Asiaa kansallisista ravitsemussuosituksista!

Ensinnäkin, iso kiitos kaikille instagramissa ravinto kysymyksiin vastanneille. Täytyy todeta että selkeästi ruoka ja ravitsemussuositukset puhututtaa, sillä vastauksia tuli enemmän kuin IKINÄ! Se jos joku on merkki siitä että ravinto on teemoista hyvin mielipiteitä aiheuttava aihe. Valmentajana en pysty välttyä kannanotolta koskien yleisiä ravitsemussuosituksia. Itsekin ravintoneuvontaa nyt ja tulevaisuudessa terveydenhuollon ammattilaisena tekevänä, olen seurannut tiiviisti ravitsemussuosituksiin liittyvää keskustelua. Mielestäni ravitsemussuosituksiin liittyy paljon mielikuvia ja etenkin mielipiteitä, joita mielestäni tulisi päivittää tähän päivään, niin kuin ravitsemussuosituksiakin päivitetään säännöllisin väliajoin tukemaan tämän päivän tutkittua tietoa.

Toisin kuin ehkä ymmärretään, kotimaiset ravitsemussuositukset on laadittu kansanterveyden edistämiseksi Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta, joka on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin. Käytännössä yleisillä suosituksilla pyritään sairauksien ennaltaehkäisyyn kansallisella tasolla. Terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, jota ruokasuosituksissa havainnollistetaan ruokapyramidin sekä lautasmallin avulla. Suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön joka edellyttää useita laadukkaita tutkimuksia. Yleensä edellytetään vielä eri tutkimusmenetelmin saavutettuja samansuuntaisia tuloksia, että näyttö voisi johtaa suositusten uudelleen arviointiin ja muuttamiseen.

Toisin kuin halutaan ymmärtää, ravitsemussuositukset EIVÄ OLE yksilön suosituksia eikä pakotteita. Ne on terveyslähtöisiä suosituksia väestölle ja tarkoitettu ensisijaisesti tiedon käyttäjille. Ravitsemussuositusten tavoite on terveyden edistäminen ja ylläpito EI hoito.

On luonnollista että muodostamme mielipiteemme sen hetkiseen tietoon. Koen kuitenkin että ravitsemussuositusten taustalla on enemmän väärinymmärrystä ja tietämättömyyttä kuin itse tietoa. Kokemuksella olen huomannut että ihmiset irrottavan yhden asian kokonaisuudesta ja perustavat mielipiteensä sitä tukevaksi ja yleensä negatiivisessa mielessä. Myönnän että olen tähän sortunut ajoittain itsekin, mutta muuttanut näkemystä tiedon myötä. Suosituksissa on kyse kokonaisuudesta ja siitä mistä se koostuu. Suositukset kertovat pitkäaikaisen terveyden kannalta olennaisia asioita, ei siis hoitosuosituksia ja ohjeita siitä miten tietyssä sairaudessa tulisi syödä. Toimivia ruokavalioita ja kokonaisuuksia on yhtä paljon kun meitä ihmisiä. Koska me kaikki olemme yksilöitä on valtion mahdotonta ottaa kantaa yksilötasolla. Tämä pointti unohtuu meiltä valitettavan usein. 

Monet (myös minä aikaisemmin) olen perustanut mielipiteeni osittain siihen, että ravintosuositukset olisivat elinkeinopoliittinen päätös, sillä neuvottelukunnassa on ollut päättäjinä myös elintarvikevalmistajien edustajia. Kuitenkin viimeisimmät suositukset on laadittu neutraalien osapuolten toimesta johon kuuluu ravitsemuksen huippuasiantuntijoita valtionhallinnosta, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sekä terveydenhuollon, kansanterveyden edistämisen ja joukkoruokailun alueilta. Neuvottelukunta koostuu siis erityyppisten ihmisten ja intressien piiristä, jotka päätöksiä tekee. Suomalaista politiikkaa ja valtionviranomaisia pidetään pääsääntöisesti arvostetussa ja puhtoisessa kuplassa, vaikka lobbaustakin tapahtuu, sillä onhan suomalainen maatalouspolitiikkakin aina tukenut maidontuotantoa. Tästä huolimatta haluan ajatella että suositusten takana on ennen kaikkea terveyspoliittinen päätös, ei elinkeinopoliittinen.

Ravitsemussuositukset ovat paljon muuta kuin mitä näemme ravintopyramidin, sekä lautasmallin myötä. Monesti argumentointi perustuu yhteen olettamukseen, ymmärrystä laajemmasta kokonaiskuvasta. Tavoitteena on vähentää kansantautiemme vaaraa ja näitä ovat lihavuus, vltimotaudit, diabetes, osteoporoosi sekä tietyt syöpätaudit. Ravintosuositukset ei ota kantaa vain yhteen ryhmään, vaan huomioi eri elämänvaiheet sekä liikunnan.

Monia eniten askarruttava asia lienee maitosuositukset. Väestötason suosituksissa suositellaan rasvatonta D-vitamoitua maitoa osana ruokavaliota. Rasvattomuuden taustalla on maidon sisältämä luontaiset kovat rasvat. Kovat rasvat vaikuttaa epäedullisesti taas kolesteroliin. On totta että maitopropaganda on ollut isoa, lähtien jo neuvolasta. On myös outoa että maitoa pidetään tärkeimpänä kalsiumin, B2- ja B12 vitamiinien, jodin ja sinkin lähteenä, vaikka nykypäivänä sitä saadaan myös monesta muusta yhtähyvästä lähteestä.

Vaikka en itse allekirjoita maidon osuutta, edelleen korostaisin kokonaisuuden ymmärtämistä. Niin kuin hyvinvoinnissa, satunnaiset herkut ja sattumat ei kaada terveyttä. Lähtökohtaisesti en siis dumaisi ravitsemussuosituksia yksittäisen asian vuoksi. Mikäli et suosi maitotuotteita, et syö maitotuotteita. Yksinkertaista! Se että yksilö ajattelee yksittäisestä tuotteesta jotain, ei tee yleisistä suosituksista automaattisesti kaikille huonoja.

Monet myös perustelevat suositusten poikkeavuudesta verrattuna muihin maihin. On kuitenkin fakta että kansallisella tasolla on eri puitteet eri maantieteellisillä sijainneilla ja sen myötä erilaiset kulttuuriset sekä ympäristölliset tekijät vaikuttamassa kansanterveydentilaan. Käytännössä on siis typeryyttä verrata suosituksia suoraan toiseen maahan. Toisaalta itse haluaisin nähdä terveyslähtöisyyden lisäksi myös enemmän tietoa siitä, miten suositukset ottavat kantaa muun muassa ympäristökysymyksiin ja eettisyyteen?

Nykypäivänä on todella paljon tutkimuksia liittyen ravintoon. Olemme kriittisiä kansallisten ravintosuositusten kohdalla, mutta kriittisyys häviää kun etsimme tutkimuksia omien henkilökohtaisten mielipiteidemme tueksi, ymmärtämättä tutkimuksen tuottajaa ja/tai rahoittajaa. Ravintoasioissa yleinen ongelma ei mielestäni ole se, onko maitotuotteet suosituksissa vai ei, vaan se miten me ymmärrämme kokonaisuuden, puhumattakaan kokonaisuuden ja monipuolisuuden käytännön noudattamisesta, johon itsekin törmään paljon ravintoneuvontaa tehdessäni. 

Suurin ongelma on mielestäni se, kun ihmiset luulevat syövänsä hyvin, mutta kun kysytään kuka syö suositusten mukaisesti esimerkiksi puoli kiloa vihanneksia ja kalaa 2-3 kertaa viikossa tai juo tarpeeksi vettä, osuus tippuukin jo merkittävästi. Harvoin meillä on ravintoasioissa tiedollisia ongelmia. Merkittävämpänä ongelma näen ennemminkin toteutuksen ja asenteet. Perustamalla mielipiteemme tietoon sekä oman kehon kuunteluun, kaverin mielipiteen sijaan sekä muuttamalla suhtautumista, saavuttaisimme parempia tuloksia niin terveyden, kuin yleisen hyvinvoinnin saralla. 

Ei ole siis yhtä absoluuttista parasta tapaa hoitaa ruokavaliota kuntoon. Yleiset ravitsemussuositukset ovat yleispäteviä ohjeistuksia, joita noudattamalla ei voi ainakaan olla mitään haittaa perusterveelle henkilölle. Mielestäni ravitsemussuositukset toimivat turvallisena pohjana rakentaa itselle sopiva kokonaisuus. Harva asia elämässä on täysin musta-valkoista ja tätä pyrinkin peräänkuuluttamaan ihan kaikessa! Ravitsemus- ja terveystila ei muodostu siitä mitä teemme nyt, vaan siitä mitä syömme ja miten toimimme viikko, kuukausi ja vuosi tasolla. Kansallinen ravitsemuspyramidi näyttää mihin suuntaan valta väestön ravitsemuksen pitäisi mennä. Sitä pääsääntöisesti noudattamalla itselle sopivalla tavalla, voisimme paremmin, elintapasairauksien kustannukset pienentyisivät ja valtion varoja pystyisi keskittämään väärinymmärrysten ja pinttyneiden mielipiteiden aiheuttamien elintapasairauksien kustannusten sijasta muihin merkittävämpiin asioihin.

Ohessa vielä instagramissa tekemäni kyselyn kaappaukset. Niin kuin tiedämme, ravitsemussuositukset kehottavat syömään puoli kiloa kasviksia ja vihanneksia päivässä. Leikitellään ajatuksella: jos tuhansista vastaajistani vain puolet syövät suositellun annoksen kasviksia päivässä. Mitä vaikutuksia luulet kansallisella tasolla olevan, mikäli suomalaisista myöskin puolet jättää saanti suositukset huomioimatta? Entä kun maitoa kritisoidaan, mutta silti yli 80% vastaajista käyttää maitotuotteita? Ymmärrän ettei kyseiset tulokset anna todellista faktaa, mutta kokemukseni perusteella väitän että ravitsemussuosituksia varjostaa edelleen tietty stigma, emmekä loppujen lopuksi syö ehkä ihan niin monipuolisesti ja terveellisesti kuin luulemme syövän!

-Kiira