• 0Shopping Cart
Kiirakirsikka — Valmennusta elämän eri vaiheisiin
  • Kiirakirsikka
  • Palvelut
  • Yhteistyö
  • Blogi
  • Kauppa
  • Ota yhteyttä
  • Search
  • Menu Menu

Tag Archive for: treeni

Maastaveto- vinkkejä ja tekniikkaa oikeaoppiseen maveen!

Treeni, videot

Maastaveto on mielestäni liikkeiden kunkku! Maastaveto kuormittaa tehokkaasti monta lihasryhmää kerralla ja siksi on niin monipuolinen moninivelliike. Voiman ja lihaskunnon lisäksi maastaveto kehittää oikein tehtynä vartalon kontrollia, liikkuvuutta sekä tasapainoa, asento ja ote leveydestä riippuen. Videolla käsitellään muun muassa seuraavia asioita:

0:05 Maastavedon erilaisia lähtöasentoja

1:54 Älä tee näitä

3:13 Vinkkejä maastavetoon

4:28 Maastavedon erilaiset versiot

6:08 Maastavedon erilaisia otteita

7:22 Miksi treenata maastavetoa?

#kiirantreenit #treeniinspo

-Kiira

15.01.2020/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/01/savingPNG-kopio-3.jpg 596 1064 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2020-01-15 13:41:222020-01-15 13:43:05Maastaveto- vinkkejä ja tekniikkaa oikeaoppiseen maveen!

Vinkkejä kuntosalitreeniin- Hyvällä tekniikalla tuloksiin!

Treeni, videot

Videolla vinkkejä 6 eri liikkeeseen, joita yleensä tehdään salilla väärällä suoritustekniikalla:

0:00 Lantionnosto

1:56 Penkkipunnerrus

3:20 Ojentajat taljassa

4:22 Ylätalja

5:29 Vipunostot käsipainoilla

6:46 Vastsarutistus

-Kiira

04.01.2020/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2020/01/savingPNG-kopio.jpg 600 1076 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2020-01-04 19:30:482020-01-04 19:30:56Vinkkejä kuntosalitreeniin- Hyvällä tekniikalla tuloksiin!

Vinkkejä kuntosalitreeniin- Hyvällä tekniikalla tuloksiin!

Hyvinvointi, Treeni, videot

Tänään mennään treeni linjalla, sillä luvassa on vinkkejä ja tipsejä kuntosalilla treenaamiseen. Kuntosalilla treenatessa vielä pelkkä liikkeen tekeminen ei takaa tuloksia, vaan tarvitaan myös oikeanlaista tekniikkaa yhdistettynä lihassupistukseen. Ei ole siis sama nosteletko painoja vai nosteletko painoja ja jännität aktiivisesti lihaksia! Videolla vinkkejä 6 eri liikkeeseen, joita yleensä tehdään salilla väärällä suoritustekniikalla:

0:00 Lantionnosto

1:56 Penkkipunnerrus

3:20 Ojentajat taljassa

4:22 Ylätalja

5:29 Vipunostot käsipainoilla

6:46 Vastsarutistus

Kerro kommentteihin oliko videosta hyötyä ja haluaisitko kenties nähdä vastaavia videoita jatkossa? 🙂 Kiitos myös jos pistät kanavan tilaukseen ja vinkkaat kaverille kanssa! Tsemppiä treeneihin ja muistakaa seurailla myös seuraavissa medioissa:

Instagram: https://www.instagram.com/kiirakirsikka/

Facebook: https://www.facebook.com/kiirakirsikka/

-Kiira

23.12.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/12/savingPNG-kopio.jpg 600 1076 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-12-23 12:43:042019-12-23 12:43:13Vinkkejä kuntosalitreeniin- Hyvällä tekniikalla tuloksiin!

Treenaa mun kanssa- VATSALIHASTREENI!

Treeni, videot

Tuleeko sulla tehtyä keskivartalo treeniä? Entä vaihteletko liikkeitä ja teetkö monipuolisesti harjoitteita uloimmalle ja sisemmälle vinoille vatsalihaksille, poikittaisille vatsalihaksille sekä suoralle vatsalihakselle?

Vatsalihaksia tulisi harjoittaa siinä missä mitä tahansa muutakin lihasryhmää. Vatsalihasten tärkein tehtävä on tukea kaikkea liikettämme, ylläpitää hallintaa, kannatella vartaloamme, koukistaa selkärankaa sekä suojata sisäelimiämme. Siksi myös vatsalihaksia tulisi harjoittaa tehokkaasti ja monipuolisesti unohtamatta kuitenkaan lihasten lepoa ja rentoutusta.

VIDEOLLA 3- OSAINEN TEHOKAS VATSALIHASTREENI, jossa pääset treenaamaan samaan aikaan meidän kanssa. Videon alussa on pika katsaus liikkeisiin ja suoritusohjeisiin, jonka jälkeen liikkeet suoritetaan 2x putkeen. Liikkeitä tehdään noin 20 sekuntia ja välissä pieni tauko. Äänitunnisteista tiedät liikkeen aloituksen sekä tauon alkamisen. Haastetta saat pidentämällä liikkeiden aikaa ja kevennettyä tekemällä vain yhdet kierrokset. Tsemppiä treeniin! #treeniinspo #kiirantreenit

0:52 Liikkeiden läpikäynti, ohjeistukset patteri 1

3:10 Liikkeiden läpikäynti, ohjeistukset patteri 2

5:28 Liikkeiden läpikäynti, ohjeistukset patteri 3

7:25 TREENI ALKAA !

Lisää treenivinkkejä ja motivaatiota löydät instagramista: https://www.instagram.com/kiirakirsik…

-Kiira

28.10.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/10/savingPNG-kopio.jpg 573 1036 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-10-28 15:36:342019-10-28 15:39:10Treenaa mun kanssa- VATSALIHASTREENI!

Kehonpainotreeni- Milloin ja missä vain, ilman välineitä! (keskiraskas)

Treeni, videot

TREENAA MUN KANSSA!

Videolla tehokas ja monipuolinen kehonpainotreeni, jonka pystyt toteuttamaan siellä minne kehosi kuljetat. Treeni on keskiraskas ja se suoritetaan aikaa vastaan. Alkulämmittelyn noin. 10min jälkeen treeni kierros, joka pitää sisällään 10 tehokasta liikettä. Kierroksia voit tehdä oman kuntotasosi mukaan esimerkiksi 2-4. Videolla pääset treenaamaan kanssani alkulämmittelystä täyteen kokonaiseen kierrokseen.

Äänitunnisteista tiedät milloin tulee tauko ja milloin siirtyä seuraavaan liikkeeseen. Ennen lämmittelyä ja treeniä löydät tulevat liikkeet kootusti.

Alkulämmittely: 10min. Treenikierros: 10min, jossa Työaika: 45sec/liike Palautus: 15sec JAA VIDEO JA HAASTA KAVERI TREENAAMAAN! Tehokkaita ja hikisiä treenejä!

-Kiira

18.10.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/10/savingPNG.jpg 516 920 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-10-18 15:52:532019-10-18 15:54:55Kehonpainotreeni- Milloin ja missä vain, ilman välineitä! (keskiraskas)

41 liikettä porrastreeniin!

Treeni, videot

Kaipaatko treeni-inspiraatiota ulos? Olit sitten treenaaja tai valmentaja, videolta saat vinkkejä monipuoliseen ja tehokkaaseen porrastreeniin. Porrastreeni on loistava tapa kehittää kestävyyttä ja parantaa hapenottokykyä, vahvistaa lihaskuntoa, räjähtävyyttä, nopeutta sekä rytmitys- ja koordinaatiokykyä. Porrastreeni parantaa myös keskittymistä ja on parhaimmillaan myös hyvää aivojumppaa!

TEHOKKAITA JA HIKISIÄ TREENEJÄ!

-Kiira

25.08.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/08/savingPNG-2.jpg 1080 1920 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-08-25 11:33:212019-08-25 11:34:4341 liikettä porrastreeniin!

Miten kevyt liikunta ja hikoilu vaikuttaa krapulaan?

Hyvinvointi

Oletko sä vetänyt iltaa koskaan pitkän kaavan kautta? Se tunne kun olisit voinut ottaa muutaman vähemmän, juoda enemmän vettä ja mennä aikaisemmin nukkumaan. Mutta ei! Elämä vie ja välillä käy näin. Sen jälkeen kun olen saanut ruokaa koneistoon, lipitettyä vettä sen verran että nesteitä tulee myös ulos ja levättyä pahimmat univelat pois, menen aina kevyesti liikkumaan (painosanalla kevyesti). Se tunne kun koet krapulan lisäksi pientä morkkista turhaan nautituista juomista ja lähdet hikoilemaan on jotain käsittämätöntä. Miten liikunta viekin joka kerta suurimman henkisen ja fyysisen pahan olon pois? Miten liikunta auttaa krapulaisen olon parantamiseen?

Aloitetaan liikunnan vaikutuksesta ihmiseen jotta ymmärrämme paremmin kokonaisuutta. Liikunta vaikuttaa ihmiseen tunnetusti kokonaisvaltaisesti aineenvaihdunnan ja fyysisen olemuksen lisäksi aivoihin ja taas sen myötä mm. mielenterveyteen ja uneen. Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa lihassupistusten aikaansaamaa liikettä, joka muuttaa energiankulutuksen lepotilaa suuremmaksi. Fyysisen aktiivisuuden aikana sympaattinen hermosto aktivoituu, jonka seurauksena verenkierto ja verenpaine vilkastuu,  hengitys kiihtyy ja aineenvaihdunta aktivoituu. Aineenvaihdunnan aktivoinnin seurauksena tahdonalaisten supistuvien lihasten lisäksi tahdosta riippumattomien sisäelinten ja kudosten toiminta vilkastuu, hapen sekä ravintoaineiden kuljetus tehostuu. Näiden muutosten ja kehon homeostaasin (kehon ylläpitävä sisäeritys eli hormonieritys ja autonomisen hermoston järjestelmä) vaikutuksesta fyysinen aktiivisuus lisää terveyttä ja hyvinvointia. Hormoneista puheen ollen päästään liikunnan vaikutuksesta aivokemiaan.

Liikunnan aikana aivokemia muuttuu. Tämä on niin mielenkiintoinen ja monimutkainen prosessi josta emme suoraan sanottuna edes tiedä vielä kaikkea. Kuitenkin simppelisti liikunnan aikana aivojen välittäjäaineiden eritys kasvaa, hormonien eritys vilkastuu, vireystila paranee ja kuormituksen jälkeen unen laatu syvenee. Lisäksi hermoimpulssit lisääntyvät jonka myötä viestintä ja uudismuodostus tehostuvat, stressinsieto paranee, keskittymiskyky, muisti ja oppiminen paranee. Liikunnan aikana aivoista vapautuu erilaisia hormoneja kuten endorfiinia, dopamiinia, endokannabinoideja sekä serotoniinia. Kaikkien näiden hyvää oloa tuottavien hormonien vaikutuksesta mielihyvän tunne, hyvänolon tunne itsestä ja omasta olosta lisääntyy ja alakulo sekä masentuneisuus lievittyvät.

Krapulassa (darrassa, dartsulissa, dagen efterissä) tunnetusti verensokeri on alhaisempi jolloin keholla on käytössä vähemmän energiaa. Useimmat alkoholit ovat myös diureettisia eli poistavat kehosta nestettä. Lisääntyneen virtsaamisen myötä nestehukan vaara kasvaa. Suurin osa soluistamme tarvitsee nestettä toimiakseen kunnolla, mukaan lukien aivot. On siis sanomattakin selvää että käymme hitaammalla ja voimme huonommin kostean illan jälkeen, puhumattakaan henkisestä olosta. Koettu krapula on toki yksilöllistä ja siihen vaikuttaa yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös alkoholin määrä ja laatu. Niin kuin yllä mainitsin liikunta lisää fysiologisten muutosten  myötä myös merkittävästi hyvänolon kokemusta aivokemian ja hormonierityksen seurauksena. Ei ole siis ihme että pienen ja kevyen liikuntasuorituksen jälkeen koemme parempaa oloa, niin henkisesti kuin fyysisesti. 

Loppuun haluan kuitenkin korostaa että yllä mainitut asiat koskevat kyvyttä liikuntaa kuten kävelyä (toki yksilöllisesti suhteellista). Raskasta treeniä ei suositella tehtäväksi alkoholin alaisena, eikä edes krapulaisena. Alkoholi vaikuttaa toimintakykyyn myös seuraavana päivänä. Alkoholi veressä hidastaa koordinaatiokykyä, heikentää tasapainoa, kehon hienomotoriikkaa ja reaktio aikoja. Tällöin siis loukkaantumisvaara on merkittävästi koholla ja olet alttiimpi tapaturmille.  Veressä olevan alkoholin vaikutuksesta veren laktaatti hajoaa maksassa normaalia hitaammin, jonka jälkeen liikunta käy kertyneen maitohapon vuoksi haasteellisemmaksi. Myös muiden hajoamistuotteiden kuljetus hidastuu. Krapulassa syke ja verenpaine ovat normaalia korkeammalla eikä elimistö ole ehtinyt toipua nestetasapainon suurista vaihteluista. Myöskään hapenottokyky ei ole parhaimmillaan.

Koska alkoholi vaikuttaa myös uneen heikentävästi ja uni taas aivotoimintaa ja sen palautumisen kautta suorituskykyyn, kova urheilu alkoholin vaikutuksen alaisena ja/tai väsyneenä on tehotonta sekä vaarallista.  Yhden alkoholiannoksen palaminen voi kestää noin kaksi tuntia. Alkoholin palamisnopeus pysyy vakiona, eikä sitä pysty nopeuttaa saunomisella, kahvin juomisella tai liikunnan harrastamisella. Liikunnalla pystymme vaikuttamaan vain koettuun mielihyvään ja oman olon tuntemukseen. Muista siis järkevä käyttäytyminen ja kohtuus kaikessa. 

-Kiira

LÄHTEET:

  • Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka Sandström. M & Ahonen. J. VK-kustannus Oy
  • Terveyskirjasto.fi
  • Ukkinstituutti.fi
18.08.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/08/IMG_0513-min-1-scaled.jpg 1707 2560 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-08-18 09:00:042019-08-15 12:42:14Miten kevyt liikunta ja hikoilu vaikuttaa krapulaan?

Super tehokas loikkatreeni!

Treeni, videot

Hei te kaikki liikkujat! Tämä video on teille. Videolla kuvattuna mun jonkin aikaa sitten tekemä loikkatreeni ja ai että voin kertoa että tuntuma pari päivää treenin jälkeen oli jotain mitä ei voi sanoin kuvailla. IHANAA JA KAMALAA! Pistä testiin ja kerro mulle miltä tunti?

-Kiira

05.08.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/08/savingPNG-2-kopio.jpg 594 1058 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-08-05 14:21:182019-08-05 14:22:25Super tehokas loikkatreeni!

Treenipäiväkirja

Treeni, videot

Videolla kuvattuna viikon jokainen treeni, lukuunottamatta palauttavien päivien kehonhuoltoa ja kävelyä. Lämmittelyiden sekä treeniliikkeiden jälkeen löydät kootun osion liikkeistä, mikäli haluat ottaa esimerkiksi puhelimella kuvan. Kaikkia lämmittelyliikkeitä en saanut videolla salilla olevan suuren ihmismäärän vuoksi. Haluan vielä muistuttaa ja korostaa että treenimäärät ja intensiteetti on aina sidoksissa yksilön tasoon ja tavoitteeseen. Ikinä ei siis kannata suoraan kopioida kenenkään treenejä ja ohjelmia, sillä siitä saattaa olla pahimmassa tapauksessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Toivottavasti kuitenkin videolta saan inpiraatiota omiin treeneihisi. Niinkuin videolta huomaa pyrin aina tekemään lämmittelyn jälkeen vielä dynaamista liikkuvuutta ja valmistavia liikkeitä, sekä sarjoja. Haluan videon myötä muistuttaa alkulämmittelyn tärkeydestä! Kiitos jos katsot videon loppuun. Mikäli tykkäsit videosta muistathan painaa peukkua sekä ottaa youtube kanavan KIIRAKIRSIKKA tilaukseen. Arvostaisin sitä suuresti! <3

-Kiira

09.07.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/07/savingPNG-2.jpg 586 1072 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-07-09 16:58:402019-07-09 17:00:07Treenipäiväkirja

Asiaa ja uskomuksia venyttelystä!

Hyvinvointi, Treeni

Monella on jokseenkin vanhahkoa tietoa ja käsityksiä venyttelystä, sekä sen hyödyistä ja vaikutuksista. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on jakaa tietoa ja toivottavasti avartaa asiaa näin hyvinvoinnin näkökulmasta. Alkuun vielä korostettakoon että kaikki ovat vapaita tekemään itselle asioita jotka kokee hyväksi. Näin valmentajana kuitenkin törmään jatkuvasti erilaisiin uskomuksiin terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Osa uskomuksista pitää edelleen paikkaansa ja osa vaatisi mielestäni hieman päivitystä, samalla tavalla kun puhelimenkin ohjelmistoa tulee ajoittain päivittää toimiakseen optimaalisesti. Venyttely on yksi niistä asioita joka mielestäni kaipaa hieman selvennystä.

Heitän siis alle muutaman väittämän, joita kuulen suhteellisen usein:

”Venyttelen treenin päätteeksi jottei lihakset tule niin kipeiksi!”

Lihasarkuus eli DOMS (delayed onset muscle soreness) syntyy harjoittelun vaikutuksesta noin 24-48 tuntia harjoituksesta. Lihasarkuus on väliaikaista lihassolujen vaurioitumista ja usein luonnollinen reaktio vaurion, turvotuksen, aineenvaihdunnan tuotteiden kertymisen sekä tulehdusreaktion seurausta. Nämä reaktiot yhdessä aktivoivat hermopäätteitä ja lähettävä impulsseja aivoihin mikä saattaa johtaa paikallisen kivun tunteeseen. Vaikka vaurio kuulostaa sanana ei toivotulta, todellisuudessa lihas korjaa vaurion palautuessaan ja sen myötä kasvattaa inhibitiota (”suorituskykyä”) jolloin tapahtuu kehitystä. Miten tämä liittyy siis venyttelyyn? 

Puhuin aikaisemmin lihaksen mikrovaurioista. Vaurion regeneraatio eli korjausprosessi on 3 vaiheinen. 1) akuutti tulehdus 2) uudistumisvaihe 3) uudelleenmuotoutumisvaihe. Prosessin kesto vaihtelee yksilöllisesti mm. aineenvaihdunnan ja verisuonituksen myötä. Vaihe 1 eli akuutti tulehdus kestää noin 24-36 tuntia. Tulehduksen myötä vapautuu histamiinia joka laajentaa verisuonia. Verisuonten laajentuessa hiussuoniin tulvii verta, jonka myötä turvotusnestettä tihkuu kudokseen. Näin hyvin yksinkertaistettuna tämä on yksi syy lihaksen turvotukseen harjoituksen jälkeen.  Toinen vaihe on kestoltaan noin 2-4vrk. Mikrovaurioihin alkaa kertymään solujen muodostamaa soluväliainetta sekä kollageenisäikeitä (proteiinisäikeitä) ja ne alkavat vetääntyä kasaan. Noin 4vrk päästä käynnistyy viimeinen ja kolmas vaihe: uudelleenmuotoutumisvaihe.  Epäkypsät kollageenisäikeet korvautuu joustavilla ja lujemmilla säikeillä ja alkavat järjestäytyä kudossolujen suuntaisiksi.

Kaiken tämän pitkän alustuksen jälkeen siis mitä tulee venyttelyyn, voimakas ja/tai hyvin pitkäkestoinen äärivenytys nimensä mukaan venyttää kudosta.  Voimakas kuormittaminen niin venytys, treeni, hieronta yms.  itse asiassa vaan saattaa lisätä kudoksen paranemisaikaa ja pahimmassa tapauksessa jopa tehdä päinvastaista vaikutusta.  Ethän sinä tuoretta haavaakaan lähtisi venyttämään sillä se vain aukeasi ja alkaisi vuotamaan. Samaa voi verrata lihakseen  akuutin tulehduksen ja mikrovaurioiden ollessa tuoreimmillaan. Olennaista on siis mitä, milloin ja kuinka paljon. Pitkä venyttely treenin päätteeksi ei siis poista mikrovaurioiden, tulehduksen ja aineenvaihdunnallisten tuotteiden syntymistä eikä siis poista viivästynyttä lihaskipua. Lyhytkestoinen venyttely treenin päätteeksi voi lieventää harjoituksen aiheuttamaa liikkuvuuden rajoittumista oikeassa määrin tehtynä. Kuitenkin aineenvaihdunnallinen liike ja liikkuminen edesauttaa säikeiden joustavuutta, ravintoaineiden kulkua ja sen myötä mahdollisesti koettua ”lihasjumin” tunnetta. Fysiologiiaan ja sen ajalliseen kulkuun ei itse pysty aineenvaihdunnan aktiivisen ylläpidon, unen ja ravinnon lisäksi juuri vaikuttamaan. DOMS kipua voi ehkäistä vain lisäämällä kuormitusta niin että lihas tottuu asteittain lisääntyvään kuormitukseen.

”Olen niin jumissa koska en ole venytellyt tarpeeksi!”

Väärin. Et vain ole liikuttanut kehoasi oikein ja/tai tarpeeksi, tai sitten olet nimenomaan liikuttanut liikaa tasoasi nähden.  Venyttely usein mielletään rennon ja vetreän kehon edellytykseksi. Nykypäivän tutkimusten mukaan kuitenkin dynaamisella liikkuvuudella ja liikkeellä on tehokkaammat vaikutukset kuin staattisella ja passiivisella venyttelyllä. Dynaaminen venyttely mielletään usein vain nivelten liikelaajuuksien edistäjänä ja passiivinen venyttely lihaspituutta edistävänä tekijänä. Kuitenkin dynaaminen eli monta kertaa ääriasentoon viety pumppaava liike edesauttaa aineenvaihduntaa paremmin kun pitkäkestoiset staattiset venytykset. Lisäksi dynaaminen liike tekee kudoksista joustavammat ja elastisemmat. Toki lihaspituuden ollessa lyhentynyt voi pidempikestoisesta venytyksestä myös olla hyötyä (haluan vielä korostaa että puhun normaaleista ihmisistä enkä siis esimerkiksi äärivenyvyyttä tarvitsevien lajien edustajia). Kuitenkaan ”jäykkyyden tunne” ei suoraan kerro onko lihaksesi oikeasti lyhentynyt vai onko aineenvaihdunta liikkumattomuuden myötä hidastunut, onko jäykkyyden tunne ylirasitusta ja sen myötä aiheuttanut jäykkyyden tunnetta. Monta kehonhuoltotuntia ohjanneena todettakoon vielä että usein ihmiset haluavat päästä staattisissa venytyksissä ääriasentoihin. Pahimmassa tapauksessa pitkäkestoiset  venytykset venyttävät myös joustamatonta hermokudosta, jolloin hermokudos saattaa vaurioitua ja aiheuttaa pysyviä vaurioita. Omalla kohdalla on siis hyvä tarkastella mistä ”jumi” tunne voisi johtua ennen kun varaa paikan venyttelytunnilta?

”kaikki pystyvät olla yhtä notkeita jos vain venyttelisivät paljon!”

Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, sillä liikkuvuuteen ja notkeuteen vaikuttaa vahvasti myös fysiologia eli rakenne. Lihasvenyvyyden lisäksi liikkuvuuteen vaikuttavat luiset rakenteet ja rustokudos. Niveliä ympäröivät jänteet, nivelkapselit, lihaskalvot ja nivelsiteet, vaikuttavat myös liikelaajuuksien suuruuteen. Myös lihaksen solujen määrä ja koko vaikuttaa siihen kuinka elastinen lihaskudoksen on mahdollista olla, eli siis lihaksen koko ja paksuus. Ei voi siis suoraan sanoa että sama määrä venyttelyä johtaisi samanlaisiin tuloksiin. Vaihtelevuutta esiintyy muun muassa lonkkamaljassa ja reisiluun pituuksissa, joka osaltaan vaikuttaa liikelaajuuksiin merkittävästi. Liikelaajuuksiin saattaa vaikuttaa myös poikkeuksellinen hermotuksen kulku kuten piriformis syndroomassa, jolloin issiashermo kulkee poikkeavasta kohtaa ja näin saattaa puristua helpommin lihaksiin ja aiheuttaa hermosärkyä jolloin osa liikkeistä jotka vaativat lonkan extensiota (ojennusta) aiheuttaa voimakasta särkyä. Tällöin liikettä ei pysty tekemään kivuitta (tässä siis vain yksi esimerkki).

”Yliliikkuvien ihmisten on helpompi suorittaa liikkeitä, sillä liikkuvuus on niin hyvä!”

Kyllä ja ei. Toki liikkuvuus mahdollistaa laajempia liikeratoja jota myös voimailussa tarvitaan optimaalisen voimantuoton kannalta.  Usein kuitenkin yliliikkuvista nivelistä kärsivät ihmiset joutuvat kaksin verroin harjoittamaan kontrollia (nivelten hallintaa) juuri liikkuvuutensa vuoksi. Yliliikkuvilla ihmisillä riski nivelten sijoiltaan menoon/murtumiin on suurempi juuri hallinnan puutteen ja/tai liikkuvuutensa vuoksi sekä löysien ligamenttien vuoksi, etenkin kun tehdään suurilla lisäkuormilla. Liikkuvuus on toki kaunista katseltavaa ja monessa asiassa siitä on hyötyä, mutta sitä onko liikkeitä helpompi tehdä en allekirjoittaisi.

”vanhuus (ikä) ja kankeus kulkevat käsikädessä!”

Kyllä ja ei. On totta että ikääntyessä sidekudosten jäykkyys lisääntyy jänteissä ja lihaksissa. Sidekudosten kollageeni (jolla on huono venyvyys) lisääntyy ja kudoksessa tapahtuu degeneraatiota (rappeumaa).  Samanaikaisesti elastiinin määrä vähenee, jolla taas on hyvä venyvyys. Sidekudosten poikittaissillat lisääntyy, mikä jäykistää lihasta. Lisäksi ja osana fysiologisten muutosten myötä liikeratojen käyttö ja laajuus pienenee. Kuitenkin taustalla (mitä on nuorempana tehnyt) sekä omalla fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen merkitys notkeuden ja toimintakyvyn säilyttämisessä.

”Mitä useammin venyttelen sen parempi!”

Ei missään nimessä! En tiedä mitään asiaa mikä olisi yltiöllisissäkin määrissä suotuisaa (paitsi ehkä mun vitsien kuuntelu! heheh). Sama pätee venyttelyyn. Liiallinen venyttely tai toistuvasti suurella voimalla tapahtuva venytys saattaa altistaa palautumattomalle muodonmuutokselle. Esimerkiksi toistuva kuorman nosto selkä pyöreänä saattaa altistaa alaselän nivelsiteiden venymiseen, mikä toistuvalla syötöllä ei palaudukaan normaaliin tilaan. Tämä on yksi esimerkki epäspesifiseen alaselkäkipuun. Niin treenissä, levossa kuin venyttelyssäkin pitää muistaa määrä, toisto, kuormitus ja palautus.

”Hyvä notkeus on tae toimintakykyiselle keholle!”

Kyllä ja ei. Terve ja toimintakykyinen keho ei vaadi ääriliikkuvuutta ja jatkuvaa venyttelyä. Kuitenkin toimintakykymme vaatii liikettä ja liikkuvuutta, jotta päivittäiset toiminnot kuten kävely sujuu ongelmitta. Mikäli nivelliikkuvuus on rajoittunutta se heijastuu vartalon muuhun toimintaan, saattaen aiheuttaa virheasentojen myötä kipuja. Pitkäkestoinen liikkumattomuus altistaa degeneraatiolle eli rappeutumiselle. Terve ja toimintakykyinen keho ei siis vaadi suoranaisesti venyttelyä vaan liikettä ja liikkumista.

Toki venyttely saattaa rentouttaa ja tuntua hyvältä. Kuitenkin dynaamisella liikkuvuudella on katsottu olevan tieteellisesti parempia tuloksia kudosten aineenvaihdunnassa kuin passiivisella venyttelyllä. ”Mutta kun venyttely tuntuu niin hyvältä!”, tähän kohtaan loppukevennykseksi yksi opettajistamme todennäköisesti tokaisisi että ”kyllä ne huumeetkin hyvältä tuntuu vaikkei se järkevää ole”. 

Niin se vain on että liike on lääke hyvin monessa asiassa. Liike ja toimintakyky on lahja jota et toivottavasti laiminlyö ja vähäksy. Toimintakykyä usein arvostaa vasta kuin se on kokenut kolauksia. Kiitos kuin luit loppuun asti. Postausta saa myös jakaa mikäli haluat vinkata siitä kaverille. Aihe toiveita otetaan myös enemmän kuin mielellään vastaan.  Ja tärkeintä MUISTAKAA LIIKUTTAA KEHOA MONIPUOLISESTI! <3

Ps. Huomioithan että kirjoitus on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Tämän vuoksi olen oikaissut monta fysiologista vaihetta monissa asioissa. 

Kuvat: Johanna Ketola IG @Johannaketo

Lähteet:

  • Ahonen, J. Sandström, M. Liikkuva ihminen- aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka, VK-kustannus Oy
  • lihastohtohtori.wordpress.com
  • Jan G.Bjålie yms. WSOY. IHMINEN, Fysiologia ja anatomia,
  • Garber CE.jne. Quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory, musculoskeletal and neuromotor fitness in apparently healhy adults. Med Sci sports Exerc 2011.
  • Kauranen, K. Ja Nurkka, N. 2010. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille.
04.07.2019/0 Comments
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/07/IMG_1487-min-scaled.jpg 1707 2560 admin https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.png admin2019-07-04 09:15:202019-07-04 08:33:55Asiaa ja uskomuksia venyttelystä!
Page 2 of 3123

Kategoriat

  • Hyvinvointi (47)
  • Lifestyle (87)
  • Reseptit (48)
  • Treeni (23)
  • videot (55)

Linkit

Etusivu

Esittely

Yhteistyö

Palvelut

Verkkovalmennukset

Kauppa

Blogi

Ota yhteyttä

Tietosuojaseloste

Seuraa mua somessa

Scroll to top

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön

HyväksyHylkääAsetukset

Cookie and Privacy Settings



How we use cookies

We may request cookies to be set on your device. We use cookies to let us know when you visit our websites, how you interact with us, to enrich your user experience, and to customize your relationship with our website.

Click on the different category headings to find out more. You can also change some of your preferences. Note that blocking some types of cookies may impact your experience on our websites and the services we are able to offer.

Essential Website Cookies

These cookies are strictly necessary to provide you with services available through our website and to use some of its features.

Because these cookies are strictly necessary to deliver the website, refusing them will have impact how our site functions. You always can block or delete cookies by changing your browser settings and force blocking all cookies on this website. But this will always prompt you to accept/refuse cookies when revisiting our site.

We fully respect if you want to refuse cookies but to avoid asking you again and again kindly allow us to store a cookie for that. You are free to opt out any time or opt in for other cookies to get a better experience. If you refuse cookies we will remove all set cookies in our domain.

We provide you with a list of stored cookies on your computer in our domain so you can check what we stored. Due to security reasons we are not able to show or modify cookies from other domains. You can check these in your browser security settings.

Other external services

We also use different external services like Google Webfonts, Google Maps, and external Video providers. Since these providers may collect personal data like your IP address we allow you to block them here. Please be aware that this might heavily reduce the functionality and appearance of our site. Changes will take effect once you reload the page.

Google Webfont Settings:

Google Map Settings:

Google reCaptcha Settings:

Vimeo and Youtube video embeds:

Privacy Policy

You can read about our cookies and privacy settings in detail on our Privacy Policy Page.

Tietosuojaseloste
Accept settingsHide notification only