Tiedätkö mitä torkutus tekee sinulle?- huolestuttava hälytys ja krooninen univaje!

Aikainen aamu, nukuttuja tunteja on jälleen liian vähän ja heräät väsyneenä toivoen että saisit nukkua vielä vähän, edes kymmenen minuuttia. Teet ratkaisun. Ratkaisun jota töihin juostessasi kadut joka ikinen kerta, mutta joka siinä tilanteessa tuntuu kaikkein parhaalta vaihtoehdolta: torkutat! Pimeä talo hiljenee herätyskellon liian kovasta äänestä ja saat vielä kymmenen lisäminuuttia nukkumiseen, ah ihanaa!

Herätyskellon kova ääni porautuu toistamiseen tajuntaasi ja torkutat vielä kerran miettien mistä pystyt aamutoimissasi tinkiä. Ajatukset kaikkoavat ja nukahdat vielä kymmeneksi minuutiksi.

Ja taas se sama ääni ärsyttää muistuttaakseen siitä, että olisi pitänyt nousta ylös jo puoli tuntia sitten. Viimeistään siinä kohti nouset ylös kun olet jo myöhässä aikataulustasi, joudut jättämään aamupalan välistä ja juoksemaan töihin. Töihin tullessasi on aamupala jäänyt syömättä tai korkeintaan syöt matkalta napatun leivän tai banaanin. Onneksi työpaikalla on kuitenkin kahvia. Ah kahvia! Otat isoimman löytämäsi mukin kaapista ja kaadat kupin piripintaan tätä mustaa taikajuomaa. Aamu ei käynnisty ilman kupillista kahvia tai sanotaanko vähintään kahta kupillista kahvia ja vasta sitten olet kykeneväinen miettimäänkään työasioita! Kuulostaako tutulta?

On luonnollista että univajeesta kärsivä henkilö ei pysty tekemään järkeviä ratkaisuja liian vähäisen unen vaikutuksesta. Ei kukaan sinua siitä voi syyttää. Mutta sinä kuitenkin teet ratkaisun nukkumisestasi pitkin päivää sekä viimeistään illalla teet ratkaisun siitä, monelta menet nukkumaan ja paljon nukuttuja yötunteja sinulle ennättää kertyä. Tällöin voit siis vielä tehdä järkeviä ratkaisuja!

Ruumiin fysiologinen tila on luonnollisen heräämisen jälkeen aivan toisenlainen kuin hälytysäänen herättäessä. Herätessäsi hälytysääneen voit tuntea kiivaasti nousevan sykkeen ja sen kuinka sydän muljahtaa rinnassa hälytysäänen kuullessasi. Toista se on viikonloppuna kun olet päättänyt jättää hälytyksen laittamatta ja heräät rauhassa levollisesti. Keinotekoisesti herätettynä ihmisen verenpaine kohoaa hetkeksi jyrkästi ylös ja aktivoi elimistön sympaattisen hermoston, joka tunnetaan ihmisen ”taistele tai pakene” järjestelmänä. Aivan kuin sydämen äkkihälytys ei olisi riittävän paha asia, jatkuva torkuttaminen aktivoi lisää siten että sama verenkiertoelimistö järkyttyy toistuvasti uudelleen ja uudelleen torkuttaessasi. Puhumattakaan siitä miten useasti kuultu hälytysääni lisää aamuärsytystäsi enemmän ja enemmän. Jos torkutus toistuu useana päivänä viikossa, voit vain alkaa piirtämään käsitystä siitä miten moninkertaisesti järkytät sydäntä sekä hermojärjestelmääsi vuositasolla täysin turhaan.

Olisiko sinusta säikäyttämään sähköiskun tavoin kumppanisi, lapsesi tai lemmikkisi viisi kertaa viikossa ja useita kertoja peräkkäin aina aamuisin? Mikäli vastasit ei niin kysymys kuuluu miksi teet sitä itsellesi?

Kaikki elimistön toiminnat eivät pysty nopeasti adaptoitumaan muutoksiin, vaan elimistö tarvitsee aikaa sopeutuakseen. Rutiineilla pystyt vaikuttamaan uneesi ja myös siihen kuinka merkittävästi järkytät sydäntäsi sekä hermojärjestelmääsi. Heräämällä joka aamu samaan aikaan ja menemällä samaan aikaan nukkumaan niin arkena kuin viikonloppuna,  vaalit rutiinia joka edesautat heräämistä myös aamuisin. Tämä on monen uneen erikoistuneen lääkärin sekä unitutkijoiden mielestä kaikkein tehokkain keino vakaaseen nukkumiseen.

On valitettava fakta että muuttuneessa yhteiskunnassa on melkein mahdotonta olla käyttämättä herätyskelloa. Kuitenkin säännöllisillä rytmeillä totutat kehosi sisäistä kelloa pysymään vireessä, jolloin säännöllinen herääminen jopa ennen herätyskellosi herätysääntä on mahdollista. Mikäli näin ei käy säännöllisestä ja pidempiaikaisista toimenpiteistä huolimatta, ota tavaksesi herätä heti ensimmäiseen herätysääneen säästääksesi elimistöä äkillisesti kuormittavalta shokki tekijöiltä. Näin osoitat kunnioitusta itseesi sekä kehoasi kohtaan.

Sisäisen kellon toistuva häirintä niin epäsäännöllisillä rytmeillä kuin aikaerokuormituksella johtaa sisäisen kellon rytmihäiriöihin sekä elimistön immuunipuolustuksen romahtamisen. Syynä tähän on se, että sisäisen kellon häirintä heikentää punasolujen hapenkuljetusta, verisuonissa kiertää runsaammin ylikypsiä punasoluja ja verisuonet myös menevät helpommin tukkoon. Tällöin ihminen on sisäisen kellonsa temppuillessa aivan kirjaimellisestikin heikossa hapessa ja myös alttiimpi infektioille. (Terveyskirjasto)

Laadukas uni ei ole mitattavissa ainoastaan määrällisellä uniajalla. Määrän lisäksi laadulla on suuri merkitys. Unen puute heikentää tutkitusti keskeisiä arjessa ja työtehtävissä vaadittuja kykyjä. Silti nyky-yhteiskunnassa katsotaan ylöspäin henkilöitä, jotka on tavoitettavissa 24/7 ja painavat töitä unensa kustannuksella. Miksi yliarvostamme työntekijöitä, jotka aliarvostavat nukkumista?

Liike-elämässä on juurtunut nukkumista väheksyvä asenne. Tehokkain on se joka nukkuu vähiten ja tekee eniten. Tämä on mielestäni outoa kun otetaan huomioon kuinka nyky-yhteiskunta reagoi muihin ohjeistuksiin ja muutoksiin. Työpaikoilla ja kouluissa on tarkat ohjeistukset tupakointiin, päihteiden käyttöön, eettiseen käyttäytymiseen, turvallisuuteen sekä tapaturmien ja sairauksien torjuntaan. Miksi sitten unesta ei ole ohjeistuksia, etenkin kun vähäinen ja heikko uni vaikuttaa kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin? Liian vähäinen uni on haitallista ja jopa tappavaa. Se vaikuttaa työ- ja opintosuorituksiin siinä missä normaaliin elämiseenkin. Se vaikuttaa ajatteluun ja tunteiden säätelyyn. Ei ole asiaa johon uni ei vaikuttaisi!

Sen sijaan nukkumattomuutta siedetään ja pidetään jopa suotavana. Arvostetaan sitä kuka tekee eniten töitä. Ihminen joka ei ole valmis tinkimään unesta ei varmasti ole kunnianhimoinen! Ajatellaan että työn määrä korreloi työn tuloksiin ja tuottavuuteen. Harvoin kuitenkaan ihmisen arvo tai tehokkuus on kiinni suorittamisen määrästä. 

Univaje tuottaa suomen taloudelle 10-20 miljoonan euron suorat kustannukset (lähteestä ja vuodesta riippuen) vuosittain. Saat siis kuvaa kuinka suuresta ongelmasta on kyse, puhumattakaan epäsuorista kustannuksista. Keskimäärin vähemmän kuin 7 tuntia nukkuvat ihmiset aiheuttavat maalleen enemmän kustannuksia kuin yli 7 tuntia nukkuvat. Univajeesta  johtuen tehdään myös paljon suoria toimintavirheitä, jotka voivat olla hyvinkin kohtalokkaita. Päästäisitkö sinä lastasi pitkään valvoneen lääkärin leikkauspöydälle? Entä lennolle jossa kapteeni on valvonut pitkän? Entä autonrattiin? Kaikki nämä aiheuttavat kohtalokkaita tapaturmia ja kuolemia vuosittain, maasta ja pallonpuoliskosta riippumatta.

Myös ihmiset jotka eivät kärsi univajeesta voi tehdä paljon parantaakseen unen laatua ja määrää. Kirjoitin aikaisemman postauksen otsikolla ”vinkkejä hyvään uneen ja vireyteen”. Toivoisin että käyt lukemassa hyödyllisiä vinkkejä unesi parantamiseen mikäli koet siihen pienintäkään tarvetta tai haluat parantaa untasi entisestään. Siellä on vinkkejä miten vaikuttaa uneen päivän eri vaiheissa, ei vain nukkumaan mennessäsi.

Osa nukahtamisvaikeuksista kärsivät ovat taipuvaisia jännittämään unta ja nukahtamista. Mielen stressi vaikuttaa fyysisesti kehoon, kehon kireys vaikuttaa jälleen mieleen jolloin kehittyy helposti psykofysiologinen yliaktiivisuuden kierre. Tähän kierteeseen apua voi tuoda erilaiset rentoutumismenetelmät. Rentoutumismenetelmän ei tarvitse olla jooga, meditaatio, hengitysharjoitukset tai jännitysrentoutusharjoitukset, vaikka nekin erittäin hyväksi havaittuja. Oma rentoutuminen voi olla kirjan lukemista tai äänikirjan kuuntelemista. Jotain jonka parissa rentoudut ja aivosi pääsevät irti huolista ja aktiivisuudesta. Itse olen saanut apua juurikin äänikirjan kuuntelemisesta, enkä enää stressaa nukahtamisesta.

Miksi rentoutuminen ennen nukkumaanmenoa on niin tärkeää?

Rentoutuksen aikana sympaattisen hermoston toiminta vähenee ja parasympaattisen voimistuu. Tällöin myös stressaantuneiden kudosten aineenvaihdunta normalisoituu. Rentoutuneessa elimistössä serotoniinin ja dopamiinin määrät kasvavat. Lisäksi rentoutuneessa elimistössä erittyy oksitosiinia joka vaimentaa stressiakselin toimintaa, nostaa kipukynnystä, lievittää ahdistusta ja aktivoi aivojen omien opioidien toimintaa. (Käypähoito). 

Rentoutuminen on taito ja sen opettelu vie aikaansa. Nyt googlatessasi erilaisia rentoutumismenetelmiä älä muodosta ennakkoluuloja yhden tai edes viiden kokeilukerran jälkeen. Tulos vaatii tietoista ja säännöllistä tekemistä.

Toisin kuin ajattelisimme, ei ole normaalia herätä väsyneenä. Väsymys aamuisin on aina merkki jostain. Mikäli koet itsesi väsyneeksi useammin kuin 2-3x viikossa olisi sinun ehdottomasti syytä pysähtyä miettimään väsymyksen taustatekijöitä.

Sanotaan että univajeesta kärsivä henkilö pitää työstään vähemmän. Univajeesta kärsivä henkilö on vähemmän tuottava, motivoitunut, luova, tyytyväinen ja haluttomampi. Univajeesta kärsivä on myös alttiimpi epäeettiseen toimintaan. Mikäli töissä tuntuu ikävältä, suosittelenkin nukkumaan enemmän ja katsoa miltä sen jälkeen tuntuu työpaikan vaihdon sijaan. Sen sijaan että laitat jatkuvan univajeesi liiallisen työn piikkiin, voisitkin miettiä johtuisiko pitkät TO DO- listat ja tekemättömät työt siitä, ettet ole nukkunut riittävästi?

Ps.. Tulen päivittämään youtube kanavalleni kiirakirsikka myös rentoutumisharjoituksia videon muodossa. Joten mikäli kanava ei ole vielä tilauksessa niin nyt on aika laittaa!

Mikäli uni aiheena kiinnostaa niin suosittelen lukemaan Matthew Walkerin ”Why we sleep” sekä Henri Tuomilehdon ja Jouni Vornasen ”Nukkumalla menestykseen” kirjat. Itse olen lukenut molemmat ja saanut niistä valtavasti oppia ja ajateltavaa. Näiden myötä olen myös itse vihdoin alkanut panostamaan enemmän omaan uneeni.

Nukkukaa hyvin, nukkukaa riittävästi ja herätkää aamuisin heti ensimmäiseen herätykseen! <3

-Kiira

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.