Mitkä asiat vaikuttavat ruokasi valintaan?

Tuntuuko että syöt jatkuvasti epäterveellisesti vaikka haluaisit muuttaa kehonkoostumustasi? Koetko olevasi epäonnistunut kun et pysty muuttamaan tapojasi? Entä mitkä asiat vaikuttavat ruokasi valintaan?

Sanottakoon ettet ole yhtään huonompi kuin ketään muukaan. Sinun vain tulee tiedostaa seuraavat alle mainitsemani asiat, jotta pystyt kiinnittää huomiota ravintoasioitasi ohjaaviin valintoihin. Ota siis hetki aikaa itsellesi sisäistääksesi seuraavat asiat, jotka vaikuttavat ravitsemustottumuksiisi sekä miettiäksesi niitä asioita jotka kohdallasi kaipaavat muutosta. Muutokset lähtevät tiedostamisesta ja sen myötä tapojen muuttamisesta tietoisin valinnoin.

Maku

Maku on selkeästi se joka vaikuttaa meihin eniten, etenkin nykyaikana kun tarjontaa on enemmän kuin riittävästi. Ihminen syö sitä mistä pitää koska se tuottaa mielihyvää. Mielihyvää käsittelemme kuitenkin hieman myöhemmin. Sanotaan että lapsi tarvitsee 10-15 positiivista maistamiskertaa enne uuden maun hyväksymistä. Mikäli lapsena ei ole totutettu tiettyihin makuihin, voi olla että välttelet tiettyjä makuja myös aikuisena tiedostamattasi joko siksi ettet ole maistanut niitä tai ettet ole saanut tarpeeksi monta positiivista makukokemusta.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tiedostettuasi asian voit totuttautua uusiin makuihin aikuisenakin. Älä siis tuomitse uusia makuja, kuten esimerkiksi joitakin kasviksia kertaheitolla vaan anna niille aikaa. Harvoin mikään uusi asia on kivaa/hyvää ensimmäisellä kerralla. Ajattele siis terveellisiä ruokia samoin kuten uusia farkkuja. Menee hetki ennen kuin ne löystyy ja tuntuu mukavalta, mutta kun ne on pehmeät ja muotoutuneet sopiviksi, et enää pysty käyttämään muita housuja kun niistä tulee suosikit. Ravinnossa testaa myös eri valmistusmenetelmiä sekä mausta luovasti. Monesti terveellinen ja kasvispainotteinen ruoka tuntuu tylsältä, mutta montako mahdollisuutta olet sille oikeasti antanut ja oletko koittanut eri menetelmiä käyttää kyseisiä raaka-aineita? Mikäli parsakaali ei maistu hyvältä keitettynä niin mikset koittaisi uunissa paahdettuna tai vaikka sosekeittona?

Tieto

Tieto muokkaa valintoja. Tieto siitä onko ruoka maultaan makunystyröitäsi miellyttävä, onko se sinulle terveellinen vaiko epäterveellinen tai kenties uusi ja vieras. Usein terveellisyys on toissijaista ja maku ohjaa valintoja tietoisesti tai tiedostamatta. Koulutus sekä tieto ohjaavat halua syödä paremmin, sillä terveydestä ja ravinnosta tietävät sekä koulutetut valitsevat useammin suositeltuja terveellisempiä ruokia herkemmin kuin muut. Uusi ja vieras ravintoaine jää helpommin kaupan hyllylle kuin se mitä olet syönyt pienestä pitäen. Tiedon ja tarpeen myötä osaat valita paremmin sen mikä on sinulle itsellesi hyväksi. Tiedon myötä pystyt tehdä järkivalintoja itsesi kannalta, etkä antaudu pelkästään maun vietäväksi. Tuskin kukaan haluaa olla minkään asian orja, vai mitä sanot? Älä siis ajaudu vain maun vietäväksi vaan tee järkivalintoja. Hae tai pyydä tarvittaessa tietoa ravintoneuvojalta tai muutoin asiasta tietävältä.

Itsearvostus ja itsetuntemus

Itsetuntemus, itsearvostus sekä rakkaus itseään kohtaan lisäävät terveellisempiä valintoja. On siis tärkeä oppia tuntemaan sekä ymmärtämään itseään, jotta pystyy ymmärtämään omia valintoja. Itsetuntoon ja arvostukseen vaikuttaa kaikki lapsuudesta tähän päivään. Kokemukset, kohtelu, sosiaaliset suhteet, perhe, rakkaus, sairaudet, traumat ja ihan kaikki. Sinun pitää oppia arvostamaan itseäsi, jotta pystyt tehdä hyviä valintoja itsesi vuoksi. Olet todellakin sen arvoinen! Tarvittaessa sinun tulee käsitellä ja kohdata asiat, jotka vaikuttavat suhtautumiseesi itseäsi kohtaan. Hae tarvittaessa tähän ammattiapua.

Hinta

Monesti ruuan hinta ohittaa terveellisyyden valintatilanteessa. Alennukset ohjaavat kuluttajien valintoja. Halvemmalla saa valkoista viljaa, rasvaisia ja sokerisia elintarvikkeita sekä eineksiä. Ihminen haluaa luontaisesti päästä helpolla ja mikä onkaan helpompaa kuin laittaa valmisateria mikroon. Kahden minuutin päästä edessäsi on jo lämminateria. Tässäkin on valitettavasti sosiaali- ja koulutusluokka eroja, sillä vähävaraiset ostavat enemmän epäterveellisiä tuotteita kuin parempituloiset.

Myönnän itsekin näin opiskelijana/yrittäjänä että raha on usein tiukassa enkä aina pysty ostamaan sitä tuoreinta lihaa tai luomua. Haluan kuitenkin voida hyvin ja se ohjaa ostoskorini sisältöä. En aina pysty ostamaan sitä terveyden, eettisyyden ja ekologisuuden vuoksi parhainta vaihtoehtoa, mutta en myöskään valitse niitä halvimpia tai terveydelle epäsuotuisia vaihtoehtoja. Valitsen kuitenkin laadukkaan ruuan esimrkiksi uuden vaatteen sijasta, sillä jos voin sisäisesti ja henkisesti huonosti, en pysty myöskään nauttimaan uuden mekkoni kantamisesta samalla tavalla. 

Kun puhutaan hinnasta, voiko oikeasti terveydelle ja hyvinvoinnille asettaa hintaa? Ymmärrän sen että jos rahaa ei ole sitä ei ole. Kuitenkin usein kun pitää rahan menoista päiväkirjaa, huomaa ylimääräisiä kuluja jotka voisi hyvin sijoittaa paremmin. Sen sijaan että hoet ”ei minulla ole varaa” ja sokaistut tottumuksiisi, voisit tarkastella menojen ja tulojen todellista suhdetta. Voisiko sittenkin valita kaupasta hintavamman mutta terveyttä edistävämmän vaihtoehdon? Suunnitelmallisuus mahdollistaa usein parempia valintoja kuin sattumanvarainen ja fiilispohjainen elintarvikkeiden ostaminen.

On mielestäni pöyristyttävää että ostamme ennemmin uuden kesämekon tai taulutelevision kuin panostamme syömäämme ruokaan. Monesti ulkoiset asiat ohittavat sisäiset asiat, koska sisäisiä asioita ei nähdä samalla tavalla tässä ja nyt. Suurempi hinta laadukkaasta ruuasta on pitkällä aikatähtäimellä edullisempaa, kuin elintapasairaudet jotka tulevat sinulle helposti hyvinkin kalliiksi.

Mielihyvä

Mielihyvää ohjaa osittain itsearvostus ja historia. Toisaalta myös opitut tavat ohjaavat mielikuvia ja sen myötä koettua mielihyvää. Mielihyvä tulee ruuasta heti eikä myöhemmin. Siksi ruoka voi toimia palkintona tai lohtuna. Se voi toimia irtiottona tai tunteiden tukahduttajana. On tutkimuksia siitä että negatiiviset tunteet ajavat helpommin ylimääräiseen syömiseen tai vaihtoehtoisesti syömisen sairaanloiseen kontrolloimiseen. Kumpikin näistä aiheuttaa terveydelle haitallisia vaikutuksia yli- tai alipainon suhteen. Vaikka ruuasta saa ja pitää nauttia, pitäisi siitäkin huolimatta enemmän ajatella järjellä ei tunteilla. En lähtökohtaisesti ymmärrä ajattelua, jossa kaiken pitää olla kivaa ja ihanaa. Ruoka pitää olla tajunnan räjäyttävää ja liikuntakin aiheuttaa endorfiiniryöppyjä. Toki mahtavaa jos näin on, mutta jotta siihen päästään on tehtävä valintoja myös järjellä.

Tunteiden säätelyä pitäisi oppia ymmärtämään, jotta se ei vaikuttaisi ravitsemustottumuksiimme negatiivisella tavalla. Omiin tunteisiin ja ruuan vaikutusta niihin kannattaakin oppia tarkkailemaan, jotta tunnesyöminen ei karkaisi käsistä. Mikäli tunnistat tunnesyömisen merkkejä itsessäsi, suosittelen miettimään seuraavia asioita:

  1. Mitä tarvetta tunnesyöminen palvelee? Koetko jotain tiettyjä tai isoja tunteita tällä hetkellä? Onko elämässäsi tapahtunut uusia tai merkittäviä asioita? Yritätkö välttää tunteittesi kohtaamista tai kenties saada kontrollin tunnetta elämääsi?
  2. Miltä sinusta tuntuu? Tutustu tunteisiisi ja uskaltaudu kohtaamaan sekä tuntemaan ne! Opettele tunteiden tunnistamista ja nimeämään ne sen sijaan että söisit tunteesi pois. Usein tunteet ovat kehollisia, joten ota myös hetki pysähtyäksesi kuuntelemaan miltä missäkin kehonosassa tuntuu? Oletko kenties väsynyt, kiukkuinen, surullinen, iloinen, stressaantunut, levoton? Onko stressin vuoksi sykkeesi kohonnut tai hartiat jumissa? Jokainen tunne on seurausta jostain. Opettele siis ymmärtämään tunteen takana oleva ilmiö sen sijaan että tukahdutat ne ruualla tai sen kontrolloinnilla.
  3. Mieti mitä vaihtoehtoisia keinoja voisit tehdä helpottaaksesi oloasi? Jos koet itsesi stressaantuneeksi voisitko ruuan ahmimisen sijaan ottaa enemmän omaa aikaa tai käydä tuulettamassa ajatuksia kävelyllä? Mikäli olet surullinen niin mikä saisi mielialasi kohoamaan ruuan sijasta? Kenties soitto kaverille tai muu itsellesi mukavan asian tekeminen. Kaikki tunteemme ei ole miellyttäviä eikä niiden tarvitse olla. Opettele myös hyväksymään ikäviä tunteita osana elämää. Testaa erilaisia rentoutumismenetelmiä tai keinoja jotka laukaisevat tukalaa oloasi. Ole rohkea ja uskalla haluta muutosta. 
Arvot

Arvot kuuluisi olla listan kärjessä maun kanssa, sillä arvot ohjaavat ihan kaikkea toimintaamme. Arvot siis osallistuvat myös ruokien valintaan. Osa arvottaa terveyden ja ostaa terveyden kannalta suotuisaa ravintoa. Osalle ekologisuus taas on arvo joka ohjaa valintoja. Mikäli et tiedä arvojasi, suosittelen sinua listaamaan omat arvosi ylös heti. Ilman arvojen tunnistamista et voi myöskään ymmärtää täysin toimintaasi ja siksi valintojen tekeminen saattaa olla epämääräistä. Arvot voivat myös muuttua läpi elämän ja siksi niihin on hyvä ajoittain itse kunkin palata.

Olen kirjoittanut postauksen arvoista ja se löytyy TÄÄLTÄ. Kirjoituksessa on myös ohjeet omien arvojesi löytämiseen jos kaipaat niihin apua ja selkeyttä. 

Sosiaalisuus

Sosiaalinen syöminen ja mielihyvä kulkevat osittain käsikädessä, sillä moni kokee mielihyvää syödessään hyvää ruokaa ystävien ympäröivänä. Harvoin sosiaalista syömistä tapahtuu kuitenkaan niin paljon, että se dramaattisesti vaikuttaisi terveyteen. Sosiaalisen syömisen paineeseen sen sijaan törmää useammin. Älä siis ota stressiä siitä että kesällä tulee syötyä extempore jätski kuumalla kesäpäivällä. Yksittäiset pienet asiat ei horjuta kokonaisuutta, mikäli kokonaisuus on siis kunnossa. Kun kokonaisuus on kunnossa niin silloin on myös enemmän tilaa sosiaaliseen rentouteen ja elämästä pystyy nauttia kokonaisvaltaisemmin ilman stressiä.

Tapa

Tapa eli tottumus syntyy kuin tiettyä asiaa toistetaan riittävästi. Tapa voi olla terveyttä edistävä tai sitä heikentävä. Suomalaisten ravitsemustilassa on edelleenkin paljon kehityttävää. Mielestäni tiettyjä terveyttä heikentäviä tapoja opetetaan lapsille liian varhain, jolloin ne juurtuvat syvälle tavoiksi myös vanhempana. Vanhemmilla on suuri rooli ravitsemuskasvatuksessa. Lohdullinen uutinen on kuitenkin se, että tapoja pystyy muuttamaan vanhemmallakin iässä, mikäli olet vain sitoutunut siihen.

Niin kuin yllä mainitsin, lapset tarvitsevat 10-15 positiivista kokemusta ennen kuin he hyväksyvät uuden maun. Nykypäivänä tuntuu että olemme niin kärsimättömiä että mikäli se terveellinen ei räjäytä tajuntaa makuelämykseltään heti ensimmäisellä kerralla, olemme valmiita dumaamaan kyseisen raaka-aineen heti ja lopullisesti ruokavaliostamme. Tapa ei synny kerran, kahden tai edes muutaman kerran jälkeen. Tavan muodostuminen osaksi elämää tarvitaan paljon toistettavuutta, tietoisuustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Nämä ominaisuudet ovat hyvä opetella elämänkin kannalta, ei vain ravitsemustottumuksia muutettaessa.

Ehkä suurin ja totutuin tapa on viikonlopun herkuttelu. Kuka on sanonut että viikonloppuisin on aina herkuteltava? Ne ovat päiviä siinä missä maanantai ja torstaikin. Tämä vain esimerkkinä siitä että monet tavat ohjaavat käyttäytymistämme ja jälleen vaatii omien tapojen tarkastelua ymmärtääkseen omia ravitsemustottumuksia. Tiesitkö että suurin osa ihmisistä syö päivittäin varsin saman verran (paino & tilavuus) ruokaa? Tähän vaikuttaa myös opitut tavat. Tutkimusten mukaan on havaittu että ruuan määrä ennemmin kuin energiatilavuus pysyy samana. Siksi muutosta tehdessä olisi määrän sijaan syytä kiinnittää huomiota laatuun eli ravinnon energiasisältöön.

Kulttuuri

Kulttuurin säännöt sanelevat sen miten saamme toimia ja mikä hyväksytään ravinnoksi ja mikä ei. Kulttuuriset tekijät määrittelevät osittain sen mitä ylipäätään on tarjolla. Kulttuuri on syvästi juurtunut ja se ohjaa jokapäiväisiä valintoja. Kulttuurin ja historian ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös omia valintoja. Kulttuurierot ovat suuria ihan vain jo itänaapuriin mentäessä. Myös uskonnot määrittävät toimintaamme ja ravitsemuskäyttäytymistämme.

Ravinnontarve

Ravinnontarve pitäisi olla se joka pääsääntöisesti ohjaa ostoskorimme sisällön. Valitettavasti kuitenkin se on listaamistani asioista usein se kaikista vähäpätöisin. Ravinnontarve eli se millaista ravintoa ihminen tarvitsee toimiakseen normaalisti, tulisi ohjata jokaisen valintoja. Ihminen tarvitsee monia välttämättömiä ravintoaineita sekä ulkoista energiaa. Kun  niitä ei saa, syntyy fysiologisia muutoksia ja puutostiloja. Ei ihme että nykypäivänä erilaiset suolistosairaudet yleistyy räjähdysmäisesti. Elintarviketeknologia kehittää jos jonkinlaista prosessoitua ruokaa jatkuvasti. Elämme tällä hetkellä ylitarjonnan aikaa, jossa houkutuksia on enemmän kuin tarpeeksi. Välttämättömät ravintoaineet ovat ne joita elimistömme tarvitsee ulkoisesti, sillä elimistö ei kykene tuottamaan niitä itse. Ei-välttämättömät ravintoaineet taas ovat kuin puolivalmisteita: niitä muodostuu elimistössä kunhan saadaan ulkoisesti tarpeeksi energiaa. Ravintoaineet ovat aineita joilla on elimistössä aineenvaihdunnallinen tai rakenteellinen tehtävä. Ei siis ole se ja sama mitä suuhunsa laittaa!

Ajatukset

Omat ajatukset ohjaavat syömistä suuntaan tai toiseen. Ne voi edistää terveyttä ja päinvastoin. Vanhentunut tieto tai pinttyneet ajatukset ohjaavat ravitsemuskäyttäytymistämme. Syömiseen saattaa liittyä omien ajatusten myötä itse luotuja paineita tai odotuksia. Usein nämä johtuu kuitenkin puutteellisesta tiedosta. Mikäli tietoa ei päivitä voi myös tottumukset olla terveyden kannalta heikohkoja. Mikäli luot itsellesi paineita, tulisi sinun miettiä jälleen taustalla olevaa syytä! Miksi koet painetta? Mitä tapahtuu jos et teekään niin kuin normaalisti tekisit? Mitä taas tapahtuu kun teet niin kuin olet aina tottunut? Mitä voisi pahimmassa tapauksessa käydä? Olisiko se maailmanloppu? Mitä tapahtuu jos muutat tottumiasi tapoja? Mitä siitä voisi parhaimmassa tapauksessa seurata? Usein omat ajatukset paisuvat isoiksi ja tapaamme liioitella asioita ennakkoon. Asioiden mittasuhteiden ymmärtäminen auttaa kokonaisuuden ja asioiden ymmärtämistä.

Mainonta

Mainonta pyrkii vaikuttamaan kuluttajaan. Mainoksilla pyritään luomaan mielleyhtymiä ja herättämään tunteita. Tunteet taas ohjaavat käyttäytymistä ja syömistämme. Niin kuin yllä mainitsin, tunnesyöminen harvoin johtaa positiiviseen ilmiöön. Tunne on hetkellistä ja ohimenevää. Ajattele siis järjellä. Punnitse onko tiettyyn tunteeseen syöminen nyt suurempi hyvä kuin tunteeseen syömättä jättäminen ja sen tuottama hyödyt pidemmällä tähtäimellä? Mainonnalla pyritään vetoamaan tunteisiin, ikään kuin käyttämällä tuotetta olet iloisempi, parempi, voit paremmin, kuulut tiettyyn yhteiskuntaluokkaan tai saat suosiota ja kunniaa. Harvoin näin kuitenkaan on. Medianlukutaito ja oikeanlainen suhtautuminen mainostulvaan ovat avainasemassa pursuavien mainosten ympäröimänä. Kun kohtaat mainontaa, mieti aina seuraavia asioita enne  kun toimit tunteidesi vietävinä: mitä mainostaja haluaa sanoa? Mihin se pyrkii sinussa vaikuttamaan? Miten mainoksen tuote muuttaa oloasi/elämääsi? Miten pystyt mittaamaan muutosten todellisuutta? Onko se sen arvoista? Onko hyöty tässä hetkessä vai myös tulevaisuudessa?

Mielestäni yksi suurimmista elämäämme rajoittavista tekijöistä on menneessä tai tulevaisuudessa eläminen. Käytätkö paljon ”sitten kun”, ”sitten jos” sanontoja? Elämä on tässä ja nyt ja meidän tulee elää sen mukaisesti. Älä tee muutoksia vasta kun on pakko ja liian myöhäistä. Älä odota jotain mistä et ole varma tai mihin et ehkä pysty itse vaikuttamaan. Tee nyt. Elä tässä hetkessä. Arvosta itseäsi ja hyvinvointiasi nyt. Liika menneessä eläminen yhtälailla tulevaisuutta stressaten rajoittaa tätä hetkeä. Vapauta itsesi siis näistä kahleista, sillä menneisyyteen et pysty enää vaikuttamaan ja nykyhetki on turha pilata stressaamalla tulevaisuutta. koskaan et voi tietää miten tulevaisuus menee, et vaikka kuinka suunnittelisit sitä. Jos ajatuksissasi on tehdä muutoksia tee ne nyt! Kyllä kaikki aina järjestyy tavalla tai toisella tulevaisuudessa. Tärkeintä on elää tätä hetkeä. Panosta tähän hetkeen ja itseesi, koska mikään ei ole parempi sijoitus kun oma hyvinvointisi!

-Kiira

Lähteet:

  • Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. (toim.). Ravitsemustiede. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012.
  • Voutilainen E, Fogelholm M & Muranen M. Ravitsemustaito. Helsinki SanomaPro 2015.
  • https://syomishairioliitto.fi/blogi

Positiivinen elämänasenne, positiivisuuden maineen menetys ja sosiaalinen media!

Aurinkoiset hymyterkut just sulle siellä, siis JUST SULLE! Pelkkä lause sai mussa oksennuksen nousemaan kurkun päähän. No okei, ei nyt sentään liioitella, mutta oon vahvasti sitä mieltä että positiivisen elämänasenteen maine kärsii ”kaikki on ihanaa jeejee halipusi” leimasta, joka muuttaa positiivisen elämänasenteen kaikua mielestäni väärään suuntaan ja saa nimenomaan ihmisissä kyseisiä vastareaktioita aikaan.

Positiivisuus on mielestäni paljon muuta, kuin ällösöpöjä päiväntoivotuksia. Positiivisuus ei ole pelkkää ihanaa vaaleanpunaista hattaraa. Positiivisuus ei ole jatkuvaa hymyä tai edes positiivisia tunteita, päinvastoin. Itse koen positiivisuuden ennen kaikkea optimistisena suhtautumistapana kohdata elämää ja asioita, tehdä tietoisia (parempia) valintoja tai nähdä asiat pidemmälle sen hetkisestä tunteesta. Ei elämä ole aina kaunista ja ihanaa, mutta voit suhtautua siihen sen hetkisellä parhaimmalla mahdollisella tavalla, tavalla jossa kaikessa on kaksi puolta ja kaikessa on myös jotain hyvää.

Positiivisuus on luottamusta elämään ja sen kantavuuteen. Kyllä kaikki järjestyy aina, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Positiivisesti ajatteleva henkilö pystyy nähdä elämässä myös hyviä asioita, vaikka sillä hetkellä niiden tunnistaminen saattaisikin olla haastavampaa. Positiivisuus on elämän arvostamista ja rajallisuuden ymmärtämistä. Miksi tuhlata jotain niin arvokasta ja upeaa mitä meille on annettu olemalla negatiivinen.

Positiivinen elämänasenne on siis tietoinen valinta, jota pystyy harjoitella siinä missä mitä tahansa muutakin ominaisuutta. Kun tietoista harjoittelua toistaa tarpeeksi se automatisoituu. Samalla tavalla kuin vaikka yöllä herätessäsi osaat suunnistaa pimeässä asunnossa vessaan. Reitti on automatisoitunut lukuisten toistojen ja ympäristön tiedostamisen myötä, vaikka pimeässä silmät puoliksi kiinni. Sama pätee myös muihin toistoja ja toistoja tehtyihin asioihin, kuten tapaan ajatella.

Miten harjoittaa positiivista ajattelua?

  • Tee tietoinen valinta nähdä asioissa hyvää. Ei vaan nyt, vaan myös huomenna ja joka ikinen päivä. Tee se valinta aina herätessäsi.
  • Harjoita kiitollisuuspäiväkirjaa. Esimerkiksi listaa päivän päätteeksi 3 asiaa, joista koet sillä hetkellä kiitollisuutta. Opit havainnoimaan hyviä asioita elämääsi, sillä kaikilta niitä löytyy. Opit näkemään että elämässä on paljon pieniä asioita, joista olla kiitollinen.
  • Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä! Mieti asemaa jossa olet. On varmasti paljon ihmisiä jotka ovat paremmassa asemassa kuin sinä, mutta on myös varmasti ihmisiä vielä heikommassa asemassa. Arvosta sitä mitä sinulla on, juuri nyt! Arvosta elämää ja ole kiitollinen.
  • Hyväksyntä on myös merkittävässä osassa positiivista elämää ja ajattelutapaa. Hyväksy itsesi sekä muut. Hyväksy ihmiset sellaisena kun he ovat. Et voi muuttaa muita, joten ainut johon voit vaikuttaa on sinä itse. Hyväksy erilaiset tunteet. On todellakin ok olla surullinen. Se ei poista tai vähennä positiivisuuttasi. Eri asia on katkeroidutko ja jäätkö tunteeseen vellomaan vai koitatko tietoisesti tehdä parhaasi, jotta tilanne muuttuisi.
  • Älä takerru pikkuseikkoihin vaan näe asiat isommassa kuvassa.
  • Tee mielikuvaharjoittelua. Käy mielessäsi tilanteita, joissa olet kokenut ikäviä tunteita. Keskityitkö itseesi vai muihin? Miten toimit silloin? Mitä tunsit? Miten selvisit? Mitä ajattelit? Miten ajattelisit nyt jälkikäteen? Mitä hyvää ikävästä tilanteesta saattoi poikia nyt kun aikaa on kulunut? Miten toimisit tai ajattelisit tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa? Opi tunnistamaan ajatuksiasi. Todellisuutemme rakentuu niistä ajatuksista joita ajattelemme ei päinvastoin. Alamme nähdä ympärillämme sitä mitä ajattelemme. Ajatuksillasi on siis merkitystä!
  • Älä pelkää kohdata erilaisia tunteita. Monesti me tavoittelemme vain onnellisuutta, mutta onko onnellisuutta ilman ikäviä tunteita?  Jos sinulla ei olisi pettymyksen tunteita, mihin peilaisit onnellisuutta? Mihin vertaisit tai mistä tietäisit silloin mitä onnellisuus on? Tunne ylipäätään on subjektiivinen kokemus ja me reagoimme niihin yksilöllisellä tavalla. Voimme siis todellakin myös vaikuttaa siihen miten suhtaudumme asioihin. Älä pelkää tunteita vaan hyväksy ne osana sinua. Näe erilaiset tunteet opettavaisina.
  • Keskity asioihin joihin sinä pystyt vaikuttamaan. Älä märehdi huonoa säätä tai pimeää marraskuuta, koska niihin et pysty vaikuttamaan. Asenteesi sekä suhtautumiseesi sen sijaan pystyt.
  • Käytä energiasi oikein! On sanomattakin selvää että meillä on vain rajallinen kapasiteetti sietokykyä päivittäin. Jos kulutat energiasi aamulla voivottelemalla sateessa kastuneita sukkia, kotiin jäänyttä sateenvarjoa, pahaa työpaikka lounasta, kiukkuista pomoa ja siihen vielä päälle sammutat tulipaloja töissä 8h ajan. Sen lisäksi käytät energiaa kadehtimalla kollegasi Leenan tulevaa ulkomaanmatkaa ja naapurin Jounin rehevämpiä pensaita. Olisihan se autokin kiva omistaa kerta kaikilla sellainen on talonyhtiössäsi, vaan ei minulla! On sanomattakin selvää että mielesi ohjautuu väkisin negatiivisuuteen. Ajattelu ohjaa tekemistä. Niin kuin edellisessä kohdassa mainitsin sinä päätät omalla tietoisella toiminnalla mihin käytät energiasi ja mihin suuntaat ajatuksesi.
  • Lopeta vertailu. Lopeta se nyt! Jos emme lopeta vertailua, huomaamme uskovamme ajatuksia ja niistä tulee totta. Tämä on tärkeä muistaa etenkin näin sosiaalisen median aikakaudella. Keskity siihen mitä sinulla on, ei siihen mitä sinulla ei ole.
  • Lopeta jossittelu. Jos sitä jos tätä. Se ei johda mihinkään. Tee asioiden eteen töitä. Et voi valittaa ennen kuin olet edes yrittänyt.
  • Nuku riittävästi! Tunteiden säätely ei ole mahdollista väsyneenä. Onnellinen ja positiivinen ihminen nukkuu riittävästi ja tekee tietoisia valintoja itsensä sekä hyvinvointinsa eteen. 
  • Jos paha ja negatiivisuus tarttuu niin tarttuu myös positiivisuus. Hymyile vaikka ilman syytä, koska miksi ei? Kehu toista kun siihen on pienintäkään syytä. Vaali tietoisesti hyvää. Ole itsellesi hyvä ja ole myös sitä muille. Olemalla toisillemme hyviä me teemme koko paikasta yhdessä hitusen paremman. Muista kuitenkin olla aito!

Nyt viimeistään näet ettei joku vain synny positiiviseksi ja joku negatiiviseksi. Sinä pystyt vaikuttamaan. Älä kuitenkaan oleta että kaikki tapahtuu yhdessä yössä. Positiivisuuden eteen pitää nähdä työtä. Pitää ohjata ajatuksiaan ja toimintatapojaan. Pitää luottaa elämään ja sen kantavuuteen. Positiivisen elämänasenteen omaava ihminen ei takerru yhteen todellisuuteen, ei näe asioita mustavalkoisesti ja tarvittaessa myöntää virheensä ja korjaa erehdyksensä. Positiivinen ei tarkoita samaa kuin täydellisyys, vaikka positiivisia ihmisiä ajatellaan olevan aina onnellisia tai että heidän elämänsä olisi jotenkin helpompaa tai täydellistä. On toki helpompaa elää kun ei ole jatkuvasti vihainen, katkera, surullinen tai turhautunut. On helpompi elää kun käyttää energiat sellaisiin asioihin, joihin itse pystyy vaikuttamaan ja jotka itse kokee merkitykselliseksi. Helppoa ja vaivatonta se ei silti välttämättä ole, sillä ihmisiä tässä kaikki olemme.

Itse koen että oman positiivisuuteni taustalla on myös panostus henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. En osaa sanoa olisiko mieleni läheskään yhtä virkeä ja avoin ajattelemaan mikäli en söisi riittävästi, säännöllisesti tai harrastaisi liikuntaa, tuskin!

Nykypäivän sosiallinen media mielestäni ruokkii jollakin tasolla väärää positiivisuuden kuvaa. Monet henkilöt kuuluttavat positiivisuutensa perään ja jakavat vain pirteitä kuvia ja hyvän fiiliksen stooreja, josta väkisinkin tulee epärealistinen olo. Tottakai, ei kukaan jaksaisi katsoa pelkkää masentunutta valitusta, en minäkään! En voi kuitenkaan olla ajattelematta asiaa myös toisesta näkökulmasta. Joillekin sosiaalisen median halipusi ihminen saattaa näyttäytyä todellisuutena. Päivät tulisi olla pelkkää positiivisuutta, iloa, hymyä ja kiitollisuutta. Jätetään muut tunteet huomioimatta ikään kun niitä ei olisi. Sivuutetaan todellisuus.

Henkilö ketä parhaillaan kokee negatiivisia tunteita voi ahdistua entisestään, koska kokee itsensä jotenkin huonoksi tai vialliseksi sillä eihän hän ole tällä hetkellä juuri niin onnellinen. Omien negatiivisten tunteiden patoaminen ja sivuuttaminen sairastuttaa ihmisen. Alitajuntainen positiivisuus taas on tapa vältellä todellisuutta ja mielipahaa. Asioiden kasaantuminen tekee pienistä asioista isoja ja elämän hyvästä pahaksi. Siksi on tärkeä ymmärtää ettei positiivisuus ole pelkää haleja ja pusuja, ei pelkää hymyä ja ilotulituksia. Kielteiset tunteet kuuluvat osana tervettä tunne elämää. Onnellisuus on myös surua, kyyneleitä ja karvaita pettymyksiä. Se miten kohtaa vastoinkäymisiä erottaa positiivisesti ajattelevan. Onnellisuus on oikeaa energiankäyttöä, elämänjanoa ja ajatuksen hallintaa. Sen vuoksi olisi tärkeä näyttää myös niitä erilaisia tunteita, ihan kaikkia sellaisia.

Negatiivisten tunteiden kieltäminen pitkittää ongelmanratkaisua. Jos väkinäisesti pakottaa itsensä olemaan positiivinen, kieltää todellisuuden. Kun todellisuus sivuutetaan, menetetään mahdollisuus ongelman ratkaisuun ja kokea aitoa hyvää mieltä.  En muista missä kirjassa törmäsin kyseiseen lauseeseen, mutta se jäi hyvinkin vahvasti mieleeni: ”Ongelmat tuovat elämään merkitystä ja mielekkyyttä. Ongelmien väistely tekee elämästä merkityksetöntä”.

Jos koit halua muuttaa ajattelutapaasi tai energiankäyttöäsi, palaa vielä yllä oleviin harjoitettaviin asioihin. Valitse sieltä itsellesi 2-3 helposti lähestyttävää asiaa, joita lähteä työstämään. Aloita niistä ja panosta niihin. Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla. Valinnalla, motivaatiolla ja harjoittelulla sinusta tulee ajatustesi kapteeni!

Muista että vain sinä itse olet itse vastuussa omasta onnellisuudestasi.

-Kiira

Miten aloittaa yrittäjyys? -Vinkejä ja huomioitavia asioita!

Tiedän että mun lukijoissa on jonkin verran ihmisiä, jotka haluavat tulevaisuudessa työskennellä liikunta-alalla. Jo näin alkuun tiedoksi, että liikunta-alalla on vain hyvin vähän kokopäiväisiä, palkallisia työpaikkoja. Siksi kannattaa jo henkisesti valmistautua ajatukseen yrittäjyydestä. Tässä kirjoituksessa raotan hieman mun taivalta palkallisesta yrittäjäksi ja annan vinkkejä siihen, miten aloittaa liikunta-alan yrittäjyys!

Vaikka liikunta-ala ei suoraan sinua kiinnostaisikaan niin jatka ihmeessä lukemista, sillä konkreettiset vinkit pätee myös minkä tahansa alan yrittämiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen. Koska on helpompi kirjoittaa omaan elämään peilaten, käytän kuitenkin esimerkkeinä liikunta-alaa ja valmentamiseksi ryhtymisestä ammatinharjoittajana.

Syyskuun viides päivä oli se päivä, kun rekisteröin toiminimeni kaupparekisteriin. Tämä päivä sattui hauskasti olemaan juuri yrittäjien päivä. Niin kuin yllä mainitsin, liikunta-alalla on hyvin vähän täysi-päiväisiä työpaikkoja, sillä usein työnkuva koostuu erilaisista alan tehtävistä, jotka usein myös sijoittuvat eri paikkoihin. On sanomattakin selvää että harva pystyy ohjaamaan fyysisiä jumppatunteja 40h viikossa ansaitakseen saman kuukausipalkan kun palkallisessa työssä. Tämän vuoksi työtehtävät ovat usein monipuolisia ja vaatii myös kouluttautumista, mikäli uneksii elättävänsä itsensä liikunta-alalla. Liikunta-alan palkkaus on vaihtelevaa ja mielestäni alihinnoiteltua työnkuvaan ja fyysisyyteen nähden. Tämän vuoksi moni tekee alan työtehtäviä sivutoimisena tai toisen työn ohella. Lisäksi vain harvoin itse suunnittelusta saa palkkaa ja se tehdäänkin omalla ajalla.

Itse kouluttauduin liikuntaneuvojaksi Liikuntakeskus Pajulahdessa, josta valmistuin noin 4 vuotta sitten. Aloitin työt jo ennen valmistumistani ja pääsin osa-aikaiseksi yritykseen, jossa pääsin ohjaamaan ryhmäliikuntaa sekä täyttämään tunteja kuntosalin asiakaspalvelussa elättääkseni itseni. Valmistuttuani koulusta siirryin vakituiseen ja täysipäiväiseen (40h/vko) kyseiselle salille.  Noin vuoden jälkeen sain uuden työmahdollisuuden ja päädyin kuntokeskusvastaavaksi kuntokeskus Motivukseen. Vinkkinä kuntokeskukset ovat siis hyvä vaihtoehto, mikäli haluat työskennellä täysipäiväisenä alalla. Hyvänä lisänä niissä on se, että todennäköisesti pääset tekemään myös monipuolisia tehtäviä osaamisesi mukaan.

Kuntokeskusten vakipaikat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, sillä vaihtuvuus on yleensä pientä ja paikat valitaan usein yrityksen sisältä. Mikäli en olisi ollut niin onnekas ja saanut näitä kahta mahdollisuutta olisin todennäköisesti perustanut yritykseni jo paljon aikaisemmin. Kuntokeskus on kuitenkin helppo ja turvallinen tapa aloittaa, saada itsevarmuutta ja kartoittaa sitä mikä itseä erityisesti kiinnostaa. Työtä tehdessä oppii itsestä ja omista toimintatavoista, siinä missä asiakkaan kohtaamista ja konkreettista ohjaustakin. 

Kuntokeskuksessa työskentelyn edut

  • Aloittaessa kuntokeskuksessa taloudellinen turva on parempi. Todennäköisesti keskuksella on jo valmiita asiakkaita tai asiakas liidejä (eli kontakteja). Tämä tarkoittaa sitä että asiakashankinta on helpompaa ja pääset nopeammin alkuun.
  • Kuntokeskuksessa sinut todennäköisemmin myös löydetään helpommin ja keskus markkinoi palveluita puolestasi.
  • Työskentely on helppoa ja yksinkertaista. Yritys hoitaa sinun puolesta käytännössä kaiken (laskutus, vakuutukset yms.) ja sinun tarvitsee parhaimmassa tapauksessa vain kontaktoida asiakas, päättää aloituspäivämäärä ja aloittaa konkreettinen valmennus.
  • Saat valmiin kaavan miten toimia, esimerkiksi kontaktoidessa asiakkaita, tehdessä ravinto-ohjelmia tai muita valmiita yrityksen malleja yms. Tämä tuo myös turvaa työn alkutaipaleella.
  • Joissakin tapauksissa/paikoissa kontaktoinnista ja suunnittelusta maksetaan palkkaa.
  • Tavoitat mahdollisesti laajemmalta kirjolta potentiaalisia asiakkaita.
  • Kuntokeskuksissa sinulla on työympäristö ja saat aina tarvittaessa apua. Sen lisäksi tutustut ihmisiin ja saat työkavereita.

Kuntokeskuksessa työskentelyn miinukset

  • Luonnollisesti kun yritys tekee puolestasi paljon asioita, se myös näkyy palkassa. Usein kuntokeskusten palkat ovat pieniä.
  • Kuntokeskuksilla on aina omat toimintatavat niin hyvässä kuin huonossa. Olet velvollinen noudattamaan näitä kaavoja, vaikka ne sotisivat sinun arvomaailmaa tai ajatuksiasi vastaan.
  • Kun joudut menemään kuntokeskuksen toimintatapojen mukaan, myös itsesi ja osaamisesi toteuttamisen mahdollisuudet  saattavat olla rajatummat.
  • Todennäköisesti sinun tulee ottaa asiakas kuin asiakas. Oli se sitten sinun kohderyhmää tai osaamisesi sisällä tai ei. Kuntokeskuksiin tulee asiakkaat ja nehän hoidetaan jotta yritys saa rahat. Kylmä fakta!
  • Olet velvollinen kuuntelemaan ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä.
  • Luonnollisesti sinulla ei ole valtaa päättää juuri mistään. Päätökset tekee yrityksen johto ja sinun on mukailtava niitä.

Liikunta-ala ja menestys on paljolti itsestä kiinni. Nälkä kasvaa syödessä ja halusin oppia enemmän, saada varmuutta ja lisää koulutustaustaa, jotta pystyisin auttamaan ihmisiä entistäkin laajemmin. Niin kuin saatatte tietää pääsin opiskelemaan fysioterapeutiksi. Tämä oli osittain myös tietoinen valinta, sillä uskon etten pysty ohjaamaan ryhmäliikuntaa aina eläkeikään asti joten halusin koulutuksen, jossa pystyn työskentelemään myös vanhempana eli saada tietynlaista varmuutta tulevaisuuteen. Toki olin aikaisemminkin miettinyt kouluttautumista, mutta viimeistään yrityksen taloudelliset haasteet ja oma kunnianhimo ajoi minut luopumaan keskusvastaavan pestistä ja perustamaan yritykseni opintojeni ohella. 

Työskenneltyä muutaman vuoden palkallisena alalla, sain jo jonkin verran nimeä ja tuulta alle. Aloin tekemään sosiaalista mediaa tietoisemmin ja luomaan siitä itseni sekä osaamiseni markkinointikanavaa. Samalla myös ihmiset oppisivat tuntemaan minua ihmisenä sekä valmentajana. Kun ihmiset tietävät mitä teen (eli valmennan, ohjaan yms.) palveluita tarvitsevien on helpompi tulla luokseni. 

Yksi merkittävistä vinkeistä on laadukas työnteko. Olen sitä mieltä että asiat kannattaa aina tehdä mahdollisimman hyvin, sillä kaikki tekeminen vaikuttaa maineeseesi nyt ja aina. Ajattele itsesi ja työsi siis ikään kuin käyntikorttina tai näyteikkunana. Liikunta-alalla kilpailu on kovaa ja maine niin hyvä kuin huono kantautuu kyllä nopeasti pienessä maassa.

Vinkkejä ja huomioitavia asioita yrittäjyydessä

  • Idea, tuote tai palvelu tulee olla selkeä ja sellainen mitä sinä pystyt tuottamaan laadukkaasti. Mieti yrityssuunnitelmasi siis ennakkoon. Kysy itseltäsi mitä myyt ja kenelle myyt? Ratkaiseeko ideasi jonkin olemassa olevan ongelman tai onko sille tarvetta?
  • Osaaminen tulee siis olla kunnossa ja kohdata koulutuksesi kanssa. Mikäli lähdet tekemään jotain osaamisesi ulkopuolelta, tämä heijastuu helposti maineeseesi ja yrittäjänä maine on kaikki kaikessa. Pysy siis oman osaamisesi rajoissa. Vinkkinä vielä sanottakoon että ammattitaitoisen henkilön erottaa myös siitä, ettei suostu kaikkeen ja uskaltaa myös sanoa ei silloin kun omat resurssit ei riitä. Vaikka aluksi rahalle on tarvetta älä lähde kaikkeen mukaan. Usko pois se on sinun omaksi parhaaksesi!
  • Tiedä asiakaskuntasi, kenelle tuotat palveluita/tuotetta ja mikä on kohderyhmäsi? Kaikille kaikkea on yhtä kuin ei mitään kenellekään. Toisena vinkkinä kehotankin heti lopettamaan kaikkien miellyttämisen sekä kaikkiin kohderyhmiin markkinoimisen. Se myös antaa kuvan siitä ettet tiedä mitä teet, sillä harva on oikeasti asiantuntija kaikessa.
  • Kun tiedät asiakaskuntasi ja se vastaa osaamistasi on sinun helpompi kohdentaa markkinointiatehokkaaksi. Mieti paras tapa tavoittaa kohderyhmää ja käytä erilaisia keinoja. Aluksi itsevarmuuden ollessa heikompi saattaa tuntua tyhmältä ja nololtakin tehdä tiettyjä asioita. Haluan korostaa kuitenkin että kaikki aloittavat aina jostain ja menestyksen eteen on tehtävä töitä. Myös minä olen jakanut kaduilla treeniryhmien mainoksia ja käynyt teippaamassa niitä lähialueen ruokakauppoihin.
  • Itsensä johtamisen taidot ja itsensä tunteminen on äärimmäisen tärkeää yrittäjänä. Kukaan muu kuin sinä et ole katsomassa perääsi. Itsensä tuntemiseen ja taitoihin liittyy muun muassa stressinhallinta, tunnetilojen tunnistaminen, tarpeet, ajankäytön hallitseminen sekä oman hyvinvoinnin tunnistaminen.
  • Oikea hinnoittelu on yksi haastavimmista mutta tärkeimmistä tekijöistä. Uran alkutaipaleella kokemusta ei välttämättä ole vielä niin paljon ja samalla tarvitaan kassavirtaa. En missään nimessä tästä huolimatta suosittele laittamaan hintoja minimiin. Toki on ok harjoitella sukulaisilla tai tuttavilla edullisempaan ”harjoittelu hintaan”, mutta kun ryhdyt yrittäjäksi ja hinnat on asetettu on niitä haastavampi nostaa jälkikäteen (ainakaan suuria summia) tai pahimmassa tapauksessa menetät jo hankkimasi asiakkaat. Mikäli hinnat ovat liian alhaiset, saat todennäköisesti kyllä asiakkaita, mutta joudut tekemään enemmän töitä elättääksesi itsesi. Loppujen lopuksi sinua alkaa vain pännimään suuri työnmäärä ja siihen suhteessa pieni korvaus. Laske työllesi sopiva hinta, johon voit itse olla tyytyväinen ja jolla elätät itsesi. On hyvä vertailla paikkakuntasi hintoja ja kysyä tarvittaessa apua hinnoitteluun. Mielestäni liian alhainen hinta kertoo myös siitä, ettet arvosta työpanostasi tarpeeksi tai ettet usko itse omaan toimintaan kehdataksesi pyytää sopivaa korvausta.
  • Raha on myös asia jota tulee miettiä ennakkoon. Tee laskelma paljonko tarvitset rahaa toimintasi toteuttamiseen? Entä paljon ovat kuukausi kulut? Mistä saat rahoitusta? Paljonko sinulla on ylimääräistä pääomaa elinkustannusten lisäksi? Itse säästin jonkin verran rahaa ennakkoon, jolla tiesin pystyväni maksamaan kiinteät kulut, kuten kirjanpitomaksun vaikka en saisi yhtäkään asiakasta ensimmäisten kuukausien aikana ja se ei silti aiheuttaisi itselleni ongelmia.
  • Hanki tarvittavat työkalut heti alkuun, kun sinulla on siihen mahdollisuus. Itse vitkuttelin tiettyjen oleellisten asioiden hankkimisessa. Näin jälkikäteen sanoisin nyt itselleni aloittaessani yritystoimintaani, että se helpottaa paljon kun on tarvittavat työkalut ja välineet. Yksi asia jota pitkään mietin on kallis järjestelmäkamera tai tietokone. Todellisuudessa vaikka niiden hankinta kirpaisi, olisi alun stressiltä vältytty jos olisi ollut heti välineet kunnossa. Tämä ei tarkoita että kaikki pitää olla uusinta ja viimeisen päälle, mutta kuitenkin siten, että saat hoidettua yritystoimintaasi stressittömästi. 
  • Tiedosta riskit! Tee ennalta riskianalyysi. Mitä tapahtuu jos et saa ensimmäisinä kuukausina kassavirtaa? Entä jos et tavoita asiakaskuntaasi? Mikä taloudellinen riskisi on? Mitä paremmin olet selvillä kaikesta, sen paremmin vältyt yllätyksiltä ja osaat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Yrittäjyyden alkutaipaleella on toki turvallisempaa perustaa yritys, joka ei vaadi suuria kiinteitä kuluja. Liikunta-alan valmennus on siitä edullinen ala, ettei sinun tarvitse omistaa salia toteuttaaksesi toimintaa. Mitä vähemmän kiinteitä kuluja tai hankintoja sen pienempi riski alussa on.
  • Pyydä rohkeasti apua kun tarvitset sitä. On ihan tyhmä yrittää selvitä yksin, koska ei kukaan voi tietää kaikesta kaikkea. Kysy tarvittaessa kollegalta mitä hän tekisi tai kysy apua esimerkiksi ammattiliitoilta tai alasi järjestöiltä.
  • Älä yritä tehdä kaikkea itse!  Niin kuin yllä sanoin pyydä rohkeasti apua. Jotta sinä pystyt keskittymään siihen, minkä sinä osaat parhaiten, ulkoista kaikki se mikä ei vaadi juuri sinun panostasi. Tällainen on esimerkiksi kirjanpito tai markkinointimateriaalin tekeminen. Tässäkin suhteessa jälkiviisaana kitkuttelin itse turhan pitkään yksin!
  • Älä tavoittele täydellisyyttä! Toki tee laadukasta ja sellaista jonka takana voit rehellisesti seistä. Fakta kuitenkin on ettet saa mitään aikaiseksi, jos kokoajan viilaat pilkkua. KAIKKEA voi aina parantaa. Kaikki voisi olla aina paremmin ja tilanne voisi olla optimaalisempi. Jos kuitenkin jatkuvasti lykkäät, viilaat hiot ja odotat, et ikinä myöskään saavuta mitään. Haluan korostaa vielä ettei tämä poissulje kunnianhimoa!
  • Budjetoi kun tiedät yrityksesi kulut ja arvion tienesteistä. Näin pystyt laatia suunnitelman esimerkiksi hankintojen varalle, eikä pankkitili pääse yllättäen tyhjenemään. Muista myös ettet sekoita henkilökohtaisia rahojasi yrityksen rahojen kanssa. Budjetoinnissa on hyvä ottaa myös yllättävät kulut huomioon. Itse nostan vain minimin palkkaa, aina tarpeen mukaan. Ikinä ei tiedä koska tarvitsee mihinkin tai milloin jokin laite esimerkiksi hajoaa.
  • Kilpailu on hyvä kartoittaa toimimallasi alueella. Onko kilpailu liian kovaa ja onko palvelullesi kilpailusta huolimatta tarvetta? Miten sinä erottaudut kilpailijoista? Vaikka kilpailu on kovaa, kunnioita kilpailijoitasi äläkä aseta heitä turhaan huonoon maineeseen. Muiden dissaaminen laskee vain omaa uskottavuuttasi. Päinvastoin, kehu heitä, anna asiakkaan valita. Mikäli asiakas siitä huolimatta valitsee sinut, tiedät tehneesi jotain paremmin kuin kilpakumppanisi!
  • Verkostoituminen on tärkeää alalla kuin alalla. Kun avulle olisi tarve on siinä kohti jo liian myöhäistä verkostoitua. Verkostoituminen on hyvä tapa tutustua alan ihmisiin, sillä muutoin yrittäjyys on paljon yksinäistä hommaa (ainakin liikunta-alalla). Erilaisista tuttavuuksista voit hyötyä tulevaisuudessa, mutta ole myös itse valmis auttamaan tarvittaessa. Itse pyrin olla polttamatta siltoja, sillä IKINÄ ei tiedä kuka tulee tarjoamaan sinulle töitä tai kenen pomo sinä kenties tulet joskus olemaan. Pidä ovet avoinna ja ole ystävällinen kaikille, sillä jälleen kerran tullaa maineeseen joka on kaikki kaikessa ammattitaidon ohella!
  • Älä kadehdi! Niin kuin yllä sanoin aina voisi olla asiat paremmin ja aina jollain onkin asiat sinua paremmin. Kadehtiminen ei vie sinua eteenpäin, päinvastoin. Älä ajattele että jokin tai jonkin menestys on sinulta pois, vaan mieti ennemmin kilpailijasi yhteistyökumppanina ikään kuin saman konsernin kauppana. Yhdessä te luotte alaa paremmaksi ja tunnetummaksi. Yhdessä autatte ihmisiä, sillä onhan teillä sama päämäärä esimerkiksi saada ihmiset voimaan paremmin. Korkeintaan jos koet kateutta, koe se ennemmin oman toimintasi boostaavana motivaationa eikä toisen mustamaalaamisena.
  • Kouluttautuminen on alalla kuin alalla tärkeää. Älä tuudittaudu osaamiseesi vaan muista myös haastaa itseäsi. Yhteiskunta muuttuu vilkkaaseen tahtiin ja sinun tulee pysyä mukana päivitetyn tiedon ja osaamisen myötä. Mitä enemmän tiedät, sen enemmän tajuat kuinka paljon et oikeasti tiedä mistään mitään. Se on fakta!
  • Pyydä palautetta ja ota se vastaan asiallisesti, sillä palautteen avulla pystyt kehittämään omaa toimintaasi.Tottakai kaikki haluavat kuulla positiivista palautetta, sillä silloin tiedämme tehneemme jotain hyvin. Kuitenkin kehittävä palaute on vähintään yhtä arvokasta sillä se kehittää liiketoimintaasi paremmaksi. Anna myös palautetta muille, kehu kun joku on tehnyt asian hyvin ja anna rakentavaa palautetta jos koet sen tarpeelliseksi. Ulkomaihin verrattuna suomalaisten palautteenanto on vielä lasten kengissä.

Yrittäjyyden miinukset

Yrittäjänä joutuu tehdä paljon itse ja yksin. Se on välillä kivaa, mutta välillä myös yksinäistä. Joudut itse pitää kiinni kaikista langoista ja informaatiosta. Sinä olet vastuussa kaikesta eli jos menee huonosti, et voi syyttää kuin itseäsi. Jos väsyttää et voi sluibailla, sillä se on pois vain itseltäsi. Kaikki tekeminen heijastuu maineeseesi. Yrittäjänä joutuu väkisin tehdä asioita, joista ei niin välittäisi. Tällaisia asioita on esimerkiksi kirjanpito, laskutus, maksu, sähköpostit ja sopimusasiat. Yrittäjänä joudut todennäköisemmin joustamaan työajoissa, ainakin alkutaipaleilla. On haastavampaa rajata työtunteja tiettyyn työ aikaan ja joudut tekemään paljon työtä josta et saa palkkaa. PALJON, joten varaudu siihen jo nyt! Yksi yrittäjyyden suurin miinus on epävarmuus. Harvalla yrittäjällä on täysin turvattu ja tasainen kassavirta, joten kuukausitulot ovat hyvin vaihtelevia. 

Parasta yrittäjyydessä

Yrittäjyydessä on kuitenkin lukuisia hyviä asioita, enhän minä muuten varmaan yrittäjä olisikaan. Ehdottomasti suurin syy vaihtooni palkallisesta työstä yrittäjäksi oli päätäntävalta: haluan vaikuttaa panoksellani asioihin, jotka koen intohimokseni! Koin hemmetin turhauttavaksi jatkuvat toiveet ja pyynnöt, mutta kun sitten annoin kehitysideoita ja osoitin kehityksen kohteita, niin niitä ei otettu huomioon. Tuli olo että pyörii loputonta ympyrää. Yrittäjänä tietää että kaikki tulos ja kaikki työ on vain ja ainoastaan itseäni varten. Tämä motivoi myös tekemään työtä, olemaan aktiivinen ja uusiutua. Sen lisäksi saa tehdä asiat juuri niin kuin itse haluat, eikä tarvitse kuunnella muiden mielipiteitä tai käskyjä. Varsinaisesti se ei ollut motivaationi siirtyä yrittäjäksi, mutta onhan se mukava kun pystyy itse päättämään työajat, päivät ja lomatkin. Saa tehdä töitä kahvilasta käsin tai vaikka peiton alta kotona. Ihan parasta siinä kuitenkin on se, että saa toteuttaa itseään sataprosenttisesti, jolloin arki on mukavaa ja elämä on oikeasti kivaa, myös maanantaisinkin! 😉 

Yrittäjän ominaispiirteitä

Yrittäjänä tulee olla tietoinen itsestään. Pitää olla oma-aloitteinen ja ennen kaikkea ratkaisukeskeinen. Tulee olla päättäväinen ja ahkera. Pitää olla myös kärsivällinen eikä lannistua kaikista vastoinkäymisistä. Jos on herkkä stressaamaan asioista ilman että osaa käsitellä tunteitaan, tulee taipaleesta todennäköisesti raskas. Pitää löytyä paloa ja motivaatiota. Pitää olla utelias, koska vain siten pysyy ajanhermoilla ja uudistumaan. Ennen kaikkea sinun tulee olla rohkea. Yrittäjyyteen liittyy aina riskejä. Ajattelen kuitenkin että kaikesta selviää kun on valmis tekemään töitä sen eteen.

En lähtisi yrittäjäksi, ellei minulla olisi intohimoa toteuttaa itseäni, enkä varsinkaan siksi että yrittäjyys on nyt ollut pinnalla somessa ja on mageeta tehdä kahvilassa töitä. En todellakaan! En todellakaan lähtisi liikunta-alan yrittäjäksi jos tavoitteena olisi miljardi rikastuminen, ehen! Tiesin jo nuorempana, että halua päättää ja vaikuttaa asioihin. Ajattelin pitkään että luonteeni vaatisi toimenkuvan, jossa pystyisin vaikuttamaan ja haastamaan itseäni tarpeeksi. Ajattelin pitkään että se jokin olisi esimiesasema, mutta se karisi nopeasti kun tajusin asian todellisen luonteen. En saanut sitä tyydytystä mitä työltäni kaipasin, jotain puuttu. Todellisuudessa kuitenkin vain yrittäjänä olen kokenut sitä oikeaa onnellisuutta. Toki never say never! Eihän sitä tiedä vaikka fiilikseni muuttuisi ja vuoden päästä olenkin takaisin palkkatyössä. Tärkeintä on kuitenkin tehdä sitä, mitä tuottaa itselle onnellisuutta.

Sen haluan vielä sanoa että yhdessä on voimaa, mutta tiedä silti oma arvosi. Vaikka olet aloitteleva yrittäjä se ei tarkoita että sinulla voidaan pyyhkiä lattioita. Näytä osaamisesi ja se kuka olet. Ole aidosti oma itsesi niin pärjäät varmasti ja vaikka et jostain syystä pärjäisi et ainakaan tarvitse jossitella! Arvokkaampaa on se, että tekee, kokee, näkee, yrittää ja rohkeasti kohtaa vastoinkäymiset ja menee eteenpäin kuin se, ettei koskaan yritä. Ei ole väliä kuinka monta kertaa kaatuu, vaan kuinka monta kertaa nouset ylös! Kaikesta voi oppia ja etenkin niistä epäonnistumisista. Älä vertaa itseäsi muihin vaan kulje omaa polkuasi. Kyllä menestyneidenkin henkilöiden takana on usein useita epäonnistumisia. Ennen kaikkea muista nauttia matkasta. Ei vaan se päämäärä vaan koko reissu kohti sitä! 

-Kiira

Kuulumisia, tämän vuoden saavutuksia, saavuttamattomia asioita sekä tulevaisuuden tavoitteita!

Olen aikaisemminkin puhunut onnistumisesta ja tavoitteiden tärkeydestä ainakin ”Miten onnistua elämässä?- Onnistumisen anatomia!” postauksessa. Kirjoituksessa käsittelin aikaansaamisen vaikeutta, motivaatiota, arvoja ja tavoitteita. Listasin myös omat onnistumisen vinkit ylös. Eräs seuraajani kysyi minulta, että mitkä ovat minun tavoitteeni liikunnassa ja yleisesti elämässä? Entä mitä toivon tulevaisuudelta ja tulevalta vuodelta? Sitä kaikkea pysähdyn nyt hetkeksi miettimään.

Aloitetaan kuulumisista. Niin kuin ehkä insta stooristakin on saattanut huomata, olen nyt höpötellyt vähemmän someen. Tämä johtunee täysin siitä, että olen pyrkinyt tekemään mahdollisimman paljon töitä, pitääkseni pienen joululoman. Nyt aamusta hoitelen vielä koneella asioita ja illasta vielä valmentamaan sekä ohjaamaan sisäpyöräilytunnin. Loppuviikon kalenteri ammottaakin typötyhjää, IHANAA! Myös seuraava viikko on rento, sillä teen vain kahtena päivänä töitä/valmennuksia.

Eniten odotan ehkä illan tonttupajaa, joka tarkoittaa lahjojen paketoimista, korttien kirjoittamista ja yleistä joulun fiilistelyä. Monet paketoivat aina hyvissä ajoin, mutta mä teen sen aina aattoa edellisenä iltana. Yleensä se johtuu siitä että olen hankkinut lahjat viimetipassa enkä ole ennättänyt aikaisemmin, mutta nyt pari vuotta ihan vain tottumuksesta. Olen siis oppinut hieman ennakoimaan ja aikatauluttamaan paremmin, jeah!

Tänäkin vuonna arvoimme perheen kesken mysteerilahjan eli ostamme vain yhden lahjan per henkilö. Tämä siksi että säästämme puhtaasti rahaa, toki pienet lapset asia erikseen. Mielestäni yllätys ja tietämättömyys lahjan antajasta tuo kivaa extra jännitystä. Erityisesti se helpottaa meitä naisia kun meidän ei tarvitse olla antamassa vinkkejä ja juosta lahjoja miestemme puolesta. 😀 Ei vaan! Aatona me sitten arvailemme mysteerilahjan antajaa sekä sisältöä. Tämä on siis jo itsessään kiva aaton ohjelmanumero. Ajattelin myös kuvata pienen jouluvideon, josta lisää sitten youtube kanavallani joulun jälkeen.

Kuluvan vuoden tavoitteet

Joulusta ajatukset tulevaan vuoteen ja tavoitteisiini. Yleensä ennen vuoden vaihdetta olen koneelle kirjannut ylös asioita, joita haluan tulevalta vuodelta ja joita kohti menen. Kun asiat on kirjattu ylös, ne on selkeämpiä ja niihin voi aina tarvittaessa palata. Yleensä asiat liittyvät työhöni, mutta toki myös yksittäisiä asioita löytyy henkilökohtaiselta puolelta. Viimevuoden tavoitteenani minulla oli kotisivujen julkaisu. Kotisivujen myötä tavoitteena oli blogin kirjoittaminen sekä videoiden kuvaaminen. Näihin todettakoon että check check check! Lisäksi tavoitteenani oli järjestää bootcamp treeniryhmiä, jotka ovatkin startanneet mahtavasti. Joka ikinen ryhmä on täyttynyt ja enemmänkin olisi tulijoita, mikäli tilat vaan sallisi isomman porukan. Näiden lisäksi aloitin omien treenitapahtumien järjestämisen. Ehkä eniten olen ylpeä siitä, että olen saavuttanut kaikki nämä tavoitteet opintojeni ohella! 

Vaikka saavutin paljon asioita, jäi myös paljon saavuttamatta. Näistä todettakoon että kesäloma jäi turhan vajaaksi tavoitteeseeni nähden. Pidin vain vajaan viikon ja sen kyllä tunti näin loppuvuodesta. Tämä virhe korjattakoon tulevana vuonna. Sen lisäksi tavoitteena oli luoda teille jotain hauskaa ja ilmaista, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää mutta se jäi täysin aikatauluresursseiden vuoksi. En sano tästä enempää, mikäli toteutan sen vielä tulevaisuudessa.  Sen lisäksi tavoitteena oli matkustaa, joka sekin jäi. Tavoitteena oli myös pari isompaa työhön liittyvää kokonaisuutta, kuten verkkovalmennuskokonaisuus sekä paljon valmennettavieni keskuudessa toivottu ravinto/reseptikirja. Nämä on myös jääneet aikataulusyistä, sillä ennemmin teen asiat kunnolla kuin vasemmalla kädellä hutiloiden.

Tulevan vuoden tavoitteet

Tavoitteita asettaessa, asetan aina ”hullun tavoitteen” sekä lisäksi pienen aikavälin tavoitteita. Hullu tavoite on se jota kohti mennään isommassa kaavassa, ikään kuin unelma ja haave. Pienemmät tavoitteet ovat niitä, joiden vuoksi päivittäin tehdään asioita. Toki yhtenä isoimpana tavoitteena minulla on Fysioterapeutiksi valmistuminen ajallaan, itseni elättäminen yrittäjänä sekä onnellisuus arjessa ja elämässä ylipäätään. Näiden lisäksi yksi hullu tavoite, jota en ehkä koskaan ole paljastanutkaan liittyy puhumiseen.

Olen aina pitänyt puhumisesta ja keskustelemisesta. Rakastan haastattelua ja erilaisten keskusteluohjelmien katsomista sekä kuuntelemista. Olisikin ihan yli mageeta joskus päästä tekemään jotain omaa sen parissa. Ehkä vetämään tai juontamaan jotain sportti tv ohjelmaa tai tehdä valmennusta ja treenitapahtumia isommassa mittakaavassa? En tarkalleen osaa sanoa mitä se olisi, mutta jotain uutta ja hienoa. Eli jos siellä on tuottajia lukemassa tätä niin pitäkää mut mielessä! 😉

Pienen aikavälin tavoitteena on panostaa kouluun. Kuluva vuosi on rehellisesti ollut yhtä selviytymistaistelua ja opintojen perässä roikkumista. Älkää ymmärtäkö väärin, olen mielestäni pärjännyt opinnoissa hyvin suhteutettuna työmäärääni. En kuitenkaan haluaisi vain läpäistä koulua. Halua oppia ja olla mahdollisimman hyvä tulevaisuuden fysioterapeutti. Tällä menolla tuntuu siltä että pärjään kyllä koulussa, mutta asiat eivät jää päähän kun ne pänttää vain tenttiä varten. Koulutavoitteiden lisäksi haluan alkaa työstämään viimevuodelta jääneitä tavoitteita reseptikirjan ja verkkovalmennuksen suhteen. Vaikkakin se saattaa kuulostaa ristiriitaiselta juuri edelliseen kouluasiaan viitaten, uskon sen kuitenkin olevan mahdollista jollain keinolla.

Mikäli minulta tulisi jokin verkkovalmennuskokonaisuus, mihin toivoisit sen liittyvä? Mihin sinä kenties osallistuisit mukaan tai mikä mielestäsi vielä puuttuu markkinoilta?

Näiden lisäksi toki toivon kanavieni kasvua ja mahdollisuuksia työskennellä mahtavien brändien kanssa. Niin kuin tänäkin vuonna, päätin etten ota sisällöistä kuitenkaan sen suurempaa stressiä (etenkin kun opinnot vielä kesken) ja ne menköön omalla painollaan. Uskon että väkisin tuotettu sisältö myös heijastuu ulospäin, joten ennemmin teen omannäköistä juttua, aina sen mukaan kuin pystyn, rehellisellä ja hyvällä fiiliksellä. Ehkä pienenä toiveena takaraivossa olisi aktiivisempi kommunikointi teidän ihanien lukijoiden ja seuraajien kanssa niin, että uskaltaisitte jakaa enemmän mielipiteitä sekä toiveita. Oikeasti arvostan teidän kommentteja, tykkäyksiä ja viestejä todella paljon. Haluan että kanavillani koet olevasi osa yhteisöä, jossa kaikki pääsevät mielipiteillään ja toiveillaan vaikuttamaan. Ole siis rohkeasti osa tiimiä ja älä epäröi ikinä olla yhteydessä. Vuonna 2020 team kiira on entistäkin tiiviimpi! <3

Jottei kaikki nyt ole ihan työ ja koulupainotteista niin sanottakoon henkilökohtaisista tavoitteista sen verran, että pyrin järkeistämään kalenteria ja varaamaan aikaa myös itselleni. En halua olla aina se ihminen joka kuulumisia kysyttäessä toitottaa vaan kiirettä ja kiirettä. Tähän mennessä olen treenannut täysin fiilispohjalta. Tulevalle vuodella ajattelin joko ulkoistaa ohjelmoinnin tai sitten luoda itselleni tavoitteellisemman suunnitelman ja noudattaa sitä. Toki edelleen treenillinen tavoitteeni on pääsääntöisesti toimintakyky ja selän kivuttomuus.

Suurimpana henkilökohtaisena tavoitteena on uneen panostaminen. Tasalaatuinen ja pitkäjänteinen hyvä uni on tuottanut itselleni ehkä eniten haasteita. En pyri saamaan siitä kertaheitolla täydellistä, mutta kuitenkin parantamaan sitä taas asteen verran. Se miten ajattelin tämän toteuttaa on säännöllisempi nukkumaanmenoaika. Katsotaan miten kaikki tämä on toteutunut taas vuoden päästä vai onko?

Nyt mä laitan koneen kiinni, suuntaan ruuanlaittoon ja siitä pian töihin. Nauti joulusta ja läheisistäsi, mikäli sulla on vaan mahdollisuus. Ihanaa ja rentoa joulua, puss! <3

-Kiira

Kun keskinkertaisuus ei enää riitä!

Edelleen ajoittain törmää siihen kuinka ihmiset kokevat stressiä siitä mitä olla ja mitä ei ole. Kieltämättä välillä koen itsekin stressiä siitä, kuinka kuljen päivästä toiseen jumppavaatteet yllä, sillä pitäisi olla edustava ja siisti ja huoliteltu ja sitä ja tätä. Onneksi useimmiten havahdun saman tien ajatuksen jälkeen ja mietin mielessä että pyh! Mä olen sitä mitä olen ja olisi muutenkin täysimahdottomuus olla 24/7 siistinä liikenteessä, sillä kyllähän elämäni pyörii liikunnan ympärillä, joko omien tai valmennettavieni tai ryhmieni treenien ympärillä.

Tuntuu siltä että tavallinen ja yksinkertainen leimataan tylsäksi. Kaikki pitää olla isompaa, parempaa, uudempaa ja erilaisempaa. Tähänkö ollaan tultu? Teetämme siis turhaa stressiä itsellemme siitä, kun vertaamme tekemisiämme aikaisempiin, puhumattakaan toisiin vertailemisesta josta on vaikea olla saamatta osansa muuttuvan yhteiskunnan myötä, jolloin sosiaalinen media on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Tarve tehdä isommin, enemmän ja erilaisemmin korostuu mielestäni jo harmittavan paljon.

Esimerkiksi ravintoasioissa on paljon uskottavampaa olla gluteenittomalla ruokavaliolla kun syödä ihan perinteisesti. On hienoa olla dieetillä, sillä dieetit vaativat tunnetusti itsekuria jota ihailemme yli kaiken. Itsekurihan on se piirre mikä mukamas meiltä juurikin puuttuu. Kun sanoo syövänsä kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti olet joko tylsä, epäluova tai kykenemätön tunnistamaan itsellesi sopivan ruokavalion.

Aiheesta taas toiseen, myös liikunta-alalla on mahdotonta olla törmäämättä valmentajiin kohdistuvasta puheesta. Valmentajien uskotaan olevan ammattitaitoisempia mitä ihmeellisempiä ja erikoisempia liikkeitä laitetaan asiakkaat tekemään. Tai ainakin asiakkaat kokevat asian näin! Fakta kuitenkin on ettei perusjamppa tarvitse ihmeellisyyksiä kehittyäkseen tai ainakaan heti ensimmäisten treenien yhteydessä. Kun valmentaja kehottaa lähteä liikkeelle perusasioista, leimaannut tylsäksi, epäluovaksi ja huonoksi valmentajaksi, vaikka todellisuudessa se on silkkaa järkipuhetta. Tuntuu että ihmiset pönkittävät itsevarmuuttansa sillä että tekevät laitteissa väärinpäin vitkutuksia ja mitä erikoisempia asioita, ikään kun he olisivat fiksumpia kuin muut, sillä he tekevät normaalista poikkeavaa ja sehän vasta hienoa onkin.

Osittain ”syytän” sosiaalista mediaa, joka muuttaa käsityksiä normaalista ja epänormaalista. Liikunta-alalla on monta valmentajaa, jotka esittelevät mitä hienompia yliliikkuvuutta vaativaa asentoa tai monen monta valmentajaa, jotka jakavat kanavillaan mitä ihmeempiä treenivinkkejä. Ymmärrän että jokaisella on osaamisensa ja mielenkiintonsa ja tätä haluaa jakaa. On sanomattakin selkää että seuraajia saa mielenkiintoisilla jutuilla, miksi me seuraisimme henkilöä joka viikosta toiseen postaa ihan tavallisia juttuja ja treenivinkkejä jotka me jo tiedämme. Kuitenkin haastavammat ja monimutkaisemmat videot vääristää ihmisten todellisuutta ja se näkyy suoraan valmennettavaksi tulevien tavoitteiden asettelussa ja realiteeteissa. Taas kun kerrot liikkumattomalle asiakkaallesi tavoitteen olevan hieno ja kunnianhimoinen ja kehoitat aloittaa turvallisen liikkumisen peruspilareista olet huono ja tylsä valmentaja.

Tiedättekö sen tyypin joka on aina äänessä, kenellä on aina kaikesta sanottavaa ja joka on aina aktiivinen? Onhan se nyt habitukseltaan paljon ”mageempaa”, kuin olla tyyppi ketä ei ota kantaa, sano mielipidettä tai nauttii ihan vain neutraaleista  asioista ilman vahvoja kannanottoja. Jos et jaa joka ikistä aamupuuroa tai treeniäsi sosiaaliseen mediaan, olet mainstreamin ulkopuolella se vähemmistö jota oudoksutaan.

Mitä tulee juhlimiseen, itsekin nautin emännöinnistä. On ihana järkätä illanistujaisia tai aamupaloja ystäville sekä brunsseja perheelle. Kaiken pitää kuitenkin olla taas isompaa ja hienompaa, ainakin edellisvierailuun verrattuna tai olet epäonnistunut. Tuntuu että itse pointti eli laatuaika, näkeminen ja hyvä ruoka ole enää se tärkein asia, vaan kaikki se ylimääräinen kuinka paljon olet panostanut koristeisiin. On oltava viiriä ja palloa ja jos jonkinmoista glitteriä. Kokoajan odotetaan enemmän ja enemmän mutta kysymys kuuluu, milloin riittää? Milloin lakkaamme yrityksen ylittää itsemme sekä muut?

Valtion yleiset suositukset on perseestä, sillä ne ovat täysin korruptoituneita ja kaupallisia. On paljon helpompaa ryhtyä pikadieetille, koska pitkän aikavälin muutokset vaativat enemmän itsenäistä työtä ja aivojen käyttöä. Perus kotiruoka on tylsää ja raakaruoka on in. Pitää olla lisäravinteita ja superfoodeja, vähintäänkin jo statussyistä. Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Niin kuin aikaisemmin mainitsin tarve isompaan, parempaan ja erilaisempaan valtaa jo kaikki elämänalueemme.

Haluanko todella elää kaiken sen paineen ja stressin alla, ihan vain siksi että voisin paistatella sosiaalisessa mediassa olevani hyvä ihminen? Hyvän itsetunnon pitäisi perustaa kaikkeen muuhun kuin ulkoisiin asioihin. Välillä tuntuu että meidän aikuistenkin medianlukutaito vaatisi pientä koulutusta. Kuuntele siis itseäsi ja sitä mitä oikeasti olet, sillä se on paljon harvinaisempaa nykypäivänä!

-Kiira

Kunpa olisin niinkuin muut!

JALKAVIHA!

Onko sulla ollut koskaan mitään sellaista minkä olet aina halunnut muuttaa ja sellaista mitä itsessäsi vertaat muihin? No mulla on! Oon oikeastaan aina siitä asti kun muistan inhonnut mun jalkoja ja siis tarkemmin reisiä, jotka ovat aina olleet isot ja paksut riippumatta siitä mitä vaaka näyttää. Nuorempana vertasin jatkuvasti reisiäni muiden jalkoihin ja kateellisena toivoin että olisipa omat kinttuni myös hitusen kapeammat ja näin näyttäisin paremmalta ja itsetuntoni olisi parempi. En myös koskaan pitänyt muita kun mustia farkkuja, sillä vaaleat värit korostivat kokoani entisestään, puhumattakaan hameista ja mekoista!

Vaikka näin äkkiseltään voisi ajatella että paksut reidet ei näytä niin hassuilta kun on kuitenkin jonkun verran pituutta mutta ei! Todellisuudessa vartaloni on mittasuhteiltaan hyvinkin erikoinen, sillä jalkani ovat suhteessa todella lyhyet ja selkäni taas luonnottoman pitkä. Esimerkiksi istuessamme yli 180cm pituisen siskoni kanssa saman korkuisella tuolilla, istuessa selkäni on häntä todella paljon pidempi, vaikka itse olen häntä yli 10cm lyhyempi. Lisäksi olen aikaisemmin maininnut että pituuskasvu pyrähdys tuli minulla noin 6 luokalla, josta lähtien olen ollut aina saman pituinen. Koska nuorena kehitys tapahtuu yksilöllisesti hyvinkin eri vaiheissa, olen aina ollut se pitkä ja iso tyyppi. Tämän vuoksi olen potenut huonoa itsetuntoa hassuista mittasuhteista, korostuvista reisistäni ja isosta koostani, puhumattakaan pyöreistä kasvoista ja isoista poskipäistäni jotka luovat isoa vaikutelmaa entisestään.

Monet varmasti tässä kohtaa huokaa syvään että kuka minä olen puhumaan ison koon tuomista paineista, sillä enhän minä ole standardien mukaan ylipainoinen? Mutta totuus on kuitenkin se, että olet aina ollut se isoin lapsi syntyessä, olet aina ollut pitkä muihin lapsiin näin tullut luokitelluksi isoksi. Olet aina kuullut että olet pyöreäposkinen ja iso niin tahattomasti kuin tahallisesti, joten on ollut hyvin vaikea välttyä asian iskostumiselta alitajuntaan.

Miten mä havahduin tähän asiaan? Siivosin jonkin aikaa sitten kaappeja josta löytyi kasa nuoruusajan teetettyjä valokuvia, koska kertakäyttökamerat oli siihen aikaan the thing ja kaikki tapahtumat taltioitiin tietenkin. Suurin osa kuvista sai minut järkyttyneeksi, koska en ollut A) tunnistaa itseäni enää kuvista (apua mikä teinikausi) mutta B) päällimmäisenä kuitenkin valtasi ajatus siitä kuinka vääristyneet ajatukset minulla tuohon aikaa oli. Yllätyin omasta koostani ja siitä kuinka pitkä ja hoikkaraajainen oikeastaan olin. Okei en tosin koko nuoruuttani, oli kausia kun lapsen pyöryys näkyi hyvinkin selvästi, mutta kellä ei olisi näkynyt jossakin kohti?

Kun minäkuva vääristyy!

On surullista huomata kuinka ympäristö ja muiden kommentit vaikuttavat niinkin isoon asiaan kuin itsensä hyväksymiseen ja itsetuntoon nuoruusiässä, jossa nimenomaan näitä asioita tulisi kehittää ja vahvistaa luodakseen perus edellytykset itsensä hyväksymiseen ja elämässä toimimiseen. On pelottavaa ajatella kuinka kommenteilla pystytään vaikuttamaan siihen, miten itsensä näkee. Vielä pelottavampaa on kun muiden syöttämistä ajatuksista tulee itselle totta ja vääristää täysin omankuvan. Tässäkin tapauksessa muistoni itsestä oli täysin muiden luomaa kuvaa siitä minkälainen tai minkä kokoinen olin.

Vaikkakin kotona olen aina ollut erittäin hyväksytty ja rakastettu, eikä näitä ajatuksia ole ruokittu kotioloissa, en voinut olla törmäämättä tähän isouteen ruokkivaan ajatukseen niin koulukuvissa, jossa minua luultiin aina apuopettajaksi kokoni vuoksi tai kommentteja että yleisurheilusta kuulantyöntö olisi varmasti minulle osuvin laji. Koulun liikuntatunneilla välttelin kaikkea missä piti nostaa toinen ilmaan, sillä pelkäsin ettei kukaan olisi jaksanut nostaa minua ja vaikka olisikin, niin silloin viimeistään painoni olisi selvinnyt muille ja aiheuttanut lisää vettä myllyyn. Tällaiset syötetyt ajatukset siis kavensivat elämääni ja vaikuttivat käyttäytymiseni passivoitumisena.

En kokenut varsinaisesti olevani kiusattu, vaan ennemminkin ylimääräisen ja turhan kommentoinnin kohde, varhaisen kehitykseni kuten pituuskasvuni ja kokoni vuoksi. Jossakin kohtaa nuoruutta aloin kompensoimaa kurjaa oloa muilla keinoin esimerkiksi kapinoimalla koulua kohtaan, joka näkyi poissaoloina tai heikommilla numeroilla. Kun numeroni heikentyivät sekös vasta aiheutti opettajilta vertailua menestyviin vanhempiin siskoihini pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tunsivat toisensa.

Nuorena ympäristön vaikutus itseensä saattaa siis olla hyvinkin vaikuttavaa, vaikkei sitä ehkä aina myöntäisikään. Haluaisinkin siis muistuttaa että kaikella tekemisellä ja kaikella sanomisella on aina vaikutusta. Muista siis pitää se mielessä kohdatessasi ihmisiä iästä riippumatta. Nyt kun olen vanhempi ja ainakin hitusen viisaampi haluaisin sanoa sekä nuorelle itselleni että kaikille muille siellä, jotka ovat kokeneet tai kokee vähänkään samanlaista, että sinä et ole yhtä kuin muiden ajatukset!

Ulkopuolisin silmin!

Monesti nykypäivänä käytän tarkkailijan roolia tilanteissa, jossa on vaikea hahmottaa todellisuutta. Esimerkiksi kun kohtaan ongelman mietin itseni sen ulkopuolelle ja mietin mitä sanoisin siinä tilanteessa olevalle ystävälleni. Usein meillä on vaikka kuinka paljon hyviä neuvoja ja tietoa kun kyse on kaverista. Ne samat ohjeet ja neuvot mitä sanoisit kaverille tulisi sanoa myös itsellesi ongelmatilanteessa. Mikäli me tarkoitamme kyseisiä neuvoja kaveria auttaessa, miksi emme toimisi näin myös itsemme kohdalla?

Otetaan esimerkki että olet kuin talo joka on täynnä erilaisia huonekaluja. Huonekalut eivät voi eikä ole yhtä kuin talo, vaan sen sisältöä. Talo ainoastaan pitää sisällään huonekaluja ja on se paikka jossa huonekalut voivat olla huonekaluja. Se pidetäänkö huonekaluja käyttökelpoisina vai käyttökelvottomina ei kerro mitään talon arvosta tai itse talosta. Sinä olet talo ja ajatuksesi, tunteesi ja kokemukset ovat huonekaluja. Samalla tavalla kuin huonekalut eivät ole talo, ajatuksesi ja tunteesi eivät ole yhtä kuin sinä. Talo ja sen sisällä olevat huonekalut, käyttökelpoiset ja kelvottomat eivät ole samoja asioita, yhtä toistensa kanssa. Samalla tavalla myöskään minä ei ole yhtä kuin tunteet ja ajatukset, vaikka onkin inhimillistä uskoa olevansa yhtä kuin omat tunteensa ja ajatuksena eli samaistua niihin.

Tämän tiedostettua on paljon helpompi ymmärtää itseä ja omia tunteita, mutta olla kuitenkaan samaistumatta niihin liikaa. Nykyään olenkin jo hyvin sinut itseni kanssa, myös jalkojeni ja annan sen myös näkyä kaikkien niiden tavoin mitä ennen välttelin, kuten käyttämällä vaaleita farkkuja ja hameita ja haluan että tältä istumalta myös sä teet saman koska sä voi ja olet sen arvoinen!

-Kiira

Miten onnistua elämässä? –onnistumisen anatomia!

Miten onnistua elämässä on iso ja monitahoinen kysymys. Mistä johtuu että toiset onnistuvat useammin kuin toiset? Miten motivaatio liittyy onnistumisiin ja miten sitten motivoitua? Kirjoitus tulee siis käsittelemään onnistumisen mekanismeja ja sitä kuinka johtaa itseä paremmin. Koska tavoitteen asettaminen on oleellinen osa onnistumista, käsittelen lopussa myös sitä, minkälainen on mielestäni hyvä tavoite!

Miksi on vaikea saada asioita aikaan?

Yleisin syy saamattomuuteen on tavoitteen, tiedon tai turvallisuuden puute. On vaikea aloittaa saati tehdä kun ei tiedä mihin ryhtyy tai mikä tavoite on. Kun asetat itsellesi tavoitteen ja päämäärän, tällöin päätöksenteko on paljon helpompaa, koska teot saavat nyt konkreettisen merkityksen.

Toinen miksi aloittaminen saattaa olla vaikeaa on tiedon puute. Ei tiedä mistä lähteä liikkeelle tai hoitaa jokin asia. Nyky-yhteiskunnassa tietoa on tulvaksi saakka ja on vaikeampi suodattaa juuri se oikea info omaa tavoitetta tukevaksi. Tämä on yleistä etenkin liikunnassa ja ravinnossa. On erilaisia trendejä joista milloin mikäkin nostaa päätään. On julkisuuden henkilöitä jotka kauppaavat valmennuksia ja dieettejä ilman alan koulutuksia, mutta koska he ovat hyvässä kunnossa, on valmennuksen oltava tehokas ja terveellinen. Lähtökohtaisesti haluankin uskoa tähän, mutta tiedon tulvassa on vaikea suodattaa myyntiin tähtäävät tiedot ja palvelut, järkevästä ja tieteellisesti tutkitusta tiedosta tai palvelusta.

Monesti liikunta ja ravitsemus asioissa on trendikästä olla aallonharjalla luomassa ja tuomassa jotain uutta. Uusi ja kikkaileva on hienoa ja sen myötä ihmiset testaa jos jonkinnäköistä ihme ruokavaliota tai treenivinkkiä. Valmentajana olen myös törmännyt useasti siihen, että treeneiltä toivotaan uutta, erilaista ja kikkailevaa, ikään kuin liikkeiden erikoisuus määrittäisi sen tehon. Monesti myös ajatellaan että ns. Uusia liikkeitä esiin tuovat valmentajat ovat viisaampia koska he tietävät uusia hienolta näyttäviä liikkeitä. Fakta kuitenkin on että perus jutut on aina siellä pohjalla ja niistä tulisi lähteä liikkeelle, vähän sama kun talonrakennuksessa on tehtävä perustus ennen kuin talo pystyy pysymään paikoillaan. Monesti perusasiat mielletään tylsiksi ja tämän vuoksi niitä vähätellään. Oletko kuitenkin miettinyt miksei ihmedieettisi ole pinnalla vuodesta toiseen ja yleiset ravitsemussuositukset sen sijaan ovat? Miksi ihmejumppa ei pitänyt pintaansa mutta kävelyä, hölkkää ja voimaharjoittelua sen sijaan suositellaan vuodesta toiseen? Näillä on täysin syynsä, koska ne perustuvat tutkittuun tieteeseen ja sen hyödyllisyyteen, olivat ne sitten trendikkäitä tai ei! 

Yksi aikaansaamisen tai saamattomuuden syy on myös määrässä. On määrällisesti liikaa asioita johon ei yksinkertaisesti kaikkeen pysty panostaa. Ota tavoitteeksi itsellesi 1-3 tärkeintä asiaa kerrallaan ja keskity niihin.  Jos taas peilataan terveyteen ja hyvinvointiin, olet huonossa kunnossa fyysisesti ja ehkä myös hieman psyykkisesti, syöt mitä sattuu, et liiku ja ehkä näiden sekä stressaavan työn vuoksi nukut huonosti, on siinä jo niin monta fiksattavaa asiaa että olisi ihan mahdotonta korjata kaikkea kerralla kuntoon. Liian moneen asiaan keskittyminen vie energiaa ja vaatii enemmän panostamista. Kun haukataan liian iso pala kerralla pureskeltavaksi, huomataan usein työn olevat miljoonakertaa isompi jolloin motivaatio helpommin lopahtaa, kuin että olisimme keskittynyt vain pariin asiaan kerralla ja niiden vaatiessa vähemmän keskittymistä ottaisimme vasta pari seuraavaa asiaa työnalle. 

Kun me aloitamme jotain uutta, se on alkuun usein kuluttavaa. Kun kulutus lisääntyy, meidän pitäisi lisätä palautumista samassa suhteessa. Usein miten käy niin että uusi asia lisätään olemassa olevaan elämään lisäämättä palautumista, jolloin käytännössä kuormitus kasvaa ja näin ollen motivaatio lopahtaa kun voimavarat ovat lopussa. Esimerkiksi liikunnan aloittamisessa ratkaisu ei ole herätä tuntia normaalia aikaisemmin treenaamaan, vaan silloin pitäisi myös lisätä arkeen palautumisen hetkiä ja/tai mennä tuntia normaalia aikaisemmin nukkumaan. Toivottavasti saitte kiinni mitä haen takaa!

Kaikki tänne, heti nyt!

Ajattelu siitä kun kaikki pitää saada heti tai emme ole valmiita tekemään mitään. Milloin meistä tuli näin pumpulia? Tuntuu että yleisesti luullaan pääsevämme helpommalla kun emme joudu itse tekemään ajatustyötä ja käymään läpi prosessia. No se on juuri se syy miksi loppujenlopuksi asiasta ei tule elämäntapaa kun olemme vaan noudattanut jotain ohjetta ilman että olisimme sisäistäneet sen ja ottanut osaksi elämäntapaa. Esimerkiksi ruokavalioissa on helpompi noudattaa tarkkaan määriteltyjä ravinto-ohjeita kun että käyttäisimme energiaa miettimällä itse niitä parempia valintoja. Kun dieetti loppuu, olemme jälleen oman onnemme varassa ja todennäköisesti palaamme takaisin vanhaan oravanpyörään. Tämä olisi estetty mikäli olisimme jaksaneet kuluttaa energiaa heti alussa prosessiin ja sen sisäistämiseen. Tämä olisi silloin ehkä kuluttanut enemmän energiaa, mutta sen sijaan emme kulkisi jatkuvasti liikenneympyrää ympäri!

Mihin on kadonnut kykymme sietää mitään, mikä ei ole kivaa, mukavaa, ihanaa ja oman ajatustyön takana? Nykymaailma mahdollistaa mukavuuksiin ja tuntuu ettemme siedä mitään ”negatiivistä” tai omista tottumuksista poikkeavia asioita. Keskitämme energiaa liikaa negatiivisiin asioihin, positiivisen sijaan. Emme näe halua kehittyä, koska kehittyminen vie meidät pois mukavuusalueelta. Milloin me aloimme ajattelemaan, että kaiken pitäisi olla kivaa ja helppoa?

Miten motivoitua?

Pitää löytää oma sisäinen motivaatio! Harva motivoituu kun ulkopuolinen henkilö käskee tekemään jotain. Pitää saada mieli ja tunne mukaan. Tee matkasta kohti tavoitettasi mahdollisimman hauska. Tällöin motivaatio pysyy paremmin yllä, koska ihminen on kuitenkin luonteeltaan mukavuuden haluinen. Jatkuva keikkuminen mukavuusalueen ulkopuolella kuluttaa. Kuitenkin jatkuva mukavuusalueella oleilu taas ei johda mihinkään. Löydä siis sopiva yhtälö uutta ja tee siitä mahdollisimman mukava itsellesi. Se voi olla esimerkiksi kaverin pyytämistä mukaan lenkille, se voi olla jännityksesi ilmaisemista muille, jottei tarvitse jännittää sitä mitä muut ajattelevat sinusta tai tilanteestasi. Se voi olla personal trainerin palkkaamista ja yhdessä opettelua tai mitä vaan. Pidä tavoite selkeästi mielessä ja matkasi kohti sitä mielekkäänä. Kun tunnistat motivaatiosi hiipuvan, mieti mistä tämä johtuu? Tee tarvittavat muutokset ja löydä keino motivoitua uudestaan. 

Sisäinen motivaatio lähtee aina ihmisen yksilöllisistä arvoista. Arvot ohjaavat toimintaasi ja tekevät siitä mielekästä. Mikäli et siis osaa sanoittaa arvojasi, suosittelen lukemaan aikaisemman postaukseni liittyen niihin TÄÄLTÄ! Kun tiedät arvosi, punnitse mikä on sinulle tässä hetkessä tärkeää ja aseta tavoite sen mukaisesti. Voit asettaa pitemmän aikavälin unelman, mutta ennen kaikkea selkeät askeleet kohti sitä. Tavoitteita ja niiden saavuttaminen vaatii matkalla pohdintaa ja ajatustyötä. Kysy itseltäsi miksi minä tätä teen, onko tekemiseni tavoitteen mukaista ja punnitse asioiden tärkeyttä.

Motivoitumisessa tärkeää on suunnitelmallisuus, mutta myös joustaminen suunnitelmissa. Ole tyytyväinen itseesi ja suorituksiisi, äläkä keskitys virheisiin ja epäonnistumisiin. Yksi motivaatiota kuluttavimmista asioista on jokaiseen takaiskuun takertuminen. Mitä sitten jos et kerran tehnyt suunnitelmien mukaisesti? Se on elämää ja suunnitelmista ajoittainen poikkeaminen on täysin normaalia. 

Rutiinien ylläpitäminen helpottaa motivoitumista. Tiedät itsekin että pitkän tauon jälkeen aloittamien tuntuu paljon haastavammalta, kuin että olisit pitänyt rutiineja yllä. Lisäksi motivaation ylläpitämiseen olisi hyvä tutustua itseensä, miettiä itsetuntoa, suhtautumista onnistumisiin mutta erityisesti suhtautumista epäonnistumisiin. Mitä tunteita epäonnistuminen herättää? Miksi? Miten oppisimme hyväksymään epäonnistumiset osana prosessia, itsesyytösten sijaan? Myös luottamusta omiin kykyihin tulee harjoittaa, sekä itsensä ja kehonsa kuuntelua.

Minkälainen on hyvä tavoite?

Hyvä tavoite on mahdollisimman konkreettinen ja selkeä.  Isommassa kuvassa tavoite voi olla suuruudenhullu ja tähän hetkeen surrealistinenkin. Kuitenkin jotta tavoitteen jahtaaminen pysyy mielekkäänä on asetettava osatavoitteita. Osatavoitteet tulee olla helposti mitattavissa ja saavutettavissa. Osatavoitteet ei ahdista vaan ennemminkin innostaa. Ajatukset suunnataan ison kuvan tavoitteen sijaan osatavoitteisiin, joka auttaa mieltä focusoimaan tavoitteen mukaiseen tekemiseen ja toisaalta välttämään mielelle sen mikä ei ole tavoitteesi mukaista juuri tällä hetkellä.

Lisäksi yksi hyvän tavoitteen tunnuspiirteitä on tavoitteen henkilökohtaisuus ja se että sen saavuttaminen on vain ja ainoastaan sinusta kiinni. Ei esimerkiksi puolison luonteepiirteen muuttaminen tai pienempien verojen maksaminen, koska tämän tavoitteen onnistuminen ei ole riippuvainen omasta toiminnastasi. Hyvä tavoite on siis itselle asetettu! Hyvä tavoite on myös mitattavissa oleva, jotta pystytään hahmottaa suuntaa johon ollaan matkalla. Usein ihmiset hahmottavat asioita paremmin numereellisesti, joten yksi hyvä mitattavuus olisi numereellinen keino.

Jotta onnistuminen ja aikaansaaminen olisi todennäköisempää, näin johdat itseäsi paremmin:

  • Itsensä johtaminen pitää tiedostaa. Kaikki me emme ole automaattisesti itsestään ohjautuvia, joten tiedosta itsesi ja tavoitteesi. Ilman näitä on itseä vaikea johtaa, ikään kuin laiva ilman päämäärää!
  • ARVOT ISOLLA! Tee ne itsellesi selväksi jos et ole vielä tehnyt. Kaikki ihmisen toiminta lähtee arvoista, joten tuntematta arvojasi on vaikea ymmärtää omaa toimintaasi.
  • Harrasta itsetutkiskelua. Mikä on sinulle tärkeää ja mikä motivoi luonnostaan?
  • Mieti iso kuva ja paloittele tavoitteet kohti sitä. Ole suunnitelmallinen, ennakointi, seuraa tuloksia, aseta päivämääriä/painoja yms.
  • Kuuntele intuitiota.
  • Focusoi vain asioihin, mitkä tuntuvat tarkoituksenmukaisilta. Älä tee asioita jotka ei tuota sinulle mitään hyötyä, onnellisuutta tai johda sinua tavoitettasi kohti.
  • Älä anna tuntemattoman ahdistaa sinua. Tartu heti härkää sarvista jolloin negatiiviset tunteet eivät ennätä kasvaa suureksi möykyksi ja ota valtaa.
  • Lopeta jossittelu ja toimi heti! Ei illalla, ei viikonpäästä eikä myöhemmin vaan nyt!
  • Pidä päiväkirjaa. Näin pystyt seurata edistymistä myös esimerkiksi mielen tasolla.
  • Itseohjautuva ihminen pystyy sanomaan ei asioille, jotka eivät tuota onnea tai johda kohti tavoitetta. Tämä on monelle, myös itseni mukaan lukien hyvin vaikeaa, mutta toisaalta erittäin opeteltavissa ja olennainen asia kohti onnistumisia. Kysy itseltäsi: auttaako muiden jatkuva auttaminen sinua jotenkin kohti tavoitettasi tai tuottaako se muutoin niin suurta mielihyvää, että olet valmis uhraamaan aikaasi pois omasta tavoitteistasi? 
  • Kun olet umpikujassa etkä tiedä miten toimia, aseta itsesi tilanteen ulkopuolelle. Miten neuvoisin samassa tilanteessa olevaa ystävääsi? Usein tässä on ratkaisusi tilanteeseen!

Uskon vahvasti positiivisen psykologian voimaan. Eihän urheilijatkaan mieti ennen kisoja että tulee olemaan todella raskasta ja todennäköisesti häviän. Ennemmin päässä pyörii positiivisia ja itseään tsemppaavia ajatuksia. kuinka on valmis taistelemaan ja näyttämään kykynsä. Kuinka kisoihin on panostettu, valmisteltu, nukuttu hyvin, syöty riittävästi ja tultu voittamaan. Ei kukaan maratoonarikaan mieti edessä olevan tuhottoman pitkää matkaa vaan sitä, kuinka he ovat tulleet voittamaan ja haastamaan itseään. Jos samaa psyykkistä keskustelua käytäisiin päässä ennen töihin paluuta tai mitä tahansa muuta ahdistavaa tilannetta, usein tilanteen kohtaaminen ja lopputulos on miellyttävämpi. 

Kun sisäistät nämä on todennäköisempää että onnistut ja pysyt tavoitteessasi. Muista kuitenkin ettei elämä voi eikä pidä olla pelkästään suorittamista. Toisaalta jos koet tavoitteeseesi kulkeman matkan suorittamisena, onko tavoite silloin sisäsyntyinen ja aidosti sitä mitä haluat?

Tähän pohdintaan on hyvä jättää tämänkertainen. Toivottavasti kirjoitus oli avartava tai sait siitä ajateltavaa. 

Inspiroivaa päivää ihanat! <3

-Kiira