kipu Archives - Kiirakirsikka — Valmennusta elämän eri vaiheisiin

Tag Archive for: kipu

Kipu ja liikunta. Milloin liikkua ja milloin jäädä sohvalle?

Kipu on aiheena musta tosi mielenkiintoinen. Harva meistä pystyy välttämään kipua täysin elämänsä aikana ja siksi se koskettaakin suurinta osaa meistä. Kipu on usein ei toivottu tunnetila ja kipu mielletään usein negatiiviseksi. Kivun fysiologinen tarkoitus on suojella meitä ja sen mekanismi on elämisen ja vaarojen ennaltaehkäisemiseksi elintärkeä. Kipua on paljon erilaista. Kipua voi aiheutua monista eri syistä. Blogistani löytyy aikaisempi kirjoitus itse kivusta. Mikäli aihe kiinnostaa, pääset lukemaan lisää kipu aiheesta täältä!

Itsekin vuosia kovaa kipua ja tuskaa kokeneena, koen kivun ja sen mekanismit erittäin mielenkiintoisena. Kipu on usein meitä rajoittava tekijä ja ihan syystä. Joskus kuitenkin tarkastelemme kehoisia tuntemuksia liiallisesti. Kipu tuntemukset pitää aina tiedostaa, mutta kivulle ei saa myöskään antaa liikaa valtaa. Tällöin se saattaa alkaa rajoittaa elämistä ja heikentää elämänlaatua. Kivun ei tarvitse edes olla merkittävää vaikuttaakseen elämäämme isosti. Monet naiset pystyvät varmasti samaistumaan kuukautiskipuihin ja niiden vaikutuksista elämään.

Itse kipukokemus syntyy aivoissa ja se, miten kipua käsittelemme, on aina yksilöllistä. Kipukokemukseen vaikuttaa kokonaisvaltainen elämäntilanne, aina sosiaalisista suhteista, ruokavalioon, kokemuksiin, kasvatukseen ja riittävään uneen. Siksi esimerkiksi kuukautiskivut ovat meillä kaikilla erilaisia ja siihen vaikuttaa moni yksilöllinen tekijä.

Mistä kuukautiskivut/kampit johtuvat?

Kohdun limakalvolla on prostaglandiinia, joka on kudoshormoneihin kuuluvia tyydyttymättömiä rasvahappoja. Nämä rasvahapot vaikuttavat eri elinten toimintoihin aiheuttaen supistuksia tai supistuksen laukeamista. Voimakas verisuonten supistelu saattaa aiheuttaa kivun lisäksi iskemiaa. Kuukautisissa prostaglandiinin tehtävä on kuukautisveren ja liman poistaminen supistelun avulla. Kyseinen hormoni on siis kuukautisten aikana kramppien ja muiden oireiden taustalla vaikuttava tekijä. Tulehduskipulääke estää kyseisen hormonin erittymistä kuukautisten aikana ja näin lievittää kipuja.

Kuukautiskipujen oireita

Jokainen nainen varmasti tunnistaa kuukautisten vaikutukset omaan elimistöön. Yleisimpiä kuukautisiin liittyviä oireita on lantion ja vatsan alueen supistukset eli krampit. Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ilmavaivat, huimaus, aristavat rinnat ja päänsärky, jotka ovat myös yleisiä oireita kuukautisten aikana. Oireet alkavat usein hieman ennen vuodon alkamista ja/tai 1-2 päivää vuodon alkamisesta.

Kannattaako kuukautiskivun aikana liikkua vai jäädä lepäämään?

Yleisesti ensisijaisena neuvoisin aina liikkumaan. Vähän on aina enemmän kuin ei yhtään. Liikunnalla tiedetään olevan niin paljon terveyttä edistäviä ja kipuun vaikuttavia lieventäviä fyysisiä ja psykologisia vaikutuksia, ettei sen merkittävyyttä voi kiistää. Salille ei kannata oksentamaan tai pyörtyilemään lähteä. Liikunta ja sen intensiivisyys määräytyy aina kipujen ja yleisvoinnin mukaan. Monesti meillä on kuitenkin pinttyneitä ajatuksia siitä, että kipua kokiessa kannattaa jäädä sohvalle lepäämään, vaikka todellisuudessa liikunta on yksi parhaista kipulääkkeistä, myöskin kuukautisten lääkkeettömässä itsehoidossa.

Liikunta ei vaikuta vain fyysiseen kuntoon, vaan moniin eri osa-alueisiin, joilla on tekemistä kivun kokemuksen kanssa. Esimerkiksi liikkumalla säännöllisesti edistät unta. Vähäinen uni lisää kivun kokemusta ja voimakkuutta, puhumattakaan sen vaikutuksista mielialaan. Liikunta lisää hyvänolon hormonien tuotantoa, joiden vaikutuksesta mieliala paranee. Liikunta lisää energisyyttä ja vähentää väsymystä. Usein säännöllinen liikunta lisää elämänhallinnan tunnetta ja parantaa hankalian tunteiden käsittelemistä, kuten kivunhallintaa. Liikunta vaikuttaa myös aivo ja keskushermosto tasolla. Liikunta lisää luontaisten opioidien ja endorfiinien tuotantoa ja välittäjäaineiden sekä kipua estävien laskevien hermoratojen toimintaa. Erityisesti aerobinen liikunta, eli matalatehoinen kestävyysliikunta sekä vastusharjoittelu näyttelivät suurinta roolia kivunlievityksessä kuukautisten aikana.

Päätin itse testata liikunnan kivunlievitysvaikutusta viimeksi vajaa viikko sitten kuukautisten aikana. Heräsin kovaan vatsakipuun ja kramppailuun. Päätin kuitenkin lähteä salille sillä ajatuksella, että teen sen minkä pystyn ja jos tuntuu pahalta niin sitten siirryn kotiin lepäämään. Lopputulos oli kuitenkin se, että koko kuukautiset unohtuivat hyvin nopeasti tiukan kyykkysarjan myötä. Tästä päästään siis siihen, että kuukautisten aikanakin kannattaa ehdottomasti liikkua. Liikunta ei välttämättä poista kokonaan kipua, mutta usein tekee kivun kokemisesta yleisesti siedettävämpää ja sen myötä parantaa elämänlaatua. Liikunta kuukautiskipujen aikana saa myös huomion kiinnittymään kivusta toisaalle. Sohvalla maatessa on homattavasti helpompi keskittyä kipeästi kramppaavaan kohtuun, kuin liikkuessa tai muutoin touhutessa mukavia asioita. Jos siis hakemalla haet kipua, koet sitä todennäköisesti enemmän, kuin jos suuntaat ajatukset muualle.

Osa tutkimuksista osoittaa, että liikunta kuukautisten aikana lisää verenkiertoa ja vähentää prostaglandiinin kertymistä juuri kohtuun ja sen myötä saattaa lieventää kuukautiskipuja.

Fysioterapian rooli kuukautiskipujen hoidossa

Fysioterapiassa lähestytään aihetta kuukautiskivut kahdesta suunnasta, yleisistä lähtökohdista sekä lantion alueen kuntoutuksesta ja harjoitteista. Lantion alueen kuntoutus korostuu kuukautisiin tai lantionpohjaan liittyvissä häiriöissä. Muutoin kokonaisvaltainen tarkastelu on tärkein lähestymistapa, myös kuukautiskipujen itsehoidossa. Kokonaisvaltainen tarkastelu pitää sisällään elämäntavat eli ruokavalion, liikunnan, jota yllä avasinkin jo, stressinhallinnan, unen, rentoutumisen, psykoedukaation sekä yksilöllisten tekijöiden huomioimisen. Kivun lievityksessä käytetään toki TENS sähköhoitoja sekä akupunktiota, mutta nyt keskiössä itsehoidolliset keinot.

Ruokavalio ja kuukautiset

Ruokavaliossa kannattaa suosia monipuolista ja terveellistä, kasvisvoittoista ruokavaliota. Myös pehmeiden, hyvien rasvojen hyödyt nousevat esiin kuukautiskipu aihetta tutkiessani. Kivun itsehallinnallisesta näkökulmasta vältä pikaruokaa, friteerattu ruokaa, sokeria, liiallista kofeiinia sekä alkoholia. Käytännössä siis syömällä perusterveellistä ja monipuolista ruokaa, annat elimistölle kaikki välttämättömät energia ja ravintoaineet elimistön optimaaliselle toiminnalle, ja sen myötä kivun kokemus saattaa myös olla lievempi.

Monet raportoivat normaalista poikkeavia mielitekoja kuukautisten aikana. Kuukautisten oireina turvotus on taas yleistä. Voisiko turvotus ja vatsaongelmat kuukautisten aikana ollakin seurausta ruokavalion muutoksesta kuukautisten aikana, eikä suora seuraus itse kuukautisista?

Stressin ja psykoedukaation vaikutus kipuun

Kivun tuntemukseen vaikuttaa myös tieto ja suhtautuminen siihen. Kivun voimakkuuteen vaikuttaa aivojen reaktiot nosiseptiiviset ärsykkeisiin. Talamus jakaa kehosta tulleita informaatioita aivojen eri osiin ja tietyt osat käsittelevät tulevan informaation suhteessa saatavana olevaan tietoon ja kokemuksiin. Aivot päättelevät onko kyseessä vaara, jolloin limbinen systeemi aktivoituu ja aiheuttaa keholle stressi reaktiota. Tiedon lisäksi historia, asenteet ja kasvatus saattaa opittujen kokemusten mukaan vaikuttaa kivun kokemukseen. Siksi psykoedukaatio eli syyn ja kivun kokemisen ymmärtäminen oikean tiedon kautta lisää positiivista suhtautumista kipuun ja lisää luottoa sen vaarattomuudesta, joka osaltaan taas edesauttaa aivojen tiedon käsittelyä ja näin vaikuttaa sen lähettämään kipusignaaliin.

Aivojen reaktio kehosta tulevaan ärsykkeeseen voi olla siis joko positiivinen ja inhiboiva (eli lieventävä), jolloin on luottavainen siihen, että kaikki järjestyy ja elämä jatkuu tai sitten negatiivinen ja exitoiva (kipua voimistava), joka aiheuttaa huolta, murhetta ja stressiä. Stressi vaikuttaa siis osaltaan kivun kokemiseen sitä voimistaen. Tunteilla, ajatuksilla ja asenteilla on siis suuri merkitys kuukautiskivun sekä yleisesti kivun kokemisessa. En tarkoita sitä, että kipu poistuu psykoedukaation vaikutuksesta, mutta usein saattaa olla lievittävä tekijä tai ainakin ratkaisevassa asemassa silloin, kun mietitään, tuleeko kipuun reagoida vai jättää huomiotta.

Tiedetään myös, että stressi nostaa kortisoli tasoa ja lisää elimistön jännittyneisyyttä. Kuukautisten aikana koetut krampit saattavat tuntua voimakkaammilta, kun koet olevasi stressaantunut, ylikuormittunut tai ahdistunut. Myös sosiaalisella ympäristöllä ja ihmissuhteilla, traumoilla ja työn mielekkyydellä on osuutta kivun kokemisessa. Yleisesti mielen hyvinvoinnilla ja tasapainotilalla on osuutta kaiken kivun kokemisessa.

Unen vaikutus kipuun

Uni on asia joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti meihin, aina toimintakyvystä, elimistön puolustusjärjestelmään ja aivotason mekanismeihin. Hyvät yöunet edistävät palautumista ja yleisesti elintoimintojen normaalia tasapainoista toimintaa. Hyvät unet lisäävät pystyvyyden tunnetta ja yleisesti kohentaa mielialaa. Hyvät unet ylläpitävät elimistön puolustusjärjestelmää ja sammuttaa mahdollisia tulehduksia. Myös stressi pysyy paremmin hallinnassa, kun unta tulee yössä riittävästi. Huonosti nukuttu yö lisää kipuherkkyyttä ja siksi unta tulee vaalia niin kuukautisten aikana kuin muutoinkin. Uni on asia, johon panostaisin ehdottomasti eniten!

Rentoutumisen tärkeys

En tiedä mistä se on lähtöisin, mutta jostain muistan jääneen kehotuksen vetää vatsaa sisään ja suoristaa selkää yleisillä paikoilla ollessa. Mikäli sulla on jäänyt tällainen juurtunut päätön tapa jostain menneisyydestä, niin unohda se heti! Jatkuva vatsan & lantionpohjan jännittäminen lisää alueen kireyttä ja sen myötä saattaa vaikuttaa myös kuukautiskramppien voimakkuuteen. Lantionpohjan voimaa on ehdottoman tärkeä harjoittaa aina iästä riippumatta, mutta jatkuva jänteys ei ole hyväksi, päinvastoin. Tätä lukiessasi kiinnitä homiota vatsaan ja lantionpohjaan. Onko ne täysin rentoina? Väitän että rentouttaminen voi olla yllättävän vaikeaa, etenkin jos on samanlaisia juurtuneita tapoja vatsan sisään vetämisestä kuin minulla.

Kävimme jo läpi prostaglandiinin vaikutukset kohdun lihasten supisteluun. Mikäli elimistö on entuudestaan jännittyneessä tilassa, supistelu voi tuntua vieläkin kivuliaammilta. Tämä pätee niin kuukautiskipuun, kuin kipuun yli päätään. On tärkeä löytää itselle sopivia keinoja tai asentoja rentoutumiseen. Esimerkiksi kuukautisten aikana prostaglandiinin vaikutuksesta johtuvat voimakkaat supistelut saattavat aiheuttaa kramppien lisäksi verisuonten yhteen puristumista ja näin aiheuttaa hetkellistä verenkierron häiriötä paikallisesti, joka taas voi voimistaa kipua paikallisesti. Rentoutuneessa tilassa verenkierto ja aineenvaihdunta kulkee paremmin.

Rentoutuminen inhiboi eli lievittää elimistön stressi reaktiota, aktivoi parasympaattista hermostoa, joka on elimistöä rauhoittava ja hillitsevä hermosto sekä laskee sympaattisen hermoston aktivisuutta. Sympaattinen hermosto tunnetaan elintoimintoja kiihdyttävänä hermostona, joka pitkään aktiivina ollessaan aiheuttaa elimistön kortisoni tason nousua ja se taas vaikutti kehon jännittyneisyyteen. Rentoutuminen on siis tärkeä osa kivunlievitystä. Se miten rentoudut, on aina yksilöllistä. Lämpö eri muodoissaan on loistava tapa rentoutua ja sen vaikutuksia on myös tieteellisesti tutkittu. Lämpö hoitoa voi olla kuuma kylpy, saunominen tai lämpöpakkauksen asettaminen kipualueelle. Yleisesti rentoutuminen voi olla lämmön lisäksi tiettyjä lepoasentoja, rauhallista kävelyä, yleisesti tahdin hidastamista, meditointia, köllöttely teen äärellä tai hengitysharjoituksia.

Mikäli viime julkaisu hengityksen tärkeydestä jäi lukematta, niin lue se täältä! Ohesta löydät myös rentoutumiseen suunnattuja harjoitteita.

Rakkaus, läheisyys ja kosketus

Muistatte varmaan lapsena joskus kaatuneen ja saaneet ruhjeita. Äiti puhalsi pipiin paijausten kera ja tsädää, kipu lievittyi välittömästi. Läheisyys, kosketus, rakkaus, silittäminen, hellyys, hyväily ja orgasmit elvyttää kehoa sekä mieltä laaja-alaisin vaikutuksin. Kosketus laskee verenpainetta, vähentää stressiä ja rauhoittaa kehoa ylipäätään. Kosketus lievittää myös hätäännystä, ahdistusta ja pelkoa. Kosketus on siis loistava kivunlievityskeino. Kivun hallinnassa kosketukseen liittyy porttikontrolli teoria. Porttikontrolli teoriassa kosketuksen aiheuttama uusi ärsyke signaloituu sensorisen ja psykologisten vaikutusmekanismien kautta siten, että kosketus inhiboi eli vaimentaa vanhaa kipu ärsykettä. Tämä on ikään kuin aivojen huijausta kivusta pois uuden ärsykkeen, kosketuksen avulla.

Kosketustakin voimakkaampi kivunlievitys on rakastuminen. Vastarakastuneena voi valvoa vaikka läpi yön olematta väsynyt, olla syömättä päivän tuntematta nälkää eivätkä kivut tunnu missään. Rakastuessa aivojen toiminta ja rakenne muuttuvat. Rakkaus on kuin huumetta, joka sytyttää aivojen palkitsemisjärjestelmän janoten sitä lisää. Rakastumista verrataan morfiiniin ja sen sanotaan olevan morfiiniakin tehokkaampaa. Rakastuminen on hyvää kivun lievitystä, mutta muista myös rakastaa itse itseäsi. Rakkaus itseä kohtaan lisää itsensä kunnioitusta, arvostusta ja kehon kuuntelemista. Suhtautuessa itseensä rakastavasti näet myös herkemmin ympärilläsi ja toiminnassasi hyviä asioita. Tällöin usein myös tekee parempia ratkaisuja oman hyvinvointinsa edistämiseksi.

Olettamukset kivunhoidosta

Etenkin näin fysioterapeutin näkökulmasta, monet olettavat lääkkeiden sekä passiivisten hoitojen olevan ratkaisu kivun lievitykseen. Niillä on ehdottomasti roolia tietyissä tilanteissa. Tuntuu kuitenkin että elämäntapoja, unta ja ruokavaliota kivun lievityksessä vähäksytään niiden tylsyytensä vuoksi. Jostain syystä me ihmiset luontaisesti haluamme, että asiat tehdään meidän puolesta (passiivisina hoitoina) tai sitten kaipaamme monimutkaisia ja uusia hienoja asioita, jotta uskomme niiden vaikuttavuuteen. Totuus kuitenkin on se, että yksinkertaiset asiat ovat ne, jotka ratkaisevat. Yhä enemmän kannustaisin ihmisiä panostamaan perusasioihin ja keskittymään niihin kunnolla. Syönkö oikeasti monipuolisesti? Tuleeko oikeasti nukuttua 8h yössä? Onko arjessa hyötyliikuntaa? Olenko onnellinen? Luotanko elämään tai koenko stressiä? Millaisia ihmissuhteita ympärilläni on? Onko elämässäni mieluisia asioita? Näitä asioita olisi hyvä aika ajoin miettiä ja puuttua jos tuntuu että jossakin osa-alueessa olisi kehitettävää.

Kerta mielihyvää lisäävät tekijät parantavat elämänlaatua ja lievittävät kipua, mikset siis tekisi enemmän asioita, jotka saavat sinut onnelliseksi. Muista myös rakastaa itseäsi ja muita. Kosketa ja tule kosketetuksi. Liiku säännöllisesti, mutta muista myös rentoutuminen sopivassa suhteessa. Syö hyvin ja monipuolisesti sekä luota elämään ja asioiden järjestymiseen! <3

-Kiira

Kuvat: @lilinissila

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5984430/
Helena Miranda. 2016. Ota kipu haltuun. Kustannusosakeyhtio Otava.
Hannu Luomajoki. 2020. Ammattilaisen kipukirja. VK kustannus oy.
https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#readmore
https://physio-pedia.com/Menstruation_and_Menstrual_Rehab?utm_source=physiopedia&utm_medium=search&utm_campaign=ongoing_internal
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00147
https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/1_2017/gynekologia-ja-urologia/kuukautiskipujen-itsehoito
https://www.retrainpain.org

18.12.2020/0 Comments

KIPU!

Hyvinvointi

Kipu on asia joka on läsnä meidän kaikkien elämässä, muodossa tai toisessa. Kipu voi olla henkistä tai fyysistä, se voi muuttaa muotoaan, ilmoittaa itsestään hetkellisesti tai kroonistua. Kivun aiheuttaja voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta ja se voi aiheuttaa kivun tunteen lisäksi myös paljon sekundäärisiä vaivoja. Toisaalta ihmiskeho oikein toimiessaan on äärimmäisen fiksu järjestelmä, jopa viisaampi kuin osaamme ymmärtää ja siksi kipuviestillä on myös tärkeä tehtävä.

Miksi päätin avata aihetta kipu? Osittain siksi että kipu on niin yleistä, mutta myös siksi jotta oppisimme ymmärtämään kipua laaja-alaisemmin, ymmärtämään kivun mekanismeja ja elinkaarta ja toisaalta hyväksyä se osana järjestelmäämme. Toki siinä missä elämäkään ei aina mene by the book, ei myöskään kipu. Vaikka näin on, kipuun pystyy silti paljon myös vaikuttamaan itse. Kipu on myös aiheena itselle hyvin tuttu muun muassa ennen selkärankareumadiagnoosia ja oikeanlaista lääkitystä siihen. Kroonistunut kipu on vaikuttanut vuosien fyysisen kivun lisäksi myös henkisesti siihen miten kohtaan kipua, miten suhtaudun ja käsittelen kipua, mutta toisaalta myös arvostamaan sitä. Kipu on aiheena siis äärimmäisen monimuotoinen, tuttu mutta tuntematon samanaikaisesti, mutta ennen kaikkea hyvin mielenkiintoinen, jännittävä ja tuskallinen!

Mitä kipu on?

Kipu on sensorinen ja emotionaalinen aisti- ja tunnekokemus. Kivun tehtävä on välittää informaatiota ja suojella meitä. Kehossamme on lukuisia kipuhermopäätteitä jotka vaurion, ärsykkeen tai uhkan tapahtuessa aktivoituvat ja lähettävät signaalia selkäytimeen ja aivoihin, jossa viesti käsitellään. Aivot tulkitsevat viestin sen voimakkuuden, keston ja sijainnin mukaan. Kipukokemukseen vaikuttaa myös yksilölliset tekijät kuten opittu kokemus ja kipukulttuuri, tieto, resistenssi, aivojen verenkierto, elämäntavat ja tilanne.

Kivun eri muodot!

Tiivistetysti kivulla on eri muotoja ja ominaispiirteitä. Akuuttikipu eli äkillinen ja lyhytaikainen kipu on yleensä seurausta elimistöön kohdistuneesta ulkopuolisesta ärsykkeestä. Oikein ja heti hoidettuna akuutti kipu saadaan hyvin hallintaan muun muassa lääketieteellisin keinoin sekä elintavoilla kuten levolla. Krooniseksi kivuksikatsotaan pidempään kestäneet kivut (yleensä yli 6kk) tai kun kudosvaurion normaalin paranemisen aika on ylitetty, jolloin jatkuva ärsytys on kipujärjestelmässä.

Kipu voi olla nosiseptiivistajolloin syynä on kipureseptorien aktivoituminen silloin kun kudosvaurio on tapahtunut. Kipu voi olla myös neuropaattistaeli hermostoon kohdistuvaa kipua. Neuropaattisen kivun takana voi olla kudosvauriokipu, iskeeminen kipu eli verenkierron heikkenemisen aiheuttama kipu ja psykogeeninen eli psyykkisen mekanismein selittyvä kipu. Viskeraalinenkipu on sisäelimiin kohdistuvaa kipua ja on yleensä laajempaa ja vaikeammin paikannettavaa kipua.

Kivun kulku:

Kivun elinkaareen vaikuttaa merkittävästi reagointi, hoito ja aika. Kun yllä olevan kaavion viides kohta pitkittyy tai on puutteellista, myös kuudes kohta jää pois ja tällöin kipu pitkittyessä kroonistuu ja saattaa vaikuttaa koko järjestelmäämme ja muokata sitä. Tiedän monen monta henkilöä jotka pitkittävät vaivoja syystä tai toisesta eivätkä mielellään käytä lääkkeitä. Kuuluin itse tähän samaan kategoriaan aikaisemmin. Tämän vuoksi en lähtökohtaisesti aina ajattelisi että menen lääkäriin- tai otan lääkkeitä vasta kun on pakko. Mielummin siis syön omat periaatteeni kuin kärsin kroonisesta kivusta. Krooninen kipu on siis joissakin tapauksissa perjaatteiden aiheuttamaa jääräpäisyyttä ja osittain myös tietämättömyyttä. Miten sinä siis aiot jatkossa toimia?

Kun järjestelmä menee pieleen

Krooninen kipu jaetaan neljään ryhmään: 1) kudosvauriokipuun 2) hermoperäiseen kipuun 3) idiopaattiseen kipuun joissa aiheuttaja on epäselvää 4) psykogeeniseen kipuun.

Suurin osa kivuista johtuu tuki ja liikuntaelinvaivoista. Krooninen kipu juurtaa yleensä hoitamattomasta kudosvauriosta joka olisi vältettävissä yleensä oikealla annostuksella tulehduskipulääkettä, kylmähoitoa ja lepoa. Kun tätä pitkitetään, laiminlyödään tai ei anneta luonnon hoitaa tehtäväänsä ja rasitetaan vauriota esimerkiksi ennenaikaisella liikkeellä, paraneminen pitkittyy ja aiheuttaa sekundäärisiä oireita ja pitkittää kipua. Kun kipu on pitkittynyttä se vaikuttaa mielialaan, syntyy kivun pelkoa ja/tai katastrofoimista jolloin pelko vaikuttaa uneen. Unettomuutta vaikuttaa kaikkeen tekemiseen ja mielialaan. Lisäksi pitkittyneessä kivussa vältämme liikettä ja liikkumattomuus tuo osaltaan omat ongelmansa. Hoitamaton, pitkittynyt ja muuttunut kudosvauriokipu saattaa aiheuttaa selkäytimessä muutoksia joissa hermosto alkaa tuottamaan itsessään kipua. Tätä kipua myös psyyke ja elintavat voi ylläpitää, jolloin alkuun fyysinen kipu voi muodostua pahimmillaan myös psyykkiseksi.

Hermoperäinen eli neuropaattinen kipu syntyy vaurioituneen hermon ja/tai sairauden aiheuttaman vaurion muutoksista ja se alkaa kehittämään epänormaalia impulssivirtaa selkäytimen kipuviesti radoissa. Kipuviestiratojen välittäjäaineet muuttuvat jolloin kipua vievän viestin ja kipua lieventävän viestin balanssi kärsii aiheuttaen kroonista kipua. Selkäytimen välittäjäaineiden muutosten myötä kipualue saattaa siis laajentua kun uusia synaptisia yhteyksiä lisääntyy. Hermojen vaurioitumista voisi verrata sähköjohtoon jossa on suojamuovi ympärillä: se on turvallinen ja toimii kuoren ollessa ehjä, mutta kun sähköjohto katkaistaan sen molemmat päät ovat avoinna saattaen aiheuttaa säkenöintiä kummastakin avonaisesta päästä. Vasta johtojen yhdistyttyä sähkö kulkee johdossa taas normaalisti.

Kivulla on liitännäissairauksia

Hoitamaton ja pitkittynyt kipu vaikuttaa aktiivisuuden lisäksi myös minäkuvaan. Kivun kokemuksen myötä rajoitetaan liikettä, joka taas altistaa kudosten ja nivelten aineenvaihdunnan heikkenemiseen ja voi aiheuttaa liitännäisvaurioita kuten verenkierron vähenemistä, häiriöitä ja lihasaktivaation heikkenemistä. Kun kipu on olemassa, liike puuttuu alamme usein rajoittamaan elämää. Kun elämä on rajoittunutta se vaikuttaa fyysisen kunnon lisäksi mielialaamme negatiivisesti. Kun kipu on olemassa, mieli maassa ja elämämme keskittyy kivun ympärille on suuri todennäköisyys stressistä ja kivunpelosta, joka taas johtaa laadullisesti ja määrällisesti huonoon uneen ja pahimmassa tapauksessa masennukseen tai itsetuhoisiin ajatuksiin, puhumattakaan toteutuksesta!

Unettomuus lisää kipukokemusta

Uni on aiheena niin laaja ja merkittävä että sen positiivisiin vaikutuksiin voisi luetella loputtomiin. Ilman unta elämästä selviytyminen hankaloituu. Lyhykäisyydessä uni ja unettomuus vaikuttaa kaikkeen. Uni ei vaikuta vain mielialaan vaan myös fysiologisesti aivokemiaan, hormonien tuotantoon, elintoimintojemme elpymiseen ja moneen muuhun elintärkeään elintoimintoja säätelevään ja eheyttävään tehtävään. Aivojen vireystila ja verenkierto vaikuttaa aivolohkojemme toimintaan ja aivoissa säädeltäviin tunteisiin kuten affektiminään eli miten itsemme koemme ja siihen miten kipua käsittelemme. On siis sanomattakin selvää että ilman unta elintoimintoja säätelevät toiminnot herkistyvät ja vaikuttavat toimintoihimme, mikä entisestään lisää muun muassa kivun herkkyyttä. Niin kivuissa kuin muussakin elämässä uni on aina tärkein heti välttämättömien elintoimintoja ylläpitävien asioiden lisäksi kuten veden ja ravinnon. Mikäli panostat johonkin, panosta uneen!

Opittu kipu ja olosuhteet!

Kipu on osittain myös opittua. Kun toitotetaan hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala niin asia jonka luultavammin muistamme on juuri se hauki on kala. Sama pätee kipuun. Mikäli varhaiskasvatuksessa kipu on ollut isossa roolissa perheen elämässä tai nostettu tapetille esimerkiksi jokaisen naarmun myötä on todennäköisempää että tällaisilla henkilöillä muistiin jää suurempi tunne lataus kipua kohtaan. Luin suomalaisen lääkäriseuran tekemästä tutkimuksesta että aivojen kipuaktiivisuus lisääntyi tutkituilla henkilöillä, kun heille annettiin suggestio eli kerrottiin että tuleva toimenpide tuntuu hyvin epämiellyttävältä. Kun sama operaatio tehtiin ilman mielikuvan antamista, aivojen tietyt alueet eivät aktivoituneet yhtä voimakkaasti joten tästä voi päätellä että myös mielikuvilla ja opituilla asioilla on merkitystä opittuun kipukokemukseen.

Lisäksi kipuun vaikuttaa tilanne ja ympäristö. Esimerkiksi tarkkaavaisuutta edellyttävien asioiden yhteydessä keskittyminen siirtyy kivusta muualle, jolloin usein kivun kokemus on lievempi. Onko siis ihme että usein iltaisin kipu voimistuu kun ympäröivät ärsykkeet ovat minimissä ja meillä on aikaa keskittyä vain kehomme kuunteluun eli kipuun! Sama pätee olosuhteisiin: olosuhteet jotka luovat positiivista mielialaa, vähentävät kivunkokemusta, kun taas negatiivisia tunteita aiheuttavilla tekijöillä on kivun voimistava vaikutus. Kipu on myös suhteellista, sillä henkeä uhkaavassa tilanteessa ensisijainen tehtävä on selviytyä, jolloin katkenneen kädet kipu on tilanteeseen nähden toissijaista etkä todennäköisesti tunne juuri kipua. Toisaalta jos sama käsi katkeaisi kotona ollessasi, olisi tilanne täysin päinvastainen.

Suomalainen kipukulttuuri

Suomalaiset on mielestäni jaoteltu kahteen ryhmään. Ne jotka menevät lääkäriin pienemmästäkin asiasta saikkutodistus mielessä ja ne jotka menevät lääkärin vasta kun kipu on kroonistunut ja vaikutukset ovat havaittavissa elämänlaadun- ja toimintakyvyn heikkenemisessä ja ehkä myös jo psyykkisen kunnon heikentymisessä. Kun lääkärikäyntiä pitkitetään tietyissä tapauksissa kipu kroonistuu ja aiheuttaa paljon yllämainittuja liitännäissairauksia, jonka myötä taas enemmän haittaa yksilötasolla ja julkisella tasolla taas kustannuksia valtiolle. En missään nimessä kehota menemään pienimmistäkin asioita heti lääkäriin, mutta on hyvä tiedostaa mikä on järkevän terveyskäyttäytymisen ja suomalaisen periksiantamattomuuden ja sisun raja, sillä monet krooniset kivut olisi estettävissä oikein ajoitetulla hoidolla.

Loppuun

Haluan muistuttaa että vain harva meistä elää elämänsä kokematta koskaan kipua. On siis erittäin loogista että keho aistii erilaisia tuntemuksia, myös kipua. Kipu on aistimuksen lisäksi aina myös yksilöllinen kokemus. Näin ollen se on myös korvien välissä, mutta hieman eri tavalla kuin mitä sillä yleensä tarkoitetaan. Kipu on aina totta, mutta siihen vaikuttavat eri tekijät. Uskomukset kivun haitallisuudesta tai kivun pelko voi johtaa oireiden yltiölliseen tarkkailuun, aktiivisuuden vähentymiseen ja sen myötä lisätä kipua. Omat ajatukset, positiiviset tunteet ja kokemukset vaikuttavat mielialaan, aivokemiaan ja sen myötä kipuongelman kanssa selviytymiseen. On vaarallista sivuuttaa kipu mutta on myös turhaa syynätä joka ikista tunnetta kehossasi. Omalla psyykkeellä voit siis ylläpitää tai lieventää kivun tunnetta ja vaikuttaa kivun kohtaamiseen. Kaiken lähtökohta on kuitenkin riittävä uni ja nopea reagointi.