Hyvää uutta vuotta sinne ruudun toiselle puolelle. Suurin osa on varmasti jo aloitellut töitä lomien jälkeen, niin myös meikäläinen. Lomakuulumisia löytyy Myday -videon muodossa youtubesta. Sen lisäksi oli pakko tulla jakamaan teille muutama asia aivan käsittämättömistä sattumista, joita mulle on viime aikoina tapahtunut. Ensimmäisten kahden tapahtuman jälkeen ajattelin, ettei voi olla mahdollista, mutta tuntuu että kyseisiä tapahtua vaan tulee toisensa perään. Uskomatonta mutta totta. Kannattaa siis varoa mitä suustaan päästää!

Jouluaaton episodi

Koronan vuoksi jouluaattomme oli hyvinkin poikkeuksellinen, sillä perhe & sukulaisjoulun sijaan vietimme joulua siskoni perheen kanssa pienellä porukalla.  Vaikka joulu on yksi lempi ajankohtani, joulu saattaa ajoittain tuottaa kiirettä ja/tai stressiä. Siskoni mies haki meidät autolla, sillä olin tehnyt jouluruokia, joita en olisi julkisilla saanut kuljetettua. Koska meillä tuli kuin tulikin pieni kiire lähteä kotoa, laitoin ruuat lasisiin, kannellisiin säilytysrasioihin ja rasiat isoon paperikassiin, joka ensimmäisenä tarttui käsiini. Astuimme autoon ja matkasimme siskolleni.

Vitsailin autossa, ettei tänä jouluna ole mikään vielä ennättänyt ärsyttämään. Vaan ei olisi kannattanut! Noustessamme autosta ulos sanoin miehille, että kantakaa ruokakassi pohjasta kiinni pitäen, ettei kassin kahvat hajoa. No eivät kantaneet. Mitä tapahtuu? No tietenkin kassin kahvat hajosivat ja lasiset säilytysrasiat ruokineen pamahtaa paskaksi asfaltille. Ei siinä auttanut ruokia pelastella, kun ne olivat jo täynnä säilytysrasioiden lasinsiruna. Kiva että valvoin koko edellisen yön tehden itse laatikoita, kaloja ja jälkiruokia, koska loppupeleissä joulu pöydän kruunasi valmislaatikot! Tosi kiva.

Uuden vuoden episodi

Ensimmäisestä ruokaepisodista päästiin yli, kunnes tulee uusivuosi. Edelleen samaisen poikkeustilan vuoksi vietimme uutta vuotta avopuolisoni kanssa kahdestaan hotellissa rentoutuen. Tilasimme ruokaa ja löhöilimme pehmeissä hotelli lakanoissa. Olin pitkään himoinnut Liemen tacoja, jotka olin muutama viikko takaperin löytänyt. Jos ette ole muuten kyseisiä tacoja maistaneet, niin maistakaa. Liemen tacot on överi hyviä. Vaikka ne on hyviä, ei niitä ihan viikoittain viitsi tilailla, sillä ovat ne kuitenkin suhteellisen kalliita arkiruuaksi. Koska oli uusi vuosi ja spesiaali päivä, päätimme tilata kauan odottamaamme herkku ruokaa.

Vihdoin ruuan saavuttua nappasin tacon käteeni ja olin nostamassa tacoa suulleni. Samaan aikaan avopuolisoni vieressä laittaa verhoja kiinni ja käännyttyään minuun päin, hän tökkää hieman kädellään osuen minuun. Samalla sekunnilla juurihaukkaamanin taco lentää suoraan, minnekäs muualle, kun lattialle. En tiedä mikä siinä on, mutta sanotaan nyt niin että turhan usein on lähiaikoina ruokia noukittu maasta.

Pissatulehdus

Eräänä toisena päivänä kaveri valitteli akuuttia virtsatieinfektiota. Kaikki sen kokeneet tietävät kuinka epämiellyttävästä vaivasta on kysymys. Itse kehuskelin, ettei onnekseni kyseistä vaivaa ole ollut pitkään aikaan, siis monen moneen vuoteen, ellei sitten viimeksi teininä. Voittekin varmaan jo arvata mitä tapahtuu. Seuraavana aamuna herään lieviin virtatieinfektion oireisiin. Uskomatonta mutta totta. Tämä on hyvin kummallista, sillä mikään ei ole muuttunut ja olen ollut saman kumppaninkin kanssa jo vuosia. Noh, eikai siinä sitten. Ei olisi pitänyt kehuskella, koska selkeästi karma kostaa.

Lumisade

Tässä kohti aloin jo varomaan sanomisiani, sillä tuntu ettei sattumilla ole mitään rajaa. Olimme kuitenkin lomalla eräänä päivänä poikaystäväni kanssa läheisellä salilla treenaamassa. Salilla sattui olemaan tuttu juoksuvalmentaja, jonka kanssa olemme suunnitelleet harjoitus ohjelmaa tulevaa maratoniani ajatellen. Hän kysyi sopivaa ohjelman aloitusajankohtaa. Siihen tokaisin vaan, että aloitus sopii milloin tahansa, sillä tiet ovat kuivat, lenkkeily onnistuu ulkona, enkä usko, että luntakaan enää sataa. Samaisena iltana alkaa lumisade ja niin kuin huomaatte, lunta on ollut maassa jo useita päiviä.

Viisaudenhammas ja polvi

Kaiken lisäksi olen poistattanut kaikki neljä viisaudenhammastani kolmessa eri osassa. Kehuskelin kavereille, että vasta nyt viimeisin poisto meni mielestäni nappiin ja siitä jäi hyvä fiilis. Kuitenkin hetki tämän sanomisen jälkeen, ikeneni turposi hampaan poiston kohdalta. Ikävä turvonnut patti ikenissä ärsyttää syömistä ja hampaidenpesua. Nyt se on onnekseni jo lähtenyt laskuun, mutta kyllä siinä vähän jännitettiin vakavia ientulehduksia sun muita horror mahdollisuuksia. Lääkärit kun ovat varoitelleet mahdollisista leukaluun kuolioista aina poskiluun murtumaan ym.

Olemme myös avopuolisoni kanssa puhuneet hänen paini urastaan. Hän on valitellut koronan aiheuttamia muutoksia ja sitä kun kaikki kisat on ollut peruttu nyt yli vuoden ajan. Koitin kannustaa häntä ja sanoin että ainakin harjoittelu nyt onnistuu ja pahemminkin voisi olla, esimerkiksi joku loukkaantuminen. Ei olisi pitänyt tätäkään viatonta tsemppiä sanoa, sillä eilen hän soitti harjoitusleiriltä kuortaneelta, että polvi meni harjoitus matsissa paskaksi. Ei voi olla todellista… Tänään hän sitten tulee kotiin ja huomenna kuvauttamaan polvi. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, tämä on jo niin käsittämättömän uskomatonta ja jopa pelottavaa.

Olen monesti sanonut äänen tulvivista rahasalkuista ja lottovoitoista, mutta kumma kun niitä ei ole vielä näkynyt. Kannattaa kuitenkin varoa mitä sanoo, sillä näköjään nyt on joku kausi, kun kaikki sanomani tapahtuu, harmi vaan että toistaiseksi vain pahassa, eikä hyvässä.

Uskomatonta mutta totta!

-Kiira

Kuvat: @Lilinissila