Maailman tyhmin tapa!
Olen huomannut teidän viesteistä päätellen että tykkäätte kun jaan myös henkilökohtaisia juttuja itsestäni, aina treenivinkkien ja muiden juttujen ohella. Havahduin jälleen eilen maailman typerimpään tapaani ja ajattelin nyt jakaa jotain ”henkilökohtaista” ja ei niin järkevää juttua itsestäni heh!
Huomaan usein säästeleväni hyviä ja kivoja juttuja ja sitten huomaankin että ne on mennyt vanhaksi, pilalle tai pieneksi, riippuen asiasta. Joskus hemmottelen itseäni ostamalla esimerkiksi tuoreita vadelmia, joita en usein niiden kalliin hinnan vuoksi osta. Se että saisin ne suuhun saakka onkin sitten toinen asia. Odotan aina täydellistä tilannetta tai ruokaa tai milloin mitäkin hetkeä, jotta voin syödä vadelmat. Esimerkiksi puuron päällä ne eivät pääse oikeuksiinsa, vaan ehdottomasti kruunatakseen herkkuelämyksen pitää olla jugurttia ja granolaa. Mutta kun sitä granolaa ei ole enkä sitä saa nyt tehtyä, vadelmien syönti siirtyy. Pian huomaankin että ne on jo homeessa ja joudun heittämään ne roskiin. Siis niin IDIOOTTIMAISTA!
Valitettavasti tämä ei koske vain ruokaa. Huomaan tekeväni tätä ihan arkistenkin asioiden suhteen.

Itselläni on paljon treenivaatteita, mutta on kuitenkin ne tietyt täydelliset kappaleet, jotka istuvat kuin unelma. Sitten on niitä hyviä käyttisvaatteita. Mutta koska ne on käyttis, ne on aina käytettyinä pesukorissa likaisina, sillä en pysty päivittäin pyykkäämään. On myös ihan hyviä vaatteita, joissa ongelma ei ole juuri tuotteessa vaan esimerkiksi siinä, että leikattu pesulappu kutittaa/hiertää tai sitten olkaimet ovat liian paksut ja painavat epäkäslihaksia tai ovat pesussa kutistuneet ja turhan napakat. Noh.. Koska käyttisvaatteet on käytetty niin loogista olisi käyttää niitä parhaimpia ja täydellisesti istuvia vaatteita, koska nehän on sentään mukavat päällä. Mutta ei!
Jollain logiikalla huomaan käyväni sisäistä keskustelua siitä, kuinka hyvät vaatteet tulee ehdottomasti säästää siltä varalta JOS jotain tärkeää sattuisi tulemaan. Koska jos jotain tulee, niin pitäähän parhaimmat olla käyttövalmiudessa. Tällä logiikalla siis niitä vaatteita jotka olisi kaikkein mukavimpia ja parhaimpia ei tule juuri koskaan käytettyä. Todettakoon että tähän hetkiseen elämääni mennessä, sitä tärkeää THE hetkeä jossa parhaimpia vaatteita olisi tarvittu, on tullut vastaan 0 kertaa. Aina jos jotain tulee, niin tiedän siitä kyllä etukäteen, mutta silti!

Nyt kun kirjoitan tätä tuntuu niin typerältä kertoa tästä. Toisaalta typerältä tuntuu myös silloin kun heitän kalliilla ostettua ruokaa homeisena roskiin, olen ottamassa uutta vaatetta käyttöön joka ei sitten vuoden kaapissa olon jälkeen enää mahdu päälleni tai kun ostamani tuote on mennyt vanhaksi. Joka kerta tietysti vakuutan itselleni että tämä kyseinen kerta sai olla se viimeinen. Ei voi kun ihmetellä itseään ja omia tyhmiä tapoja.
Että sellaista täällä. Kiva että on kivoja ja hyödyllisiä juttuja, mutta kivempaa olisi tietenkin jos niitä raaskisi hyödyntää ja lopettaa jossittelu.
-Kiira
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!