tehtävä on valmistella ja mahdollistaa raskaus. Kyseinen hormoni vaikuttaa aineenvaihduntaan ja lämmönsäätelyyn. Mietitkö joskus treenatessasi valtavaa hikimäärää? Kyse voi olla kuukautiskierron kolmannesta vaiheesta, jolloin hikoilu saattaa olla runsaampaa. Kierron toisen ja kolmanneksen välissä tapahtuu ovulaatio eli munasolun irtoaminen munasarjasta. Osa naisista pystyy tuntemaan ovulaation alavatsakipuna, useimmiten jommallakummalla puolella munasarjojen läheisyydessä.
Premenstruaalioireyhtymä eli PMS
PMS eli ennen kuukautisten edeltävät mahdolliset oireet, jotka ilmenevät useimmin psyykkisinä sekä fyysisinä oireina, alkavat usein kierron viimeisen neljänneksen eli noin 21-28 päivien kohdalla. PMS oireiden todellista syntyä on vielä vähän tutkittu, mutta tällä hetkellä oireiden ajatellaan johtuvan hormonitasojen muutoksista, jotka aiheuttavat poikkeuksellisen vasteen keskushermostossa. Keskushermoston välittäjäaineet saattavat vaikuttavat siihen, miksi toisilla on PMS oireita ja toisilla ei juurikaan. Myös hormonaalinen ehkäisy lieventää kuukautisten PSM oireita.
Kuukautisten jälkeen kuppi keitetään ja laitetaan pussiin!Kuukuppi kulkee kätevästi omassa kierrätysmateriaalista tehdystä pussukassa!
Miksi kuukautisten aikana saattaa turvottaa?
Ovulaation jälkeen eli noin kierron puolen välin jälkeen keltarauhanen erittää suuria määriä progesteroni hormonia. Mikäli hedelmöitystä ei synny, progesteroni tasot laskevat voimakkaasti. Tämä synnyttää paikallista tulehdusreaktiota kohdun limakalvoille, johon valkosolut eli leukosyytit tunkeutuvat ja sytokiinit eli pienimolekyyliset viestiaineet vapautuvat. Tämä fysiologinen prosessi saattaa aiheuttaa turvotusta. Turvotuksen lisäksi varmasti moni siellä pystyy samaistumaan muihinkin mahdollisiin oireisiin aina vatsakrampeista, väsymykseen, masentuneisuuteen, itkuherkkyyteen, ärsytykseen, rintojen arkuuteen, finneihin, selkä- ja pääkipuun, ruokahalun muutoksista aina sykkeen suurempaan nousuun. Näiden lisäksi saattaa olla myös unettomuutta tai keskittymisvaikeuksia.
PMS oireet alkavat usein kierron viimeisen neljänneksen aikana ja kestävät keskimäärin muutaman päivän. Kierron viimeisessä vaiheessa energiatasot ovat usein alhaisemmat ja liikunnan näkökulmasta kannattaa suosia kevyempiä treenimuotoja. Useamman tutkimuksen mukaan kestävyysharjoittelu nousi esille ylitse muiden. Suosi siis kevyttä liikuntaa, kuten hölkkää, kävelyä, yogaa, pilatesta, uintia tai muuta rentoa liikuntamuotoa kierron loppuvaiheessa. Erilaisista rentoutumisharjoituksista voi olla hyötyä kuukautisten PMS oireisiin kierron loppu vaiheessa.
Ostamalla keltaisen kuukupin tuet samalla Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa sekä lähisuhdeväkivallan vastaista työtä!
Miksi kuukautisia kannattaisi seurata?
Kuukautiskiertoa seuraamalla tunnet elimistösi eri fysiologiset vaiheet ja myös ymmärrät tuntemuksiasi paremmin. Kiertoa seuraamalla pystyt puuttumaan ajoissa mahdollisiin muutoksiin tai epänormaaleihin oireisiin. Seuraamalla kiertoasi, pystyt ennakoimaan elimistön muutoksia esimerkiksi itsehoidolla. Kiertoa pystyy seuraamaan monilla eri tavoin, mutta Lunette on tehnyt loistavan kuukautiskierto + liikunta kalenterin, jolla seuranta onnistuu näppärästi.
Kuukautiskierron aikana kannattaa seurata omaa energiatasoja ja sen vaikutuksia liikuntaan. Tuntuuko jokin tietty harjoitus hyvältä kierron jossain vaiheessa tai joku taas erityisen vaikealta? Syy voi olla osittain hormonitoiminnan vaihteluissa. Entä muuttuuko sinulla palautuminen kierron jossakin vaiheessa? Toki näihin vaikuttaa hormonitoiminnan lisäksi myös uni, ruoka ja stressi, mutta myös niitä asioihin on hyvä kiinnittää huomiota. Seuraamalla kiertoasi opit ymmärtämään omaa fysiologiaasi paremmin ja pystyt optimoimaan treenejäsi sen mukaisesti. Liikunnalla on tutkitusti paljon suotuisia vaikutuksia elimistöön menkkojen aikana ja jälkeen, joten muista liikkua, mutta muunnellen tarvittaessa harjoitusten intensiteettiä.
Itse suosin kuukautisten aikana kuukuppia!
Kuukautisten kulttuuri
Kuukautiset ovat edelleen mysteeri, josta ei liiemmin yhteiskunnassa keskustella. Yritin etsimällä etsiä kuukautisiin liittyviä tutkimuksia, niin kansainvälisistä tietokannoista kuin kotimaisistakin. Valitettavan vähän kyseisistä aiheista on tehtyjä tutkimuksia, kun otetaan huomioon kuitenkin miten suurta osaa maailman väestöstä kyseinen asia koskettaa. Jos joitain yksittäisiä tutkimuksia löytyi, niin niiden luotettavuus oli heikohko.
Itse halua olla edistämässä kulttuuria, jossa vallitsee tasa-arvo eikä naisten kuukautiset ole tabu tai vaikenemisen aihe. Yleisesti kuukautisista puhuessa puhutaan edelleen negatiivissävytteisesti. Myös kautta historian kuukautisia on pidetty häpeällisenä. Voitteko kuvitella, että vielä hetki sitten naiset rajoittivat elämäänsä kuukautisten aikana. Naimisiin ei menty kuukautisten aikana, sillä sen povattiin tuovan huonoa onnea. Muistan itsekin, kuinka teininä koulun uimatunteja vältettiin viimeiseen saakka kuin ruttoa, puhumattakaan mökkisaunoista tai uimaretkistä rannalle menkkojen aikana. Ihan vain alastomuus ahdisti menkkojen aikana. Haluaisin normalisoida kuukautiset siten, että niistä ei tarvitsisi vaieta, puhumattakaan antaa niiden rajoittaa elämistä.
Kuukautiset ovat osa luonnollista elimistömme fysiologiaa. Voisiko kuukautiset olla häpeän ja epävarmuuden sijaan naiseuden symboli ja elimistön normaalin toiminnan merkki, jota ahdistuksen ja häpeilyn sijaan nostettaisi ne esiin positiivisessa valossa? Onhan se ihmeellistä, kuinka elimistömme monimutkaiset toiminnot pystyvät luomaan lisää elämää. Menkat ovat toki henkilökohtainen kokemus, mutta niistä keskustelu avaisi mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen muutokseen ja asian normalisoitumiseen.
Kuukautisten koskevat kaikkia naisia jossakin kohti elämää!
Tänään 11.10.2020 vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Sen vuoksi minä ja Lunette halutaan kannustaa kaikkia puhumaan avoimesti kuukautisista. Sen kunniaksi Instagramista @kiirakirsikka löytyy myös arvonta, jossa voit voittaa Lunetten-tuotesetin itsellesi. Käy tykkäämässä julkaisusta ja lue kuvasta osallistumisohjeet. Olen niin innoissani yhteistyöstäni Lunetten kanssa, sillä kuukuppi on oikeasti mullistanut menkat omalla kohdallani.
Lunette tekee paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Hankkimalla Lunetten kuukupin netistä, mullistat sekä omat menkkasi että tuet tärkeitä järjestöjä, kuten World Visionia, Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa tai lahjoitat haastavissa oloissa asuvalle tytölle oman kuukupin. Kuppeihin pääset täältä!
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/10/20201007_kiira_lunette_Lili_NissilaI-1-min-scaled.jpg25601707adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2020-10-11 14:32:092020-10-11 14:32:12Mitä kehossa tapahtuu kuukautisten aikana ja miten se vaikuttaa liikuntaan?
Tuntuuko että syöt jatkuvasti epäterveellisesti vaikka haluaisit muuttaa kehonkoostumustasi? Koetko olevasi epäonnistunut kun et pysty muuttamaan tapojasi? Entä mitkä asiat vaikuttavat ruokasi valintaan?
Sanottakoon ettet ole yhtään huonompi kuin ketään muukaan. Sinun vain tulee tiedostaa seuraavat alle mainitsemani asiat, jotta pystyt kiinnittää huomiota ravintoasioitasi ohjaaviin valintoihin. Ota siis hetki aikaa itsellesi sisäistääksesi seuraavat asiat, jotka vaikuttavat ravitsemustottumuksiisi sekä miettiäksesi niitä asioita jotka kohdallasi kaipaavat muutosta. Muutokset lähtevät tiedostamisesta ja sen myötä tapojen muuttamisesta tietoisin valinnoin.
Maku
Maku on selkeästi se joka vaikuttaa meihin eniten, etenkin nykyaikana kun tarjontaa on enemmän kuin riittävästi. Ihminen syö sitä mistä pitää koska se tuottaa mielihyvää. Mielihyvää käsittelemme kuitenkin hieman myöhemmin. Sanotaan että lapsi tarvitsee 10-15 positiivista maistamiskertaa enne uuden maun hyväksymistä. Mikäli lapsena ei ole totutettu tiettyihin makuihin, voi olla että välttelet tiettyjä makuja myös aikuisena tiedostamattasi joko siksi ettet ole maistanut niitä tai ettet ole saanut tarpeeksi monta positiivista makukokemusta.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tiedostettuasi asian voit totuttautua uusiin makuihin aikuisenakin. Älä siis tuomitse uusia makuja, kuten esimerkiksi joitakin kasviksia kertaheitolla vaan anna niille aikaa. Harvoin mikään uusi asia on kivaa/hyvää ensimmäisellä kerralla. Ajattele siis terveellisiä ruokia samoin kuten uusia farkkuja. Menee hetki ennen kuin ne löystyy ja tuntuu mukavalta, mutta kun ne on pehmeät ja muotoutuneet sopiviksi, et enää pysty käyttämään muita housuja kun niistä tulee suosikit. Ravinnossa testaa myös eri valmistusmenetelmiä sekä mausta luovasti. Monesti terveellinen ja kasvispainotteinen ruoka tuntuu tylsältä, mutta montako mahdollisuutta olet sille oikeasti antanut ja oletko koittanut eri menetelmiä käyttää kyseisiä raaka-aineita? Mikäli parsakaali ei maistu hyvältä keitettynä niin mikset koittaisi uunissa paahdettuna tai vaikka sosekeittona?
Tieto
Tieto muokkaa valintoja. Tieto siitä onko ruoka maultaan makunystyröitäsi miellyttävä, onko se sinulle terveellinen vaiko epäterveellinen tai kenties uusi ja vieras. Usein terveellisyys on toissijaista ja maku ohjaa valintoja tietoisesti tai tiedostamatta. Koulutus sekä tieto ohjaavat halua syödä paremmin, sillä terveydestä ja ravinnosta tietävät sekä koulutetut valitsevat useammin suositeltuja terveellisempiä ruokia herkemmin kuin muut. Uusi ja vieras ravintoaine jää helpommin kaupan hyllylle kuin se mitä olet syönyt pienestä pitäen. Tiedon ja tarpeen myötä osaat valita paremmin sen mikä on sinulle itsellesi hyväksi. Tiedon myötä pystyt tehdä järkivalintoja itsesi kannalta, etkä antaudu pelkästään maun vietäväksi. Tuskin kukaan haluaa olla minkään asian orja, vai mitä sanot? Älä siis ajaudu vain maun vietäväksi vaan tee järkivalintoja. Hae tai pyydä tarvittaessa tietoa ravintoneuvojalta tai muutoin asiasta tietävältä.
Itsearvostus ja itsetuntemus
Itsetuntemus, itsearvostus sekä rakkaus itseään kohtaan lisäävät terveellisempiä valintoja. On siis tärkeä oppia tuntemaan sekä ymmärtämään itseään, jotta pystyy ymmärtämään omia valintoja. Itsetuntoon ja arvostukseen vaikuttaa kaikki lapsuudesta tähän päivään. Kokemukset, kohtelu, sosiaaliset suhteet, perhe, rakkaus, sairaudet, traumat ja ihan kaikki. Sinun pitää oppia arvostamaan itseäsi, jotta pystyt tehdä hyviä valintoja itsesi vuoksi. Olet todellakin sen arvoinen! Tarvittaessa sinun tulee käsitellä ja kohdata asiat, jotka vaikuttavat suhtautumiseesi itseäsi kohtaan. Hae tarvittaessa tähän ammattiapua.
Hinta
Monesti ruuan hinta ohittaa terveellisyyden valintatilanteessa. Alennukset ohjaavat kuluttajien valintoja. Halvemmalla saa valkoista viljaa, rasvaisia ja sokerisia elintarvikkeita sekä eineksiä. Ihminen haluaa luontaisesti päästä helpolla ja mikä onkaan helpompaa kuin laittaa valmisateria mikroon. Kahden minuutin päästä edessäsi on jo lämminateria. Tässäkin on valitettavasti sosiaali- ja koulutusluokka eroja, sillä vähävaraiset ostavat enemmän epäterveellisiä tuotteita kuin parempituloiset.
Myönnän itsekin näin opiskelijana/yrittäjänä että raha on usein tiukassa enkä aina pysty ostamaan sitä tuoreinta lihaa tai luomua. Haluan kuitenkin voida hyvin ja se ohjaa ostoskorini sisältöä. En aina pysty ostamaan sitä terveyden, eettisyyden ja ekologisuuden vuoksi parhainta vaihtoehtoa, mutta en myöskään valitse niitä halvimpia tai terveydelle epäsuotuisia vaihtoehtoja. Valitsen kuitenkin laadukkaan ruuan esimrkiksi uuden vaatteen sijasta, sillä jos voin sisäisesti ja henkisesti huonosti, en pysty myöskään nauttimaan uuden mekkoni kantamisesta samalla tavalla.
Kun puhutaan hinnasta, voiko oikeasti terveydelle ja hyvinvoinnille asettaa hintaa? Ymmärrän sen että jos rahaa ei ole sitä ei ole. Kuitenkin usein kun pitää rahan menoista päiväkirjaa, huomaa ylimääräisiä kuluja jotka voisi hyvin sijoittaa paremmin. Sen sijaan että hoet ”ei minulla ole varaa” ja sokaistut tottumuksiisi, voisit tarkastella menojen ja tulojen todellista suhdetta. Voisiko sittenkin valita kaupasta hintavamman mutta terveyttä edistävämmän vaihtoehdon? Suunnitelmallisuus mahdollistaa usein parempia valintoja kuin sattumanvarainen ja fiilispohjainen elintarvikkeiden ostaminen.
On mielestäni pöyristyttävää että ostamme ennemmin uuden kesämekon tai taulutelevision kuin panostamme syömäämme ruokaan. Monesti ulkoiset asiat ohittavat sisäiset asiat, koska sisäisiä asioita ei nähdä samalla tavalla tässä ja nyt. Suurempi hinta laadukkaasta ruuasta on pitkällä aikatähtäimellä edullisempaa, kuin elintapasairaudet jotka tulevat sinulle helposti hyvinkin kalliiksi.
Mielihyvä
Mielihyvää ohjaa osittain itsearvostus ja historia. Toisaalta myös opitut tavat ohjaavat mielikuvia ja sen myötä koettua mielihyvää. Mielihyvä tulee ruuasta heti eikä myöhemmin. Siksi ruoka voi toimia palkintona tai lohtuna. Se voi toimia irtiottona tai tunteiden tukahduttajana. On tutkimuksia siitä että negatiiviset tunteet ajavat helpommin ylimääräiseen syömiseen tai vaihtoehtoisesti syömisen sairaanloiseen kontrolloimiseen. Kumpikin näistä aiheuttaa terveydelle haitallisia vaikutuksia yli- tai alipainon suhteen. Vaikka ruuasta saa ja pitää nauttia, pitäisi siitäkin huolimatta enemmän ajatella järjellä ei tunteilla. En lähtökohtaisesti ymmärrä ajattelua, jossa kaiken pitää olla kivaa ja ihanaa. Ruoka pitää olla tajunnan räjäyttävää ja liikuntakin aiheuttaa endorfiiniryöppyjä. Toki mahtavaa jos näin on, mutta jotta siihen päästään on tehtävä valintoja myös järjellä.
Tunteiden säätelyä pitäisi oppia ymmärtämään, jotta se ei vaikuttaisi ravitsemustottumuksiimme negatiivisella tavalla. Omiin tunteisiin ja ruuan vaikutusta niihin kannattaakin oppia tarkkailemaan, jotta tunnesyöminen ei karkaisi käsistä. Mikäli tunnistat tunnesyömisen merkkejä itsessäsi, suosittelen miettimään seuraavia asioita:
Mitä tarvetta tunnesyöminen palvelee? Koetko jotain tiettyjä tai isoja tunteita tällä hetkellä? Onko elämässäsi tapahtunut uusia tai merkittäviä asioita? Yritätkö välttää tunteittesi kohtaamista tai kenties saada kontrollin tunnetta elämääsi?
Miltä sinusta tuntuu? Tutustu tunteisiisi ja uskaltaudu kohtaamaan sekä tuntemaan ne! Opettele tunteiden tunnistamista ja nimeämään ne sen sijaan että söisit tunteesi pois. Usein tunteet ovat kehollisia, joten ota myös hetki pysähtyäksesi kuuntelemaan miltä missäkin kehonosassa tuntuu? Oletko kenties väsynyt, kiukkuinen, surullinen, iloinen, stressaantunut, levoton? Onko stressin vuoksi sykkeesi kohonnut tai hartiat jumissa? Jokainen tunne on seurausta jostain. Opettele siis ymmärtämään tunteen takana oleva ilmiö sen sijaan että tukahdutat ne ruualla tai sen kontrolloinnilla.
Mieti mitä vaihtoehtoisia keinoja voisit tehdä helpottaaksesi oloasi? Jos koet itsesi stressaantuneeksi voisitko ruuan ahmimisen sijaan ottaa enemmän omaa aikaa tai käydä tuulettamassa ajatuksia kävelyllä? Mikäli olet surullinen niin mikä saisi mielialasi kohoamaan ruuan sijasta? Kenties soitto kaverille tai muu itsellesi mukavan asian tekeminen. Kaikki tunteemme ei ole miellyttäviä eikä niiden tarvitse olla. Opettele myös hyväksymään ikäviä tunteita osana elämää. Testaa erilaisia rentoutumismenetelmiä tai keinoja jotka laukaisevat tukalaa oloasi. Ole rohkea ja uskalla haluta muutosta.
Arvot
Arvot kuuluisi olla listan kärjessä maun kanssa, sillä arvot ohjaavat ihan kaikkea toimintaamme. Arvot siis osallistuvat myös ruokien valintaan. Osa arvottaa terveyden ja ostaa terveyden kannalta suotuisaa ravintoa. Osalle ekologisuus taas on arvo joka ohjaa valintoja. Mikäli et tiedä arvojasi, suosittelen sinua listaamaan omat arvosi ylös heti. Ilman arvojen tunnistamista et voi myöskään ymmärtää täysin toimintaasi ja siksi valintojen tekeminen saattaa olla epämääräistä. Arvot voivat myös muuttua läpi elämän ja siksi niihin on hyvä ajoittain itse kunkin palata.
Olen kirjoittanut postauksen arvoista ja se löytyy TÄÄLTÄ. Kirjoituksessa on myös ohjeet omien arvojesi löytämiseen jos kaipaat niihin apua ja selkeyttä.
Sosiaalisuus
Sosiaalinen syöminen ja mielihyvä kulkevat osittain käsikädessä, sillä moni kokee mielihyvää syödessään hyvää ruokaa ystävien ympäröivänä. Harvoin sosiaalista syömistä tapahtuu kuitenkaan niin paljon, että se dramaattisesti vaikuttaisi terveyteen. Sosiaalisen syömisen paineeseen sen sijaan törmää useammin. Älä siis ota stressiä siitä että kesällä tulee syötyä extempore jätski kuumalla kesäpäivällä. Yksittäiset pienet asiat ei horjuta kokonaisuutta, mikäli kokonaisuus on siis kunnossa. Kun kokonaisuus on kunnossa niin silloin on myös enemmän tilaa sosiaaliseen rentouteen ja elämästä pystyy nauttia kokonaisvaltaisemmin ilman stressiä.
Tapa
Tapa eli tottumus syntyy kuin tiettyä asiaa toistetaan riittävästi. Tapa voi olla terveyttä edistävä tai sitä heikentävä. Suomalaisten ravitsemustilassa on edelleenkin paljon kehityttävää. Mielestäni tiettyjä terveyttä heikentäviä tapoja opetetaan lapsille liian varhain, jolloin ne juurtuvat syvälle tavoiksi myös vanhempana. Vanhemmilla on suuri rooli ravitsemuskasvatuksessa. Lohdullinen uutinen on kuitenkin se, että tapoja pystyy muuttamaan vanhemmallakin iässä, mikäli olet vain sitoutunut siihen.
Niin kuin yllä mainitsin, lapset tarvitsevat 10-15 positiivista kokemusta ennen kuin he hyväksyvät uuden maun. Nykypäivänä tuntuu että olemme niin kärsimättömiä että mikäli se terveellinen ei räjäytä tajuntaa makuelämykseltään heti ensimmäisellä kerralla, olemme valmiita dumaamaan kyseisen raaka-aineen heti ja lopullisesti ruokavaliostamme. Tapa ei synny kerran, kahden tai edes muutaman kerran jälkeen. Tavan muodostuminen osaksi elämää tarvitaan paljon toistettavuutta, tietoisuustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Nämä ominaisuudet ovat hyvä opetella elämänkin kannalta, ei vain ravitsemustottumuksia muutettaessa.
Ehkä suurin ja totutuin tapa on viikonlopun herkuttelu. Kuka on sanonut että viikonloppuisin on aina herkuteltava? Ne ovat päiviä siinä missä maanantai ja torstaikin. Tämä vain esimerkkinä siitä että monet tavat ohjaavat käyttäytymistämme ja jälleen vaatii omien tapojen tarkastelua ymmärtääkseen omia ravitsemustottumuksia. Tiesitkö että suurin osa ihmisistä syö päivittäin varsin saman verran (paino & tilavuus) ruokaa? Tähän vaikuttaa myös opitut tavat. Tutkimusten mukaan on havaittu että ruuan määrä ennemmin kuin energiatilavuus pysyy samana. Siksi muutosta tehdessä olisi määrän sijaan syytä kiinnittää huomiota laatuun eli ravinnon energiasisältöön.
Kulttuuri
Kulttuurin säännöt sanelevat sen miten saamme toimia ja mikä hyväksytään ravinnoksi ja mikä ei. Kulttuuriset tekijät määrittelevät osittain sen mitä ylipäätään on tarjolla. Kulttuuri on syvästi juurtunut ja se ohjaa jokapäiväisiä valintoja. Kulttuurin ja historian ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös omia valintoja. Kulttuurierot ovat suuria ihan vain jo itänaapuriin mentäessä. Myös uskonnot määrittävät toimintaamme ja ravitsemuskäyttäytymistämme.
Ravinnontarve
Ravinnontarve pitäisi olla se joka pääsääntöisesti ohjaa ostoskorimme sisällön. Valitettavasti kuitenkin se on listaamistani asioista usein se kaikista vähäpätöisin. Ravinnontarve eli se millaista ravintoa ihminen tarvitsee toimiakseen normaalisti, tulisi ohjata jokaisen valintoja. Ihminen tarvitsee monia välttämättömiä ravintoaineita sekä ulkoista energiaa. Kun niitä ei saa, syntyy fysiologisia muutoksia ja puutostiloja. Ei ihme että nykypäivänä erilaiset suolistosairaudet yleistyy räjähdysmäisesti. Elintarviketeknologia kehittää jos jonkinlaista prosessoitua ruokaa jatkuvasti. Elämme tällä hetkellä ylitarjonnan aikaa, jossa houkutuksia on enemmän kuin tarpeeksi. Välttämättömät ravintoaineet ovat ne joita elimistömme tarvitsee ulkoisesti, sillä elimistö ei kykene tuottamaan niitä itse. Ei-välttämättömät ravintoaineet taas ovat kuin puolivalmisteita: niitä muodostuu elimistössä kunhan saadaan ulkoisesti tarpeeksi energiaa. Ravintoaineet ovat aineita joilla on elimistössä aineenvaihdunnallinen tai rakenteellinen tehtävä. Ei siis ole se ja sama mitä suuhunsa laittaa!
Ajatukset
Omat ajatukset ohjaavat syömistä suuntaan tai toiseen. Ne voi edistää terveyttä ja päinvastoin. Vanhentunut tieto tai pinttyneet ajatukset ohjaavat ravitsemuskäyttäytymistämme. Syömiseen saattaa liittyä omien ajatusten myötä itse luotuja paineita tai odotuksia. Usein nämä johtuu kuitenkin puutteellisesta tiedosta. Mikäli tietoa ei päivitä voi myös tottumukset olla terveyden kannalta heikohkoja. Mikäli luot itsellesi paineita, tulisi sinun miettiä jälleen taustalla olevaa syytä! Miksi koet painetta? Mitä tapahtuu jos et teekään niin kuin normaalisti tekisit? Mitä taas tapahtuu kun teet niin kuin olet aina tottunut? Mitä voisi pahimmassa tapauksessa käydä? Olisiko se maailmanloppu? Mitä tapahtuu jos muutat tottumiasi tapoja? Mitä siitä voisi parhaimmassa tapauksessa seurata? Usein omat ajatukset paisuvat isoiksi ja tapaamme liioitella asioita ennakkoon. Asioiden mittasuhteiden ymmärtäminen auttaa kokonaisuuden ja asioiden ymmärtämistä.
Mainonta
Mainonta pyrkii vaikuttamaan kuluttajaan. Mainoksilla pyritään luomaan mielleyhtymiä ja herättämään tunteita. Tunteet taas ohjaavat käyttäytymistä ja syömistämme. Niin kuin yllä mainitsin, tunnesyöminen harvoin johtaa positiiviseen ilmiöön. Tunne on hetkellistä ja ohimenevää. Ajattele siis järjellä. Punnitse onko tiettyyn tunteeseen syöminen nyt suurempi hyvä kuin tunteeseen syömättä jättäminen ja sen tuottama hyödyt pidemmällä tähtäimellä? Mainonnalla pyritään vetoamaan tunteisiin, ikään kuin käyttämällä tuotetta olet iloisempi, parempi, voit paremmin, kuulut tiettyyn yhteiskuntaluokkaan tai saat suosiota ja kunniaa. Harvoin näin kuitenkaan on. Medianlukutaito ja oikeanlainen suhtautuminen mainostulvaan ovat avainasemassa pursuavien mainosten ympäröimänä. Kun kohtaat mainontaa, mieti aina seuraavia asioita enne kun toimit tunteidesi vietävinä: mitä mainostaja haluaa sanoa? Mihin se pyrkii sinussa vaikuttamaan? Miten mainoksen tuote muuttaa oloasi/elämääsi? Miten pystyt mittaamaan muutosten todellisuutta? Onko se sen arvoista? Onko hyöty tässä hetkessä vai myös tulevaisuudessa?
Mielestäni yksi suurimmista elämäämme rajoittavista tekijöistä on menneessä tai tulevaisuudessa eläminen. Käytätkö paljon ”sitten kun”, ”sitten jos” sanontoja? Elämä on tässä ja nyt ja meidän tulee elää sen mukaisesti. Älä tee muutoksia vasta kun on pakko ja liian myöhäistä. Älä odota jotain mistä et ole varma tai mihin et ehkä pysty itse vaikuttamaan. Tee nyt. Elä tässä hetkessä. Arvosta itseäsi ja hyvinvointiasi nyt. Liika menneessä eläminen yhtälailla tulevaisuutta stressaten rajoittaa tätä hetkeä. Vapauta itsesi siis näistä kahleista, sillä menneisyyteen et pysty enää vaikuttamaan ja nykyhetki on turha pilata stressaamalla tulevaisuutta. koskaan et voi tietää miten tulevaisuus menee, et vaikka kuinka suunnittelisit sitä. Jos ajatuksissasi on tehdä muutoksia tee ne nyt! Kyllä kaikki aina järjestyy tavalla tai toisella tulevaisuudessa. Tärkeintä on elää tätä hetkeä. Panosta tähän hetkeen ja itseesi, koska mikään ei ole parempi sijoitus kun oma hyvinvointisi!
-Kiira
Lähteet:
Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. (toim.). Ravitsemustiede. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012.
Voutilainen E, Fogelholm M & Muranen M. Ravitsemustaito. Helsinki SanomaPro 2015.
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/06/blogiin-6-scaled.jpg17062560adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2020-06-24 14:12:582020-06-24 14:19:06Mitkä asiat vaikuttavat ruokasi valintaan?
Ravinto on aiheena ristiriitaisia tunteita herättävä ja ehkä eniten kiistelty aihe terveys- ja hyvinvointi skenessä. On ketogeenistä-, vegaanista-, paastoa-, vähähiilihydraattista ja lukuisia muita ruokavalioita, joita en rehellisesti varmasti kaikkia edes tiedä. On sanomattakin selvää että ihminen liputtaa sen puolesta mikä on itselle kokenut toimivaksi. Kun itse voi hyvin ja haluaa muidenkin voivan hyvin, on helppo kirjoittaa keskustelupalstoilla vinkkejä niitä kaipaaville. On myös inhimillistä että muutosta pitkään kaivannut henkilö on uupunut lukuisista eri vaihtoehdoista ja valmis kokeilemaan jotain mistä on ollut jollekin hyötyä. Jos se toimi hänellä niin ehkä minullakin – ajatuksella. Pian huomataankin että keho on sekaisin kuin seinäkello ja ihmetellään aikuisiällä puhjenneita sairauksia ja puutostiloja.
Okei myönnän, nyt mentiin prosessissa jo aika pitkälle, mutta tämä ei ole tavatonta. Keskustelupalstojen ja kotilääkärien ohjeiden lisäksi, on sanomattakin selvää että niin kuin vaatteet liikkuu kaupoissa, myös ruokavalioissa näkyy tiettyjä trendejä. Trendeihin sanottakoon että muoti menee ja tulee, mutta ihmisen fysiologia ei juuri kausiluontoisesti muutu. Ravinnon lähtökohta on kuitenkin ihmiselämän ylläpito joka tapahtuu energian sekä välttämättömien ravintoaineiden saannin avulla. Ilman välttämättömiä ravintoaineita elimistömme ei toimi kunnolla ja ajan mittaan solut, kudokset, elimet ja elintoiminnot lopettaisivat toimintonsa.
Jo pelkkä trendi asiana viittaa hetkelliseen ja ohimenevään ilmiöön. Ihmisen tarve sen sijaan on pysyvää!
Mikä sitten on hyvä ravitsemustila?
Ravitsemustila on asia johon voidaan päästä montaa eri reittiä. Ravitsemustila kuvaa terveyttä, johon vaikuttaa ravinnon saannin lisäksi se miten elimistö pystyy hyväksikäyttämään ravintoa. Hyvän ravitsemustilan tunnuspiirteitä on arjessa jaksaminen, elimistön hyvä vastustuskyky, elimistön kyky toipua sairauksista, elimistön kyky muuttaa haitallisia aineita vaarattomaan muotoon ja suodattamaan haitalliset aineet ulos elimistöstä. Hyvä ravitsemustila tarkoittaa myös sitä, että ravinnonsaanti vastaa tarvetta. Ei siis saada mitään tiettyä ravintoainetta liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Ei saada energiaa liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Ravintoaineita ja energiaa elimistö tarvitsee kudosten kasvuun ja uusiutumiseen, elimistön tasapainoiseen toimintaan sekä varastoihin takaamaan sairauksista ja stressitiloista eheytymiseen.
Voiko terveellisiä asioita tehdä liikaa?
Kyllä voi! Niin hassulta kun se ehkä kuulostaakin. Hyvä ravitsemustila on nimenomaan yllä mainitsemaa tasapainoa ja myös terveys voi mennä helposti yli. Ravintoaineiden niukka sekä liiallinen saanti heikentää elimistön toimintoja ja terveyttä. Sen lisäksi että se voi heikentää fyysistä terveyttä, se voi myös vaikuttaa psyykkiseen terveyteen. Tiedetään että mielellä on yhteys kehoon ja keholla mieleen. Suoliston toiminta vaikuttaa aivoihin ja se mitä ajattelet vaikuttaa suolistoon. Liiallinen terveystuotteiden ja kaloreiden vahtaaminen saattaa aiheuttaa riippuvuutta, ahdistusta, liiallista epäterveellistä terveyden ihannointia ja tulokset voivatkin kääntyä terveyden vastaiseksi.
Tähän mainittakoon myös että terveydessä kokonaisuus on se joka ratkaisee. Moni vetää vitamiineja kaksin käsin ajatellen että se edistää terveyttä. Todellisuudessa myös vitamiineja voi saada liikaa ja näin heikentää omaa terveyttä. Hyödyllisetkin aineet voivat siis muuttua myrkyiksi elimistössämme. Esimerkiksi rasvaliukoiset D- ja A-vitamiini annostukset lisäävät ihon sarveistumista ja talin eritystä. Pitkäaikainen liikasaanti voi johtaa luuston haurastumiseen ja maksavaurioihin. Ylisuuri A-vitamiinin saanti voi johtaa jopa kallonsisäisen paineen nousuun. B6-vitamiini suurina annoksina on todettu aiheuttavan hermosto oireita, kuten tuntohäiriöitä. Liika C-vitamiini ei aiheuta myrkytysoireita, mutta vatsavaivoja ja ripulia sen sijaan. Liika on siis aina liikaa, eikä enemmän on parempi aina pidä paikkansa.
Ja ennen kuin panikoit liikasaannista, monipuolista ruokavaliota noudattamalla saat varmasti kaiken välttämättömän, et liikaa etkä liian vähän. Tilanne muuttuu jos syöt normaalin ravinnon lisäksi lisäravinteita ja vitamiineja erillisistä lisistä sekä niillä täydennettyjä elintarvikkeita.
Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee!
Monesti yksittäisiä tuotteita nostetaan tapetille, ikään kuin ihmeen tekijänä. Fakta kuitenkin on ettei yksittäinen tuote tee vielä ihmeitä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Voit juoda kombuchaa 2l päivässä, mutta se ei vielä terveyttäsi räjäytä nousuun. Ei myöskään vitamiinien ylitankkaus eikä edes vihermehu aamuisin jos kokonaisuus on muuten retuperällä. Ihminen luontaisesti haluaa päästä helpolla ja ajoittain ehkä sortuu luottamaan yksittäiseen asiaan liikaa. On paljon haastavampaa ja monimutkaisempaa opetella uusia ravintotottumuksia kuin valita helppo ja nopea ratkaisu, sillä joutuuhan uusien tapojen omaksumiseen käyttää paljon aivotyötä ja energiaa.
Toisaalta vaikka sanoin ettei yksittäinen tuote tee vielä ihmeitä, on yksittäiset asiat mielestäni aina enemmän kuin ei mitään. Se mikä odotus yksittäisten tuotteen vaikuttavuudesta ihmisellä itsellään on, on eriasia, eikä ihmeitä siis sen perusteella kannata vielä odottaa. Sama pätee myös liikunnassa, yksittäiset pienet jutut tai yksittäinen treeni on aina parempi kuin ei mitään. Jotta kuitenkin pystytään vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin pidemmällä aikatähtäimellä, on myös niiden oltava säännöllistä ja kokonaisuus kunnossa.
Mitkä tekijät heikentävät ravitsemustilaa?
Ravitsemustilaa heikentää kun syö vähemmän kuin mitä tarvitsee. Painon pudotuksessa toki on oltava miinuskaloreilla, mutta siinäkin on rajansa mikä määrä järkevää ja mikä taas horjuttaa elinjärjestelmiä päinvastaiseen suuntaan. Lisäksi ravitsemustilaa heikentää kun saadaan enemmän energiaa kuin mitä tarvitsemme. Myös se vaikuttaa mikäli ravinnon hyväksikäytettävyys eli imeytyminen heikkenee. Tällaiseen törmää esimerkiksi tiettyjen sairauksien yhteydessä. Stressi vaikuttaa elimistömme hormonituotantoon ja siksi myös pitkäaikainen stressi saattaa vaikuttaa mm. ravitsemustilaamme. Fyysisten sairauksien lisäksi myös psyykkiset tekijät saattavat vaikuttaa ravitsemustilaan. Se miten koemme asioita ja näemme itsemme, vaikuttaa suoraan päivittäiseen käyttäytymiseemme suuntaan tai toiseen. Hyvä suhde itseensä ja elämään lisää terveyttä edistäviä valintoja ja päinvastoin. Tietenkin myös infektiot, leikkaukset, murtumat, palovammat, syöpä, verenmenetys ja muut merkittävät elintoimintoihin vaikuttavat tapahtumat vaikuttavat ravitsemustilaan.
Vaikka ravitsemustila ei ole koskaan muuttumaton, pystyt päivittäisillä valinnoilla vaikuttaa sen mahdollisimman vakaaseen toimintaan. Vaikka oma hyvä olo on usein se kaikkein tärkein hyvinvoinnin mittari, se ei kuitenkaan aina ole se luotettavin. Ihmiskehon adaptoituu eli sopeutuu helposti pitkään jatkuneeseen tiettyyn tilanteeseen ja siksi voit myös kokea itsesi hyvinvoivaksi, vaikka todellisuus olisi jotain muuta. Pitkään jatkuneessa epätasapainotilassa elimistön luontaiset signaalit voivat häiriintyä ja siksi et aina tunnista voinnissasi eroa. Toisaalta myös mieli voi kehitellä tekosyitä, jolloin myös sen kautta ohitat keholliset signaalit. Eli vaikka subjektiivinen kokemus on pääsääntöisesti tärkein, se ei kaikissa tapauksissa ole luotettavaa ja saattaa siksi ajoittain vaatia ulkopuolista tarkastelua. Siksi esimerkiksi terveydenhuollossa käytetään myös vakioituja mittareita todentamaan fysiologista tilaa.
Mikäli nyt heräsi ajatus siitä ettet ole varma ravitsemustilastasi tai haluaisit kenties tarkastuttaa ruokavaliotottumuksesi, ota ihmeessä yhteyttä minuun (ruokavalioasioissa) ja/tai terveydenhuoltoon (ravitsemustilan kartoittamisessa). Avun hakeminen ja tarve on terveysteko itseään kohtaan ja mikä on tärkeämpää kuin oma hyvinvointisi? Monesti sitä luulee voivansa hyvin kun ei vielä tiedä paremmasta. Myös minä olen elävä esimerkki siitä.
<3
-Kiira
Lähteet:
Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. (toim.). Ravitsemustiede. 4, uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012.
Sand, Olav & Sjaastad, Øystein &Haug, Egil & Bjålie, Jan & Toverud, Karin. Ihminen. Fysiologia ja anatomia. Helsinki: Sanopma Pro Oy. 8.-11. Painos, 2014.
Voutilainen E, Fogelholm M & Muranen M. Ravitsemustaito. Helsinki SanomaPro 2015.
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/06/P1250825-min.jpg17061279adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2020-06-09 12:34:492020-06-09 12:34:52Mikä on oikeasti hyvä ravitsemustila?
Utelias, aktiivinen, toimelias, valpas, väsynyt, levoton ja milloin mitäkin adjektiivia käytän tekosyynä keskittymiskyvyttömyydelleni sekä levottomuudelleni. En usko että olen ongelmani kanssa yksin, sillä yhä useampi nykyajan ihminen kärsii levottomuudesta sekä keskittymiskyvyn puutteesta. On totta että yhteiskunta on virikkeellisempi ja vuorokauden ympäri toimiva, joka ruokkii levottomuutta entisestään. En kuitenkaan pidä siitä että asioita laitetaan jonkin asian piikkiin, sillä pystymme vaikuttamaan itse itseemme ympäristöstä ja muista tekijöistä huolimatta. Se on jo ensimmäinen hyvä uutinen!
Toinen hyvä uutinen on se että luet tätä kirjoitusta. Se kertoo että aihe ehkä kiinnostaa ja resonoi sinussa. Ennen aiheen avaamista haluaisin kysyä sinulta kysymyksiä, johon sinun tulisi vastata itsellesi täysin rehellisesti:
Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
Käytkö ennemmin sykkimässä HIIT tunnilla kuin valitset rauhallisempia liikuntamuotoja?
Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?
Huomaatko räplääväsi kännykkää elokuvaa/ televisiota katsellessasi? Entä otatko puhelimen esiin hississä tai rullaportaissa ollessasi?
Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä että mieli harhailee jo muutaman lauseen jälkeen? Entä joudutko lukemaan lauseita moneen otteeseen ymmärtääksesi sen mitä niissä sanotaan?
Onko paikallaan olo turhauttavaa?
Tulviiko mieleesi jatkuvasti hoitamattomia asioita?
Sähläätkö arjessa tai teetkö usein huolimattomuudesta johtuvia virheitä?
Onko muistisi huono? Etkö opi toistuvasta harjoittelusta huolimatta?
Onko yösi rikkonaisia ja heräilet öisin?
Ryhmätöissä valitsetko mielummin käytännön hoitamista kuin kirjoittamistehtävät?
Kuluttaako yhteen asiaan keskittyminen paljon energiaa?
Innostutko helposti ja haalit uusia asioita, vaikka edellisetkään eivät ole vielä maalissa?
Onko hengityksesi pinnallista?
Ryhdytkö toimeen ennen kuin olet edes saanut ohjeistuksia?
Puhutko herkästi toisten päälle?
Huomaatko käveleväsi ripeästi vaikka sinulle ei olisi kiire?
Onko sinun vaikea odottaa vuoroasi?
Hukkaatko usein tavaroita?
Mitä useampaan kohtaan vastasit kyllä, sen todennäköisemmin kärsit keskittymiskyvyttömyydestä tai levottomuudesta. Mitä useampaan vastasit kyllä, sen suuremmasta ongelmasta on todennäköisesti kyse. Minä en tosin ole oikea henkilö tekemään kenellekään diagnooseja. Mutta tuskin vinkeistäni sekä oman elämäsi ja toimintatapojesi funtsimisesta ainakaan haittaa on.
Mistä keskittymiskyvyttömyys ja levottomuus saavat alkuunsa?
Nykypäivänä yleinen syy keskittymiskyvyttömyyteen sekä levottomuuteen aikuisilla on liian pitkään, liian kiireisen elämän eläminen. Tähän kun yhdistetään vielä krooninen univaje ja taukojen jättäminen pois milloin minkäkin kiireen vuoksi ja epäterveelliset elämäntavat niin keskittömyyden, levottomuuden ja loppuun palamisen cocktail alkaa olla valmiina!
Kaikki lähtee kyvystä rentoutua ja nukkua. Siihen lisätään vielä tauotus! Miksi juuri nämä ovat niin tärkeitä?
Fysiologisesti tämä tarkoittaa kyvystä hillitä sympaattista hermostoa ja tehostaa parasympaattista hermostoa. Yleensä sympaattinen ja parasympaattinen hermostomme toimivat yhteistyössä. Mikäli teet liian paljon asioita ja liian pitkään, saattaa kehosi sympaattisen ja parasympaattisen hermostojen tasapainotila järkkyä. Tämä saattaa aiheuttaa toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin autonomisella hermostolla on vaikutusta. Stressi, ahdistus, kiire, huolestuneisuus ja pelko lisäävät stressiä ja siten pitävät kehon sympaattisen (taistele ja pakene) hermoston aktiivisuutta yllä. Pitkään yliaktiivisena toimiva taistele tai pakene hermosto heikentää kykyä rentoutua, jolloin rentoutuminen, nukkuminen ja palautuminen hankaloituvat ja näin usein vaikuttaa unen laatuun, puhumattakaan ihmisen vastustuskyvystä.
Monesti ajatellaan että sitten kun tämä projekti on tehty lepään. Sitten kun koti on valmis ja siivottu. Sitten kun olen tehnyt sen ja tämän ja milloin mitäkin. Itse huomaan hamstraavani erilaisia projekteja ja asioita innostuksen myötä ja havahdun vasta sitten kun huomaan tekeväni ympäri pyöreää päivää. Ihminen on siis erittäin hyvä jossittelemaan ja keksimään tekosyitä sekä siirtämä asioita milloin minkäkin syyn vuoksi. Sen sijaan kieltäytyminen on huomattavasti haastavampaa.
On iso ero teetkö ikävää työtä tai ikäviä asioita, kun että teet mukavaa työtä ja otat kivoja projekteja. Ikävät asiat on toki ikäviä ja saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita hetkellisesti. Tämä on stressaavaa ja kuluttavaa. Ikäviä asioita kuitenkin harvoin tekee enemmän kuin on pakko. Mukavat ja kivat asiat on kivoja ja niitä tekee mielellään, mutta niissä piilee se vaara, että teet helpommin yli voimavarojesi, koska nautit kaikesta tekemästäsi. Mikä tahansa kuormitus pitkään jatkuneena vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainotilaan, oli kyseessä siis ne mukavat tai ikävät asiat. Kehotankin siis sinua (ja minua) opettelemaan ei:n sanomista tai ainakin jaksottaa elämääsi siten, ettei akkujen lataaminen painotu vain kesälomaan.
Yksi tämän vuoden tavoitteeni onkin turhan jossittelun lopettaminen ja omien rajojen tiedostamista ja ei:n opettelua!
Keskittymiskyky ja loppuun palamisen ennaltaehkäisy on hyvin pitkälti kiinni siitä, miten elämme, käyttäydymme ja miten suuntaamme energiaamme. Se on kiinni tietoisista päivittäisistä valinnoista ja oman elämän hallitsemista. Ensimmäinen askel on siis tiedostaa ongelma, koska ilman ongelman tiedostamista on mahdotonta muuttaa toimintaa. Tiedostetulla toiminnanohjauksella saat apua moneen asiaan.
Toiminnan ohjauksella tarkoitetaan keinoja, joilla haluttu tavoite pystytään saavuttamaan. Toiminnanohjauksella pyritään ennakointiin ja johdonmukaiseen tekemiseen. Tähän auttaa konkreettisesti osatavoitteiden asettaminen, joka auttaa aivoja keskittymisen suuntaamista vain yhteen asiaan kerrallaan kokonaisuuden ja monen asian sijaan.
Tietoisen toiminnan ohjauksen avulla valitsemme mihin keskitymme. Toiminnanohjausta voi opetella yhdessä ammattilaisen kanssa tai sitten itsenäisesti. Tässä sinulle toiminnan ohjausta tukeva muistilista sitä opeteltaessasi:
Toiminnan suunnittelu: Suunnittele ennen toimimista. Mikä on tavoite ja mitkä osatavoitteet? Riskit & mahdollisuudet? Paljon resursseja/aikaa tarvitaan? Ideointia ja toimintasuunnitelma tai kalenterin ja päivien organisointia.
Suoritustavan valitsemiseen: Mitä keinoja ja työkaluja käytät tavoitteiden saavuttamiseksi? Pääsetkö siihen yksin vai vaatiiko se kenties apua?
Aloitteisuus: Konkretia eli kyky käynnistää toiminta. Niin kuin huomaat konkretia tulee vasta kolmantena. Ei siis ole sama teetkö ensin ja mietit sitten, vai teetkö harkittua toimintaa.
Joustavuus: Kyky muunnella toimintaa ympäristöstä ja tilanteesta riippuen.
Inhibitio: Kyky olla keskittymättä epäolennaiseen. Kykyä vastustaa ja säädellä häiritseviä sisäisiä tai ulkoisia tekijöitä. Inhibitio on myös kykyä ehkäistä automaatioita eli yliopittuja tapoja.
Palaute: Palautteen hyödyntäminen toiminnan korjaamisessa tulevaisuutta ajatellen. Mikä toimi ja mikä taas ei? Mikä hyödytti ja mitä taas muuttaisit tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa? Oman toiminnan peilaamista.
Mitä tulee loppuun palamiseen, tuntuu että yhä useampi ja ennen kaikkea nuorempi kuluttaa itsensä herkemmin loppuun. Uskon että syynä on osittain muuttuva yhteiskunta, teknologia, yhteiskunnan vaatimukset sekä kyvyttömyys pysähtyä ja tiedostaa omat resurssit, mutta toisaalta myös kyky hallita niitä. Jokaisen aikuisen täytyy olla oman elämänsä toimitusjohtaja ja pitää elämä hallinnassa.
Tuntuu että monessa yrityksessä ajatellaan ”enemmän on enemmän” kuin että vähemmän laadukkaammin on parempi. Tämä on jossain määrin surullista ja ajaa ihmiset loppuun. Siksi oman elämän hallinnollisista taidoista pitää osata ottaa ohjat käsiin. Pitää tiedostaa omat voimavarat ja mennä niiden mukaisesti, oli tilanne sitten mikä tahansa. Taukoja pitää olla arjessa, sillä kerran kesässä lataaminen ei riitä. Mini taukoja pitää olla päivittäin ja pidempiä lomia useammin. Uni on asia, josta tinkiminen ei kannata koskaan. Jos johonkin panostat, olkoon se sitten uni. Pyri ettet tee liian montaa asiaa kerrallaan, koska samanaikaisesti asioiden hallinnointi vaikeuttaa keskittymistä ja keskittymiskyvyn ylikuormittuminen heikentää jaksamista, suorituskykyä, palautumista ja asioiden loppuun saattamista. Tällöin uupumuksen kierre on taattu!
Ei kuitenkaan tarvitse panikoida, sillä kaikki stressi ei ole haitallista vaan oleellista on, onko se tilapäistä vai jatkuvaa. Määräaikaista, tiukkaakin puserrusta ihminen kestää paljon paremmin kuin tasaisen pitkään jatkuvaa fyysistä ja/tai henkistä painetta. Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista. Ajatellaan että tuottavuus kärsii jos tulee taukoja tai että kovaa treenaaminen tuottaa tulosta. Se on väärä ajattelutapa! Todellisuudessa voimavarojen heikentyessä et käytä samaa potentiaalia kuin mihin sinulla olisi kapasiteettiä palautuneena. Tämä pätee niin työntekoon, urheiluun kuin mihin tahansa aivo- sekä suorituskykyä vaativaa toimintaa.
Olit sitten ison firman toimitusjohtaja, pörssiyhtiön pomo, kaupan kassa, yrittäjä tai vaikka lastenhoitaja, muista ettei enemmän ole enemmän. Jokainen meistä tarvitsee palautumista tittelistä tai työnkuvasta riippumatta vaikka kuinka tuntuisi että selviää. Fysiologia ja perustarpeet ovat kuitenkin samat meillä jokaisella, eikä ne muuksi muutu!
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/03/P1251412-min-1.jpg17061279adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2020-03-04 18:48:292020-03-04 19:40:56Nykyajan keskittymiskyvyttömyys ja loppuun palaminen!
Aurinkoiset hymyterkut just sulle siellä, siis JUST SULLE! Pelkkä lause sai mussa oksennuksen nousemaan kurkun päähän. No okei, ei nyt sentään liioitella, mutta oon vahvasti sitä mieltä että positiivisen elämänasenteen maine kärsii ”kaikki on ihanaa jeejee halipusi” leimasta, joka muuttaa positiivisen elämänasenteen kaikua mielestäni väärään suuntaan ja saa nimenomaan ihmisissä kyseisiä vastareaktioita aikaan.
Positiivisuus on mielestäni paljon muuta, kuin ällösöpöjä päiväntoivotuksia. Positiivisuus ei ole pelkkää ihanaa vaaleanpunaista hattaraa. Positiivisuus ei ole jatkuvaa hymyä tai edes positiivisia tunteita, päinvastoin. Itse koen positiivisuuden ennen kaikkea optimistisena suhtautumistapana kohdata elämää ja asioita, tehdä tietoisia (parempia) valintoja tai nähdä asiat pidemmälle sen hetkisestä tunteesta. Ei elämä ole aina kaunista ja ihanaa, mutta voit suhtautua siihen sen hetkisellä parhaimmalla mahdollisella tavalla, tavalla jossa kaikessa on kaksi puolta ja kaikessa on myös jotain hyvää.
Positiivisuus on luottamusta elämään ja sen kantavuuteen. Kyllä kaikki järjestyy aina, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Positiivisesti ajatteleva henkilö pystyy nähdä elämässä myös hyviä asioita, vaikka sillä hetkellä niiden tunnistaminen saattaisikin olla haastavampaa. Positiivisuus on elämän arvostamista ja rajallisuuden ymmärtämistä. Miksi tuhlata jotain niin arvokasta ja upeaa mitä meille on annettu olemalla negatiivinen.
Positiivinen elämänasenne on siis tietoinen valinta, jota pystyy harjoitella siinä missä mitä tahansa muutakin ominaisuutta. Kun tietoista harjoittelua toistaa tarpeeksi se automatisoituu. Samalla tavalla kuin vaikka yöllä herätessäsi osaat suunnistaa pimeässä asunnossa vessaan. Reitti on automatisoitunut lukuisten toistojen ja ympäristön tiedostamisen myötä, vaikka pimeässä silmät puoliksi kiinni. Sama pätee myös muihin toistoja ja toistoja tehtyihin asioihin, kuten tapaan ajatella.
Miten harjoittaa positiivista ajattelua?
Tee tietoinen valinta nähdä asioissa hyvää. Ei vaan nyt, vaan myös huomenna ja joka ikinen päivä. Tee se valinta aina herätessäsi.
Harjoita kiitollisuuspäiväkirjaa. Esimerkiksi listaa päivän päätteeksi 3 asiaa, joista koet sillä hetkellä kiitollisuutta. Opit havainnoimaan hyviä asioita elämääsi, sillä kaikilta niitä löytyy. Opit näkemään että elämässä on paljon pieniä asioita, joista olla kiitollinen.
Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä! Mieti asemaa jossa olet. On varmasti paljon ihmisiä jotka ovat paremmassa asemassa kuin sinä, mutta on myös varmasti ihmisiä vielä heikommassa asemassa. Arvosta sitä mitä sinulla on, juuri nyt! Arvosta elämää ja ole kiitollinen.
Hyväksyntä on myös merkittävässä osassa positiivista elämää ja ajattelutapaa. Hyväksy itsesi sekä muut. Hyväksy ihmiset sellaisena kun he ovat. Et voi muuttaa muita, joten ainut johon voit vaikuttaa on sinä itse. Hyväksy erilaiset tunteet. On todellakin ok olla surullinen. Se ei poista tai vähennä positiivisuuttasi. Eri asia on katkeroidutko ja jäätkö tunteeseen vellomaan vai koitatko tietoisesti tehdä parhaasi, jotta tilanne muuttuisi.
Älä takerru pikkuseikkoihin vaan näe asiat isommassa kuvassa.
Tee mielikuvaharjoittelua. Käy mielessäsi tilanteita, joissa olet kokenut ikäviä tunteita. Keskityitkö itseesi vai muihin? Miten toimit silloin? Mitä tunsit? Miten selvisit? Mitä ajattelit? Miten ajattelisit nyt jälkikäteen? Mitä hyvää ikävästä tilanteesta saattoi poikia nyt kun aikaa on kulunut? Miten toimisit tai ajattelisit tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa? Opi tunnistamaan ajatuksiasi. Todellisuutemme rakentuu niistä ajatuksista joita ajattelemme ei päinvastoin. Alamme nähdä ympärillämme sitä mitä ajattelemme. Ajatuksillasi on siis merkitystä!
Älä pelkää kohdata erilaisia tunteita. Monesti me tavoittelemme vain onnellisuutta, mutta onko onnellisuutta ilman ikäviä tunteita? Jos sinulla ei olisi pettymyksen tunteita, mihin peilaisit onnellisuutta? Mihin vertaisit tai mistä tietäisit silloin mitä onnellisuus on? Tunne ylipäätään on subjektiivinen kokemus ja me reagoimme niihin yksilöllisellä tavalla. Voimme siis todellakin myös vaikuttaa siihen miten suhtaudumme asioihin. Älä pelkää tunteita vaan hyväksy ne osana sinua. Näe erilaiset tunteet opettavaisina.
Keskity asioihin joihin sinä pystyt vaikuttamaan. Älä märehdi huonoa säätä tai pimeää marraskuuta, koska niihin et pysty vaikuttamaan. Asenteesi sekä suhtautumiseesi sen sijaan pystyt.
Käytä energiasi oikein! On sanomattakin selvää että meillä on vain rajallinen kapasiteetti sietokykyä päivittäin. Jos kulutat energiasi aamulla voivottelemalla sateessa kastuneita sukkia, kotiin jäänyttä sateenvarjoa, pahaa työpaikka lounasta, kiukkuista pomoa ja siihen vielä päälle sammutat tulipaloja töissä 8h ajan. Sen lisäksi käytät energiaa kadehtimalla kollegasi Leenan tulevaa ulkomaanmatkaa ja naapurin Jounin rehevämpiä pensaita. Olisihan se autokin kiva omistaa kerta kaikilla sellainen on talonyhtiössäsi, vaan ei minulla! On sanomattakin selvää että mielesi ohjautuu väkisin negatiivisuuteen. Ajattelu ohjaa tekemistä. Niin kuin edellisessä kohdassa mainitsin sinä päätät omalla tietoisella toiminnalla mihin käytät energiasi ja mihin suuntaat ajatuksesi.
Lopeta vertailu. Lopeta se nyt! Jos emme lopeta vertailua, huomaamme uskovamme ajatuksia ja niistä tulee totta. Tämä on tärkeä muistaa etenkin näin sosiaalisen median aikakaudella. Keskity siihen mitä sinulla on, ei siihen mitä sinulla ei ole.
Lopeta jossittelu. Jos sitä jos tätä. Se ei johda mihinkään. Tee asioiden eteen töitä. Et voi valittaa ennen kuin olet edes yrittänyt.
Nuku riittävästi! Tunteiden säätely ei ole mahdollista väsyneenä. Onnellinen ja positiivinen ihminen nukkuu riittävästi ja tekee tietoisia valintoja itsensä sekä hyvinvointinsa eteen.
Jos paha ja negatiivisuus tarttuu niin tarttuu myös positiivisuus. Hymyile vaikka ilman syytä, koska miksi ei? Kehu toista kun siihen on pienintäkään syytä. Vaali tietoisesti hyvää. Ole itsellesi hyvä ja ole myös sitä muille. Olemalla toisillemme hyviä me teemme koko paikasta yhdessä hitusen paremman. Muista kuitenkin olla aito!
Nyt viimeistään näet ettei joku vain synny positiiviseksi ja joku negatiiviseksi. Sinä pystyt vaikuttamaan. Älä kuitenkaan oleta että kaikki tapahtuu yhdessä yössä. Positiivisuuden eteen pitää nähdä työtä. Pitää ohjata ajatuksiaan ja toimintatapojaan. Pitää luottaa elämään ja sen kantavuuteen. Positiivisen elämänasenteen omaava ihminen ei takerru yhteen todellisuuteen, ei näe asioita mustavalkoisesti ja tarvittaessa myöntää virheensä ja korjaa erehdyksensä. Positiivinen ei tarkoita samaa kuin täydellisyys, vaikka positiivisia ihmisiä ajatellaan olevan aina onnellisia tai että heidän elämänsä olisi jotenkin helpompaa tai täydellistä. On toki helpompaa elää kun ei ole jatkuvasti vihainen, katkera, surullinen tai turhautunut. On helpompi elää kun käyttää energiat sellaisiin asioihin, joihin itse pystyy vaikuttamaan ja jotka itse kokee merkitykselliseksi. Helppoa ja vaivatonta se ei silti välttämättä ole, sillä ihmisiä tässä kaikki olemme.
Itse koen että oman positiivisuuteni taustalla on myös panostus henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. En osaa sanoa olisiko mieleni läheskään yhtä virkeä ja avoin ajattelemaan mikäli en söisi riittävästi, säännöllisesti tai harrastaisi liikuntaa, tuskin!
Nykypäivän sosiallinen media mielestäni ruokkii jollakin tasolla väärää positiivisuuden kuvaa. Monet henkilöt kuuluttavat positiivisuutensa perään ja jakavat vain pirteitä kuvia ja hyvän fiiliksen stooreja, josta väkisinkin tulee epärealistinen olo. Tottakai, ei kukaan jaksaisi katsoa pelkkää masentunutta valitusta, en minäkään! En voi kuitenkaan olla ajattelematta asiaa myös toisesta näkökulmasta. Joillekin sosiaalisen median halipusi ihminen saattaa näyttäytyä todellisuutena. Päivät tulisi olla pelkkää positiivisuutta, iloa, hymyä ja kiitollisuutta. Jätetään muut tunteet huomioimatta ikään kun niitä ei olisi. Sivuutetaan todellisuus.
Henkilö ketä parhaillaan kokee negatiivisia tunteita voi ahdistua entisestään, koska kokee itsensä jotenkin huonoksi tai vialliseksi sillä eihän hän ole tällä hetkellä juuri niin onnellinen. Omien negatiivisten tunteiden patoaminen ja sivuuttaminen sairastuttaa ihmisen. Alitajuntainen positiivisuus taas on tapa vältellä todellisuutta ja mielipahaa. Asioiden kasaantuminen tekee pienistä asioista isoja ja elämän hyvästä pahaksi. Siksi on tärkeä ymmärtää ettei positiivisuus ole pelkää haleja ja pusuja, ei pelkää hymyä ja ilotulituksia. Kielteiset tunteet kuuluvat osana tervettä tunne elämää. Onnellisuus on myös surua, kyyneleitä ja karvaita pettymyksiä. Se miten kohtaa vastoinkäymisiä erottaa positiivisesti ajattelevan. Onnellisuus on oikeaa energiankäyttöä, elämänjanoa ja ajatuksen hallintaa. Sen vuoksi olisi tärkeä näyttää myös niitä erilaisia tunteita, ihan kaikkia sellaisia.
Negatiivisten tunteiden kieltäminen pitkittää ongelmanratkaisua. Jos väkinäisesti pakottaa itsensä olemaan positiivinen, kieltää todellisuuden. Kun todellisuus sivuutetaan, menetetään mahdollisuus ongelman ratkaisuun ja kokea aitoa hyvää mieltä. En muista missä kirjassa törmäsin kyseiseen lauseeseen, mutta se jäi hyvinkin vahvasti mieleeni: ”Ongelmat tuovat elämään merkitystä ja mielekkyyttä. Ongelmien väistely tekee elämästä merkityksetöntä”.
Jos koit halua muuttaa ajattelutapaasi tai energiankäyttöäsi, palaa vielä yllä oleviin harjoitettaviin asioihin. Valitse sieltä itsellesi 2-3 helposti lähestyttävää asiaa, joita lähteä työstämään. Aloita niistä ja panosta niihin. Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla. Valinnalla, motivaatiolla ja harjoittelulla sinusta tulee ajatustesi kapteeni!
Muista että vain sinä itse olet itse vastuussa omasta onnellisuudestasi.
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/01/IMG_3434-min.jpg19201280adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2020-01-22 08:00:002020-01-21 21:30:08Positiivinen elämänasenne, positiivisuuden maineen menetys ja sosiaalinen media!
Nyt puhutaan aiheesta, joka usein mielletään ei toivotuksi, mutta jota suurin osa meistä kokee tai on kokenut jossain kohti elämäänsä ja se on stressi! Lukemalla tämän postauksen, opin toivottavasti ymmärtämään stressiä ja sen mekanismeja paremmin. Yhä useampi kokee itsensä stressaantuneeksi ajoittain tai pidempiaikaisesti. Osittain tämä on mielestäni johtuu kasvaneesta käsiteltävän tiedon määrästä sekä muuttuvasta yhteiskunnasta, joka edellyttää jatkuvaa tiedon omaksumista, monien tehtävien yhtäaikaista hoitamista sekä kiireestä johtuvasta paineen alla työskentelemistä.
Lyhykäisyydessään stressi on henkilön subjektiivinen kokemus kuormituksesta ja itseään kohdistuvista haasteista ja vaatimuksista, jolloin voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Koska stressin ja sen kokeminen on yksilöllistä, se selittää sen miksi joku kokee jonkin asian stressaavana ja toinen taas ei.
Ei riitä että koemme stressiä vain työpaikalla, sillä teknologian johdosta kommunikointi on yhä helpompaa ja melkeinpä jo velvoitetaan päivystämään 24/7, jolloin töistä ei pääse irti edes vapaa-ajalla. Kaiken tämän lisäksi vielä ruokimme itseämme erilaisilla ärsykkeillä, kuten puhelimella ja televisiolla, joka osaltaan kuormittavat aivoja entisestään.
Hyvä ja huonostressi
Vaikka stressi mielletään huonoksi, kaikki stressi ei kuitenkaan aina ole haitallista. Oleellisinta on oppia tasapainottamaan kuormittavien ja palauttavien tekijöiden määrää. Mikäli töissä on hektisempi kausi, tulee myös palauttavia hetkiä arjessa olla enemmän. Stressissä keskeiseksi nousee kuormituksen kesto ja se onko se tilapäistä vai jatkuvaa. Ihminen kestää hyvinkin suurta stressi kuormaa, mikäli se vain on määräaikaista. Lyhytaikainen stressi aiheuttaa harvemmin oireita kun taas pitkäkestoinen stressi saattaa henkisen uupumuksen myötä aiheuttaa myös fyysisiä oireita.
Hyvän ja pahan stressin eroina on stressin kokemus. Esimerkiksi hyvässä stressissä ihminen kokee itsensä aikaansaavaksi ja tehokkaaksi. Usein negatiivista stressiä kokevat ihmiset kuvailevat taas itsensä aikaansaamattomaksi sekä ahdistuneiksi. Hyvä stressi siis parhaimmillaan boostaa tekemistä, herättää sympaattisen hermostomme, joka ajaa meitä ylittämään itsemme ja antamaan parastamme. Toisaalta hyvä stressi on pitkään jatkuvana yhtä haitallista kuin negatiivinenkin ja itse asiassa ajaa ihmisen helpommin uupumukseen. Onnistumisen ja pystyvyyden tunteet ruokkivat motivaatiota. Pystyvyys ja motivaatio yleensä taas kasvaa tehdessä. Kun tekemistä on paljon, tavoitteet nousevat, tehdään enemmän ja enemmän sekä laiminlyödään unta. Tämän vuoksi hyvän stressin aiheuttama uupumus ja kuormitustilat ovatkin vaikeammin tunnistettavissa.
Stressin fyysiset oireet
Ylikuormituksen oireet ovat usein yksilöllisiä. Tyypillisesti stressiin liitettävissä olevia oireita on kuitenkin ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus, mielenterveyden oireet, muisti- ja keskittymisvaikeudet ja erilaiset kiputilat kuten päänsärky, selkäkipu ja mahakipu. Stressin vaikutuksen alaisena toimintakyky ja ongelmanratkaisukyky heikkenee sekä tapaturmien riski kasvaa. Stressaantuneella ihmisellä vastustuskyky laskee, jonka vuoksi sairastutaan herkemmin. Stressi aiheuttaa myös verenpaineen kohoamista ja rytmihäiriöitä. Stressiin liitettävissä olevia psyykkisiä oireita on muun musassa jännittyneisyys, ärtymys, agressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, muistiongelmat ja unen häiriöt. Stressiin on myös liitettävissä paino ongelmat, niin lihominen kuin laihtuminenkin.
Miksi oireita ilmaantuu?
Aivot ja niiden toiminta on hyvinkin sopeutuvaa. Se miksi koemme stressin eri tavalla on omiin ajatuksiin, kokemuksiin ja uskomuksiin sidonnaista. Kuitenkin fysiologisesti autonomisen hermoston tehtävä on säädellä kehon toimintoja tilanteen vaatimalla tavalla. Ihmisen autonominen hermosto on jaettu kahteen toiminnoiltaan eroaviin järjestelmiin: parasympaattinen hermosto, jonka tarkoituksena on kehon palautuvuus sekä sympaattinen hermosto, joka on elimistön taistele ja pakene järjestelmä, esimerkiksi vaaran edessä. Toinen hermostoista on ikään kuin jarru ja toinen kaasu. Ajattele nämä hermostot kiikkulaudalle, kun toinen on ylhäällä on toisen väkisinkin oltava alhaalla. Miten tämä sitten käytännössä ilmenee?
Kun ihminen nukkuu ja syö riittävästi, kehon parasympaattinen eli palauttava järjestelmä aktivoituu. Päivällä parasympaattinen järjestelmä aktivoituu muun muassa ruokailujen jälkeen, jolloin tarkoituksena on ruuansulatus ja energian talteen korjaaminen hyötykäyttöön. Yöllä parasympaattinen hermosto aktivoituu ja sydämensyke laskee. Uni palauttaa elintoimintojamme ja korjaa järjestelmiämme. Unen aikana muun muassa tärkeä vagushermo (kymmenes aivohermo) aktivoituu, kulkien aivorungosta aina vatsan ja lantion alueelle. Vagus hermo säätelee hengitystä, sykettä ja ruuansulatusta. Se on myös yhteydessä tuntoalueisiin ja näin tunto ja tunnekokemuksiin, sekä sisäelimistä tuleviin ärsykkeisiin. On siis sanomattakin selvä että unen aikaiset palauttavat toiminnot ovat merkittävässä roolissa, niin elintoimintojemme säätelyn, kuin psyykkisen tasapainon ja tunne elämän ylläpitämisessä.
Lisää vagushermosta ja sen yhteydestä kipuun voit lukea mm. täältä:
Kun stressitasot ovat jatkuvasti korkealla, kehon taistele ja puolusta eli sympaattinen hermosto käy ylikierroksilla heikentäen parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tästä johtuu muun muassa vatsakivut ja suolistovaivat, sekä mahdolliset paino-ongelmat stressaantuneena. Stressi tilassa siis kiikkulaudan tasapainotila järkkyy, jolloin toisen hermoston vilkkaudesta johtuen voi syntyä toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin kyseinen autonominen hermosto vaikuttaa. Tänä päivänä tiedämme jo että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon. Stressillä ja sen kokemuksella on siis vaikutusta hermoston aktiivisuuden kautta myös fyysisiin oireisiin.
Stressinsietokyky ja resilienssi
Ylikuormittunut ihminen saattaa käyttäytyä eri tavoin. Usein Stressaantunut ihminen käyttäytyy levottomasti eikä ole oma itsensä. Toiset muuttuvat äänekkäiksi ja toiset taas hiljaisiksi. Suuren kuormituksen myötä reagointi pieniinkin asioihin voi muuttua suureksi. Monet tutkijat uskovat ettei mikään yksittäinen asia tuota stressiä, vaan meidän yksilöllinen käsitys asioista. Reaktio riippuu siis täysin yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista.
Psyykkiseen palautuvuuteen eli resilienssiin vaikuttaa käsitysten lisäksi esimerkiksi kasvatus ja biologiset ominaisuudet. Olemme geneettisesti eritavoin herkkiä ympäristön vaikutuksiin. Lisäksi resilienssiin vaikuttaa lähipiirin ja ympäristöstä kumpuavien myönteisten ja kielteisten tekijöiden vuorovaikutus. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei resilienssi ole pelkästään kiinteä ominaisuus, vaan sitä pystyy harjoittamaan, siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa. Resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa tilanteissa. Resilienssi kasvaa iän ja kokemusten myötä, jolloin toistuvia vastoinkäymisiä on helpompi kohdata. Kokemukset ja niiden käsittely taas harjaannuttaa ongelmanratkaisukykyjä, joustavuutta sekä itsesäätelytaitoja. Mikäli et ole asettanut itseäsi epämukavaan tai haastavaan tilanteeseen, on sinun luonnostaan jo vaikeampi kohdata niitä. Kokemus tuo siis itsevarmuutta ja käsittelytaitoja asiassa kuin asiassa, niin myös stressinsiedossa. Esimerkkinä isot yritysjohtajat saattavat kyetä tekemään nopeita ratkaisuja stressin alaisena, toisin kuin henkilö joka joutuu ison päätöksen eteen ensimmäistä kertaa.
Miten välttää stressiä?
Aivot ja niiden ylirasitus ei varoita itsestään samalla tavalla, kuin esimerkiksi lihasrasituksessa lihaksissa jylläävät maitohapot, jolloin tiedät olevasi äärirajoilla. Siksi varhainen ennakointi, itsensä ja toimintatapojensa tunteminen sekä hyvä kehonkuuntelu on avainasemassa ylikuormittumisen ennaltaehkäisyssä. Jatkuvan ylivireän hermoston kanssa elämiseen tottuu ja voi olla vaikea tunnistaa rauhallista ja hyvää oloa, jotta voi mennä sitä kohti. Tarvitaan siis toistuvia ja tietoisia kokemuksia siitä, miltä rentoutuminen tuntuu, jotta opit tunnistamaan tasapainotilan ja pyrkimään sitä kohti niin tietoisesti kuin alitajuntaisesti. Mitä useammin pääset rentoutuneeseen tilaan, sen helpommin hermostosi oppii laskemaan kierroksia.
Ajattele itsesi autoksi: auto kulkee tuhatta ja sataa mutta se ei pysähdy enne kuin seinä tulee vastaa ja auto romuttuu. Tietoisia palautumisenhetkiä voidaan siis verrata auton jarruihin, ilman niitä tulet törmäämään seinään, ennemmin tai myöhemmin. On siis enemmän kuin tärkeä pitää jarruista huolta, jotta ne toimivat kunnolla. Palautumisessa ja sen kokemisessa on jälleen yksilöllisiä eroja. Toinen palautuu joogaamalla ja toinen taas kotona hengittelemällä.
Alla listattuna yleisimpiä palautumista edistäviä keinoja:
Nuku riittävästi. Uni on palautumisessa se kaikken tärkein ja merkittävin asia. Tee kaikkesi, jotta uni ei kärsi. Jos panostat johonkin, panosta uneen!
Liiku luonnossa.
Kuuntele rauhallista musiikkia tai laula.
Lue kirjaa.
Hakeudu kohti iloa ja naura. Huumori on tärkeä keino vähentää stressiä.
Vietä aikaa iholla. Jo lapsi hakeutuu jatkuvaan ihokontaktiin, sillä kosketus ja läheisyys lisää hyvänolon hormonituotantoa ja vähentää stressihormonin tuotantoa.
Hengitä syvään. Usein stressaantunut henkilö hengittää pinnallisesti. Jo muutama syvä hengitys muistuttaa kehoa rauhoittumisesta.
Meditoi. Tietoinen läsnäolo auttaa löytämään rauhallisuutta kehossa.
Kommunikoi. Huolien, murheiden ja ajatusten jakaminen auttaa saamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Joskus myös tunteiden kertominen jo itsessään saattaa purkaa painetta ja auttaa sinua rentoutumaan.
Pidä mikrotaukoja. Mikrotauot auttavat etenkin henkisessä palautumisessa. Työt eivät tekemällä lopu, mutta sinä uuvut ilman palautumista. Pidä siis kiinni ruoka- ja kahvitauoista yms.
Omaa aikaa. Pidä huolta ettei elämä ole vain suorittamista ja tee asioita joista nautit. Mieti rauhallista ja hyvää oloa tuottavia asioita. Mitä ne ovat ja miten voisit lisätä niitä arkeesi? Mitä asioita olet jättänyt tekemättä pitkään, koska sinulla ei ole ollut aikaa?
Syö riittävästi.
Tee rauhallista liikuntaa.
Hoida mieltä painavat asiat heti pois päiväjärjestyksestä. Pätee niin ihmissuhteista työasioihin. Älä jää roikuttamaan negatiivisia tunteita aiheuttavia asioita.
Vältä alkoholia ja muita päihteitä.
Nyt toivottavasti ymmärrät stressiä, sen mekanismeja sekä yksilöllisiä eroja paremmin. Kerro ihmeessä kommentteihin jos sinulla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita mielessäsi, josta haluaisit kuulla lisää minun kirjoittamana. Jaetaan tietoa ja opitaan yhdessä. Muistakaa kuunnella kehoa! <3
Täytyykö ihmisen kärsiä ollakseen onnellinen? Onko kärsiminen onnen ehto? On todennäköistä että kärsiminen auttaa tunnistamaan onnen. Se auttaa arvostamaan tilaa, jossa ei tunne kärsimystä tai kipua. Usein halu, tahto, intohimo lähtee puutteesta, tarpeesta ja tuskasta eli tilanteesta, jossa emme ole tyytyväisiä. Miksi siis vältellä kaikkea kärsimystä ja pyrkiä täydellisyyteen? Eikö kärsimys ole tällöin tietynlainen moottori, joka ajaa sen hetkisen tilanteen parantamiseen ja näin ollen erittäin tarpeellista onnen, oppimisen ja kehittymisen kannalta?
Onnellinen on usein se, joka ei pelkää kärsiä. Onnellinen on se joka ei sulje silmiään elämältä. Onnellinen on usein se joka hyväksyy erilaiset tunteet. Ei lamaannu vaikeuksista eikä kaadu ensimmäisiin huonoihin fiiliksiin. Onnellisuus saavutetaan niin, että kärsimykseen ei alistuta vaan se havainnoidaan ja siihen reagoidaan tilanteen vaatimalla tavalla. Vaikeuden voittaminen kasvattaa ja nostaa sietokykyämme kokea muita vastaavanlaisia tilanteita. Vaikeudet lisää ikään kuin kykyämme toimia, joten miksi pyrkiä täydelliseen onneen, sillä usein täydellisen onnen seuraus on täydellinen ikävystyminen.
Kysymys kuuluu, miksi siis pyrkiä edes täydelliseen onnellisuuteen ja sulkea silmät maailmalta ja sen mukana tuomilta erilaisilta tunteilta? Sen sijaan voisimme elää erilaisten tunteiden kanssa, hyväksyä ne osana meitä ja osana prosessia, antaa niille tilaa tulla, mutta olla ottamatta valtaa.
Onnellisuus ei aina vaadi isoja asioita tai massiivisia tunteita. Tuntuu että kykymme nauttia pienistä asioista hämärtyy isomman, paremman ja hienomman tavoittelun alle. Vertaamme itseämme muihin, jolloin tavoittelemme toisen näennäistä onnellisuutta. Kykymme lukea omia tunnetiloja tällöin hämärtyy, joten voimmeko tällöin edes saavuttaa aitoa onnellisuutta?
Toisaalta emmekö voisi ajatella siten, että on onni ylipäätään tuntea asioita? On onni tuntea kärsimystä, onnea, iloisuutta ja muutenkin erilaisia tunteita. Tunteet eivät ole itsestäänselviä niin kuin ei esimerkiksi elämä ja toimintakykykään.
Duodecimin teettämässä ”Kipu”- kirjassa oli kaksi mahtavaa ja ajattelua avartavaa esimerkkiä kärsimyksestä. Haluankin jakaa suoraan kaksi kokemusesimerkkiä kirjasta:
”Ymmärrys syntyy, kun kärsijä ei enää samaistu onnettomuuteensa, kun hän luopuu kärsijän roolista. Tapahtuu yhtäkkinen oivallus, joka vapauttaa hänet kärsimyksestä, vaikka sen aiheuttaja on yhä olemassa. Poikansa menettänyt äiti sanoi: Se tapahtui hetkellä, jolloin näin, että minä ja minun menetykseni ei ollutkaan pääroolissa, vaan hän. Luovuin roolista, joka oli auttanut pakenemaan. ”
”Jatkuvasta kivusta kärsivä nuori nainen sanoi: Eräänä päivänä hyväksyin itseni invalidina ja otin kepit. Lakkasin kysymästä, kuinka paljon voin kävellä, pysynkö toisten perässä. Päätin ottaa vastaan minulle bussissa tarjotun paikan. Otan vastaan kysymykset, toisten katseet. En ota vastaan järjestelmän tarjoamaa roolia ’kokonaivaltaisesti kuntoutettavana’. En tarvitse sympatiaa. Määrittelen itse itseni. Tämä on seikkailu, jota terveenä eläminen ei olisi tarjonnut. Opin joka päivä uutta. Tutustun todellisuuteen.”
Itsekin voimakasta kärsimystä kokeneena voin sanoa etten olisi niin vahva ihminen ilman kokemuksiani. Vaikka minulla on pitkäaikaissairaus, koen silti olevani terve. Diagnoosi on osa minua, mutta se ei ole yhtä kuin minä, saati määrittele minua ja tekemisiäni. Ilman kokemusta kivusta, en pystyisi samaistua valmennettavieni tai kuntoutusasiakkaitteni kokemuksiin läheskään yhtä empaattisesti. Toisaalta kivun ansiosta pystyn myös kannustamaan ja luomaan uskoa liikkumiseen kivusta huolimatta. Ilman kokemaani kipua ja hetkellistä toimintakyvyn laskua en ehkä olisi oppinut arvostamaan terveyttä ja näin rakastunut liikuntaan. Olen siis oppinut ja kehittynyt kärsimyksestä huolimatta.
Kaikella on aina tarkoituksensa tai näin ainakin haluan uskoa.
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/11/IMG_2089-min.jpg12401861adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2019-11-22 09:00:002019-11-22 12:29:14Tunteet ja kärsimys!
Ihanaa perjantai huomenta sinne ruudun toiselle puolelle! Ei voi muuta todeta että huh miten nopeasti aika menee. Eilen satoi maahan ohut lumikerros tänne pääkaupunkiseudulle ja väkisinkin tuli hieman jouluinen fiilis. Joulufiilistely jakaa aikalailla mielipiteet joko tai. Itse rakastan joulua ja sen tunnelmoinnin aloittamista hyvissä ajoin. Ei niinkään se kaupallinen kulutuspuoli, vaan ennemminkin hämärät illat, luminen maa, kynttilät, rennot kotivaatteet yllä kuunnellen rauhallista musiikkia ja jouluun liitetyt maut, tuoksut ja tunnelmointi.
Mauista puheen ollen, osa instagram seuraajistani tietää että täällä on väännetty jo joulutorttuja sekä riisipuuroa moneen otteeseen ja lämmitelty glögiä lokakuusta lähtien. Torttujen ja puuron lisäksi luumut kuuluvat joulu”ruoka” kategoriaan. Sen lisäksi että popsin niitä kuivatettuina sellaisenaan, olen keittänyt riisipuuron kylkeen luumusopat. Luumusopan lisäksi arkena lähestyttävämpi tapa on tehdä luumuista herkullista tuorepuuroa.
Tämä tuorepuuro on vatsaa boostaava, sillä luumut tunnetusti edistävät vatsan toimintaa kuidun ja sorbitolin ansiosta. Chiansiemenet sisältävät runsaasti hyviä ravintoaineita kuten proteiinia, kuitua, antioksidantteja sekä rasvahappoja siinä missä pellavansiemenrouhekkin. Tämä resepti on siis TÄYNNÄ vatsan toiminnan kannalta edistäviä aineksia, unohtamatta tietenkin herkullista makua!
Alla olevasta ohjeesta tulee annos kahdelle!
Chiageeli:
2 rkl chiansiemeniä
1,5 dl kookosmaitoa
1/3 tl vaniljajauhetta
Halutessasi makeutusta esim agavesiirapista!
Sekoita chiageelin aineet keskenään ja anna tekeytyä jääkaapissa noin. 30min välillä sekoittaen.
Luumutuorepuuro:
2 dl kaurahiutaleita
100-150g kuivattuja luumuja
1 dl vettä
2 dl kauramaitoa/nestettä
1,5 dl maustamatonta jugurttia/rahkaa
1/3 tl kardemummaa
½ tl ceylon kanelia
Kuvan Ceylon kaneli saatu yhteistyössä Foodinin kanssa!
Ohje:
Laita luumut pehmenemään noin puoleksi tunniksi desiin vettä. Halutessasi voit myös lisätä kokonaisen 200g luumupussin, mikäli pidät vieläkin luumuisammasta mausta. Kun luumut ovat hieman pehmenneet, survo ne tasaiseksi massaksi veden kanssa tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää kaurahiutaleet, luumusose, jugurtti, kauramaito sekä mausteet yhteen. Sekoita tasaiseksi massaksi ja anna tekeytyä noin 15min. Voit tehdä molemmat osat myös ennakkoon ja antaa tekeytyä yön yli, jolloin puuro on heti aamulla valmis nautittavaksi. Kokoa annos ja nauti vatsaystävällisestä herkusta!
Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan tätä ihanaa vatsaystävällistä herkkupuuroa, mikäli olet vähäänkään luumun ystävä. Luumun makua pystyt säätelemään niiden määrän mukaan. Luumun, kauran, kardemumman ja kanelin ansiosta yhdistelmä tuo mieleen myös korvapuustin makumaailmaa. Voiko siis täydellisempää kokonaisuutta olla?
Kuvan Ceylon kaneli saatu yhteistyössä Foodinin kanssa!
Puuro sopii täydellisesti täyttävyytensä vuoksi aamu-, ilta- tai välipalaksi. Herkullisia hetkiä ja ennen kaikkea ihanaa & rentoa viikonloppua! <3
We may request cookies to be set on your device. We use cookies to let us know when you visit our websites, how you interact with us, to enrich your user experience, and to customize your relationship with our website.
Click on the different category headings to find out more. You can also change some of your preferences. Note that blocking some types of cookies may impact your experience on our websites and the services we are able to offer.
Essential Website Cookies
These cookies are strictly necessary to provide you with services available through our website and to use some of its features.
Because these cookies are strictly necessary to deliver the website, refusing them will have impact how our site functions. You always can block or delete cookies by changing your browser settings and force blocking all cookies on this website. But this will always prompt you to accept/refuse cookies when revisiting our site.
We fully respect if you want to refuse cookies but to avoid asking you again and again kindly allow us to store a cookie for that. You are free to opt out any time or opt in for other cookies to get a better experience. If you refuse cookies we will remove all set cookies in our domain.
We provide you with a list of stored cookies on your computer in our domain so you can check what we stored. Due to security reasons we are not able to show or modify cookies from other domains. You can check these in your browser security settings.
Other external services
We also use different external services like Google Webfonts, Google Maps, and external Video providers. Since these providers may collect personal data like your IP address we allow you to block them here. Please be aware that this might heavily reduce the functionality and appearance of our site. Changes will take effect once you reload the page.
Google Webfont Settings:
Google Map Settings:
Google reCaptcha Settings:
Vimeo and Youtube video embeds:
Privacy Policy
You can read about our cookies and privacy settings in detail on our Privacy Policy Page.
