Maastaveto on mielestäni liikkeiden kunkku! Maastaveto kuormittaa tehokkaasti monta lihasryhmää kerralla ja siksi on niin monipuolinen moninivelliike. Voiman ja lihaskunnon lisäksi maastaveto kehittää oikein tehtynä vartalon kontrollia, liikkuvuutta sekä tasapainoa, asento ja ote leveydestä riippuen. Videolla käsitellään muun muassa seuraavia asioita:
Tänään mennään treeni linjalla, sillä luvassa on vinkkejä ja tipsejä kuntosalilla treenaamiseen. Kuntosalilla treenatessa vielä pelkkä liikkeen tekeminen ei takaa tuloksia, vaan tarvitaan myös oikeanlaista tekniikkaa yhdistettynä lihassupistukseen. Ei ole siis sama nosteletko painoja vai nosteletko painoja ja jännität aktiivisesti lihaksia! Videolla vinkkejä 6 eri liikkeeseen, joita yleensä tehdään salilla väärällä suoritustekniikalla:
Kerro kommentteihin oliko videosta hyötyä ja haluaisitko kenties nähdä vastaavia videoita jatkossa? 🙂 Kiitos myös jos pistät kanavan tilaukseen ja vinkkaat kaverille kanssa! Tsemppiä treeneihin ja muistakaa seurailla myös seuraavissa medioissa:
Nyt puhutaan aiheesta, joka usein mielletään ei toivotuksi, mutta jota suurin osa meistä kokee tai on kokenut jossain kohti elämäänsä ja se on stressi! Lukemalla tämän postauksen, opin toivottavasti ymmärtämään stressiä ja sen mekanismeja paremmin. Yhä useampi kokee itsensä stressaantuneeksi ajoittain tai pidempiaikaisesti. Osittain tämä on mielestäni johtuu kasvaneesta käsiteltävän tiedon määrästä sekä muuttuvasta yhteiskunnasta, joka edellyttää jatkuvaa tiedon omaksumista, monien tehtävien yhtäaikaista hoitamista sekä kiireestä johtuvasta paineen alla työskentelemistä.
Lyhykäisyydessään stressi on henkilön subjektiivinen kokemus kuormituksesta ja itseään kohdistuvista haasteista ja vaatimuksista, jolloin voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Koska stressin ja sen kokeminen on yksilöllistä, se selittää sen miksi joku kokee jonkin asian stressaavana ja toinen taas ei.
Ei riitä että koemme stressiä vain työpaikalla, sillä teknologian johdosta kommunikointi on yhä helpompaa ja melkeinpä jo velvoitetaan päivystämään 24/7, jolloin töistä ei pääse irti edes vapaa-ajalla. Kaiken tämän lisäksi vielä ruokimme itseämme erilaisilla ärsykkeillä, kuten puhelimella ja televisiolla, joka osaltaan kuormittavat aivoja entisestään.
Hyvä ja huonostressi
Vaikka stressi mielletään huonoksi, kaikki stressi ei kuitenkaan aina ole haitallista. Oleellisinta on oppia tasapainottamaan kuormittavien ja palauttavien tekijöiden määrää. Mikäli töissä on hektisempi kausi, tulee myös palauttavia hetkiä arjessa olla enemmän. Stressissä keskeiseksi nousee kuormituksen kesto ja se onko se tilapäistä vai jatkuvaa. Ihminen kestää hyvinkin suurta stressi kuormaa, mikäli se vain on määräaikaista. Lyhytaikainen stressi aiheuttaa harvemmin oireita kun taas pitkäkestoinen stressi saattaa henkisen uupumuksen myötä aiheuttaa myös fyysisiä oireita.
Hyvän ja pahan stressin eroina on stressin kokemus. Esimerkiksi hyvässä stressissä ihminen kokee itsensä aikaansaavaksi ja tehokkaaksi. Usein negatiivista stressiä kokevat ihmiset kuvailevat taas itsensä aikaansaamattomaksi sekä ahdistuneiksi. Hyvä stressi siis parhaimmillaan boostaa tekemistä, herättää sympaattisen hermostomme, joka ajaa meitä ylittämään itsemme ja antamaan parastamme. Toisaalta hyvä stressi on pitkään jatkuvana yhtä haitallista kuin negatiivinenkin ja itse asiassa ajaa ihmisen helpommin uupumukseen. Onnistumisen ja pystyvyyden tunteet ruokkivat motivaatiota. Pystyvyys ja motivaatio yleensä taas kasvaa tehdessä. Kun tekemistä on paljon, tavoitteet nousevat, tehdään enemmän ja enemmän sekä laiminlyödään unta. Tämän vuoksi hyvän stressin aiheuttama uupumus ja kuormitustilat ovatkin vaikeammin tunnistettavissa.
Stressin fyysiset oireet
Ylikuormituksen oireet ovat usein yksilöllisiä. Tyypillisesti stressiin liitettävissä olevia oireita on kuitenkin ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus, mielenterveyden oireet, muisti- ja keskittymisvaikeudet ja erilaiset kiputilat kuten päänsärky, selkäkipu ja mahakipu. Stressin vaikutuksen alaisena toimintakyky ja ongelmanratkaisukyky heikkenee sekä tapaturmien riski kasvaa. Stressaantuneella ihmisellä vastustuskyky laskee, jonka vuoksi sairastutaan herkemmin. Stressi aiheuttaa myös verenpaineen kohoamista ja rytmihäiriöitä. Stressiin liitettävissä olevia psyykkisiä oireita on muun musassa jännittyneisyys, ärtymys, agressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, muistiongelmat ja unen häiriöt. Stressiin on myös liitettävissä paino ongelmat, niin lihominen kuin laihtuminenkin.
Miksi oireita ilmaantuu?
Aivot ja niiden toiminta on hyvinkin sopeutuvaa. Se miksi koemme stressin eri tavalla on omiin ajatuksiin, kokemuksiin ja uskomuksiin sidonnaista. Kuitenkin fysiologisesti autonomisen hermoston tehtävä on säädellä kehon toimintoja tilanteen vaatimalla tavalla. Ihmisen autonominen hermosto on jaettu kahteen toiminnoiltaan eroaviin järjestelmiin: parasympaattinen hermosto, jonka tarkoituksena on kehon palautuvuus sekä sympaattinen hermosto, joka on elimistön taistele ja pakene järjestelmä, esimerkiksi vaaran edessä. Toinen hermostoista on ikään kuin jarru ja toinen kaasu. Ajattele nämä hermostot kiikkulaudalle, kun toinen on ylhäällä on toisen väkisinkin oltava alhaalla. Miten tämä sitten käytännössä ilmenee?
Kun ihminen nukkuu ja syö riittävästi, kehon parasympaattinen eli palauttava järjestelmä aktivoituu. Päivällä parasympaattinen järjestelmä aktivoituu muun muassa ruokailujen jälkeen, jolloin tarkoituksena on ruuansulatus ja energian talteen korjaaminen hyötykäyttöön. Yöllä parasympaattinen hermosto aktivoituu ja sydämensyke laskee. Uni palauttaa elintoimintojamme ja korjaa järjestelmiämme. Unen aikana muun muassa tärkeä vagushermo (kymmenes aivohermo) aktivoituu, kulkien aivorungosta aina vatsan ja lantion alueelle. Vagus hermo säätelee hengitystä, sykettä ja ruuansulatusta. Se on myös yhteydessä tuntoalueisiin ja näin tunto ja tunnekokemuksiin, sekä sisäelimistä tuleviin ärsykkeisiin. On siis sanomattakin selvä että unen aikaiset palauttavat toiminnot ovat merkittävässä roolissa, niin elintoimintojemme säätelyn, kuin psyykkisen tasapainon ja tunne elämän ylläpitämisessä.
Lisää vagushermosta ja sen yhteydestä kipuun voit lukea mm. täältä:
Kun stressitasot ovat jatkuvasti korkealla, kehon taistele ja puolusta eli sympaattinen hermosto käy ylikierroksilla heikentäen parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tästä johtuu muun muassa vatsakivut ja suolistovaivat, sekä mahdolliset paino-ongelmat stressaantuneena. Stressi tilassa siis kiikkulaudan tasapainotila järkkyy, jolloin toisen hermoston vilkkaudesta johtuen voi syntyä toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin kyseinen autonominen hermosto vaikuttaa. Tänä päivänä tiedämme jo että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon. Stressillä ja sen kokemuksella on siis vaikutusta hermoston aktiivisuuden kautta myös fyysisiin oireisiin.
Stressinsietokyky ja resilienssi
Ylikuormittunut ihminen saattaa käyttäytyä eri tavoin. Usein Stressaantunut ihminen käyttäytyy levottomasti eikä ole oma itsensä. Toiset muuttuvat äänekkäiksi ja toiset taas hiljaisiksi. Suuren kuormituksen myötä reagointi pieniinkin asioihin voi muuttua suureksi. Monet tutkijat uskovat ettei mikään yksittäinen asia tuota stressiä, vaan meidän yksilöllinen käsitys asioista. Reaktio riippuu siis täysin yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista.
Psyykkiseen palautuvuuteen eli resilienssiin vaikuttaa käsitysten lisäksi esimerkiksi kasvatus ja biologiset ominaisuudet. Olemme geneettisesti eritavoin herkkiä ympäristön vaikutuksiin. Lisäksi resilienssiin vaikuttaa lähipiirin ja ympäristöstä kumpuavien myönteisten ja kielteisten tekijöiden vuorovaikutus. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei resilienssi ole pelkästään kiinteä ominaisuus, vaan sitä pystyy harjoittamaan, siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa. Resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa tilanteissa. Resilienssi kasvaa iän ja kokemusten myötä, jolloin toistuvia vastoinkäymisiä on helpompi kohdata. Kokemukset ja niiden käsittely taas harjaannuttaa ongelmanratkaisukykyjä, joustavuutta sekä itsesäätelytaitoja. Mikäli et ole asettanut itseäsi epämukavaan tai haastavaan tilanteeseen, on sinun luonnostaan jo vaikeampi kohdata niitä. Kokemus tuo siis itsevarmuutta ja käsittelytaitoja asiassa kuin asiassa, niin myös stressinsiedossa. Esimerkkinä isot yritysjohtajat saattavat kyetä tekemään nopeita ratkaisuja stressin alaisena, toisin kuin henkilö joka joutuu ison päätöksen eteen ensimmäistä kertaa.
Miten välttää stressiä?
Aivot ja niiden ylirasitus ei varoita itsestään samalla tavalla, kuin esimerkiksi lihasrasituksessa lihaksissa jylläävät maitohapot, jolloin tiedät olevasi äärirajoilla. Siksi varhainen ennakointi, itsensä ja toimintatapojensa tunteminen sekä hyvä kehonkuuntelu on avainasemassa ylikuormittumisen ennaltaehkäisyssä. Jatkuvan ylivireän hermoston kanssa elämiseen tottuu ja voi olla vaikea tunnistaa rauhallista ja hyvää oloa, jotta voi mennä sitä kohti. Tarvitaan siis toistuvia ja tietoisia kokemuksia siitä, miltä rentoutuminen tuntuu, jotta opit tunnistamaan tasapainotilan ja pyrkimään sitä kohti niin tietoisesti kuin alitajuntaisesti. Mitä useammin pääset rentoutuneeseen tilaan, sen helpommin hermostosi oppii laskemaan kierroksia.
Ajattele itsesi autoksi: auto kulkee tuhatta ja sataa mutta se ei pysähdy enne kuin seinä tulee vastaa ja auto romuttuu. Tietoisia palautumisenhetkiä voidaan siis verrata auton jarruihin, ilman niitä tulet törmäämään seinään, ennemmin tai myöhemmin. On siis enemmän kuin tärkeä pitää jarruista huolta, jotta ne toimivat kunnolla. Palautumisessa ja sen kokemisessa on jälleen yksilöllisiä eroja. Toinen palautuu joogaamalla ja toinen taas kotona hengittelemällä.
Alla listattuna yleisimpiä palautumista edistäviä keinoja:
Nuku riittävästi. Uni on palautumisessa se kaikken tärkein ja merkittävin asia. Tee kaikkesi, jotta uni ei kärsi. Jos panostat johonkin, panosta uneen!
Liiku luonnossa.
Kuuntele rauhallista musiikkia tai laula.
Lue kirjaa.
Hakeudu kohti iloa ja naura. Huumori on tärkeä keino vähentää stressiä.
Vietä aikaa iholla. Jo lapsi hakeutuu jatkuvaan ihokontaktiin, sillä kosketus ja läheisyys lisää hyvänolon hormonituotantoa ja vähentää stressihormonin tuotantoa.
Hengitä syvään. Usein stressaantunut henkilö hengittää pinnallisesti. Jo muutama syvä hengitys muistuttaa kehoa rauhoittumisesta.
Meditoi. Tietoinen läsnäolo auttaa löytämään rauhallisuutta kehossa.
Kommunikoi. Huolien, murheiden ja ajatusten jakaminen auttaa saamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Joskus myös tunteiden kertominen jo itsessään saattaa purkaa painetta ja auttaa sinua rentoutumaan.
Pidä mikrotaukoja. Mikrotauot auttavat etenkin henkisessä palautumisessa. Työt eivät tekemällä lopu, mutta sinä uuvut ilman palautumista. Pidä siis kiinni ruoka- ja kahvitauoista yms.
Omaa aikaa. Pidä huolta ettei elämä ole vain suorittamista ja tee asioita joista nautit. Mieti rauhallista ja hyvää oloa tuottavia asioita. Mitä ne ovat ja miten voisit lisätä niitä arkeesi? Mitä asioita olet jättänyt tekemättä pitkään, koska sinulla ei ole ollut aikaa?
Syö riittävästi.
Tee rauhallista liikuntaa.
Hoida mieltä painavat asiat heti pois päiväjärjestyksestä. Pätee niin ihmissuhteista työasioihin. Älä jää roikuttamaan negatiivisia tunteita aiheuttavia asioita.
Vältä alkoholia ja muita päihteitä.
Nyt toivottavasti ymmärrät stressiä, sen mekanismeja sekä yksilöllisiä eroja paremmin. Kerro ihmeessä kommentteihin jos sinulla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita mielessäsi, josta haluaisit kuulla lisää minun kirjoittamana. Jaetaan tietoa ja opitaan yhdessä. Muistakaa kuunnella kehoa! <3
Syy miksi oikeasti kirjoitan teille vinkkejä hyvään uneen ja vireyteen on se, että muutaman huonosti nukutun yön jälkeen on taas itsellekin hyvä muistutella näistä vinkeistä, sillä itsekin kaipaan niitä! Mulla uni elää ja menee kausiluontoisesti, siinä missä vaatteet vaihtuu kaupoissa. Olen todella herkkäuninen ja herään pienimpäänkin asiaan. Lisäksi koen ajoittaista nukahtamisvaikeutta ja/tai herään öisin jonka vuoksi unet jäävät ajoittain hyvinkin lyhyeksi. Tätä kaikkea ei auta se että luontaisesti olen aamuihminen ja automaattisesti herään aikaisin, vaikka olisinkin nukahtanut myöhään.
Kun mietitään unta ja sen vaikutusta meihin on helpompi luetella mihin se ei meissä vaikuttaisi! Uni on siis heti tärkein välttämättömyyksien jälkeen, kuten ravinnon ja veden. Unen aikana aivoissa tapahtuu eri vaiheita, joilla jokaisella on tärkeä rooli palautumisen ja toimintojemme kannalta. Ajatellaan tilannetta jossa sinulla on kiljuva nälkä ja saat porkkanan. Se tavallaan riittää pitääksesi sinut elossa, mutta energiasi ei riitä kuitenkaan muuhun normaaliin toimintaan. Vähän sama unen kanssa. Uni on mielestäni aivan liian aliarvostettua ja helposti laiminlyötävissä. Kuitenkin jos johonkin sinun tulisi panostaa ensisijaisesti, se on uni!
Vaikka olen tiedostanut oman unen olevani suurin kehityskohde, en ole tehnyt sille aikaisemmin juuri mitään, ennen kuin nyt. Sain Suunto 5 kellon alun perin pr toimistolta testiin ja onneksi sainkin. Olen kokenut kellosta saadun hyödyn niin suureksi, että se on jäänyt jäädäkseen. Ensimmäisenä ominaisuuksista kiinnosti eniten saada dataa omasta unesta sekä palautuvuudesta. No se oli juuri sitä mitä olin ajatellutkin eli ei hyvää! Voimavarat näytti yhdistetyn koulu ja työpäivän jälkeen vähäisiltä, puhumattakaan omista treeneistä ja ohjauksista siihen päälle. Unen laatu oli heikkoa ja liian vähäistä.
Kellon antama data oli hyvä herätys itselleni, enkä voinut enää paeta todellisuutta. Itse olen ainakin erittäin konkreettinen ihminen. Nyt kun olin saanut konkreettista lukua siitä kuinka yöunet jää alle 6 tunnin ja kovan treenin sijaan kello käskee ottamaan rauhallisesti, en voinut enää sivuuttaa faktoja. Kello on ikään kuin minun mini valmentaja, joka kertoo koska ottaa iisimmin. Kellon antaman konkretian jälkeen sain sysäyksen muutokseen, jonka jälkeen olenkin alkanut panostamaan palautuvuuteen huomattavasti enemmän.
Unen aikana aivoissa tapahtuu niin paljon asioita, että hyvä jos puoliakaan niistä tänäkään päivänä pystymme ymmärtämään. En käy tässä kirjoituksessa läpi unen aikaisia aivomekanismeja vaan enemmänkin konkreettisia vinkkejä parempaan uneen. Koska uneen ei vaikuta vain tapahtuma sänkyyn käydessämme, käyn läpi asioita joilla voit vaikuttaa uneen myös päivän eri vaiheissa.
Miten vaikuttaa uneen aamuisin?
Herää aamuisin suurin piirtein samaan aikaan, myös vapaapäivinä. Rutiinit ovat elinehto säännölliselle ja mahdollisimman kuormittamattomalle toiminnalle. Miksei siis myös unen kanssa? Itselläni tämä ainakin toimii ja viikonloppuisin huomaan heräävänä noin seitsemän aikaa, oli sitten herätyskelloa tai ei!
Heräämisen jälkeen nouse heti ylös sängystä! Harvoin torkuttaminen ja sängyssä loikoilu saa energiantasojasi nousemaan, päinvastoin tekee siitä entistäkin haastavampaa.
Löydä itselle toimivia rutiineja. Usein kaamokseen auttaa erilaiset ajastetut valot tai niiden päälle laitto heti herättyä, kevyt liikunta kuten aamukävely tai esimerkiksi radion aamuohjelmien kuuntelu aamutoimia tehdessä herättää ainakin minut kivasti. Toinen mitä teen suoraan sängystä noustuani on kasvojen pesu kylmällä vedellä, se jos jokin saa silmät aukeamaan.
Luonnollisesti energiantasojamme pystymme nostaa myös ravinnon kautta, joten syö riittävä ja terveellinen aamupala.
Miten vaikuttaa uneen päivällä?
Noudata säännöllistä rytmiä työn, ruokailun ja harrastusten suhteen.
Harrasta liikuntaa, mieluiten päivittäin esimerkiksi hyötyliikuntaa. Vältä kuitenkin hyvin raskasta tai hermottavaa liikuntaa noin 3h ennen nukkumaanmenoa. Itse ainakin huomaan kovan treenin jälkeen että hermotus käy kierroksilla ja se ilmenee muun muassa levottomina jalkoina tai muina kehon osina ja häiritsee nukahtamista.
Vältä piristävien aineiden käyttöä iltapäivästä, kuten kofeiinipitoisten juomien, kahvin, alkoholin ja nikotiinin.
Pidä päivän aikana riittävästi mikrotaukoja ja minipalautumisia, jolloin pystyt rentoutua ja pohtia ajatuksiasi. Tämä on tärkeää siksi että päivän aikana purkamattomat ajatukset siirtyvät seuraavaan rauhalliseen hetkeen, joka usein on ilta. Illalla aivosi tulisi rentoutua, eikä aktivoitua ajatuksista, huolista ja murheista ja näin häiritse nukahtamista ja/tai unta. Purkaa siis mieltä askarruttavat asiat heti jos haluat nukkua hyvin.
Mikäli nukut päiväunia pidä ne maksimissaan 30 minuutissa.
Vältä sängyssä turhaa oleilemista ja pyhitä sänky vain nukkumista varten. Harvoin me vessanpöntöllekään menemme kirjaa ihan noin muuten vaan lukemaan. Kun opit että sänky on vain nukkumista varten, aivot tiedostavat sen aina sänkyyn mennessä.
Päivällä vireystilaan vaikuttaa moni asia kuten tasainen energiansaanti, riittävä valaistus, kanssakäyminen ja ihmisten kanssa juttelu, ulkoilu ja raitis ilma.
Miten vaikuttaa uneen illalla ja yöllä?
Syö riittävästi ja terveellisesti! Itse olen huomannut että laadukas hiilihydraattien syöminen illalla auttaa nukahtamaan. Välillä kun menee nälkäisenä nukkumaan on ensinnäkin työläämpää nukahtaa ja saatan herätä liian aikaisin nälän tunteeseen. Myytti iltasyömisestä on nimensä mukaan myytti, kokonaisuus päivän aikana ratkaisee eikä se, syötkö illalla vai et.
Rentoudu ja rauhoita mielesi, hämärrä valoja. Rentoutumista voi harjoittaa esimerkiksi tietoisilla rentoutus ja/tai hengitysharjoituksilla. Myös mielikuvaharjoittelu auttaa rentoutumaan.
Lue kirjaa tai lehteä, vältä sen sijaan kännykän näpräämistä ja muita aivoja stimuloivia ärsykkeitä.
Pidä huolta unihygieniasta. Vaihda lakanat riittävän usein, tee makuuhuoneestasi unen kannalta riittävän mukava, panosta mukavaan sänkyyn ja tuuleta/viilennä huonetta.
Nukahtamisen kannalta huoneen pimennys on myös tärkeää. Itse satsasin hyödyllisiin, mutta kauniisiin pimennysverhoihin teettämällä itselleni pimennysverhot ja ne ovat kyllä olleet kaiken sen rahan arvoiset!
Muuta suhtautumistasi uneen. Älä nää unta vihollisena, jonka yrität voittaa. Hyväksy uni osana sinua ja ikään kuin yhdessä lähdette parantamaan sen laatua.
Mene sänkyyn vasta kun olet väsynyt. Mikäli et ole varma väsymyksen tasostasi mene nukkumaan. Jos et ole saanut unen päästä kiinni noin 30 minuutissa, nouse ylös ja mene vasta kun väsyttää.
Nukkumaan mennessä älä yritä nukahtaa. Tee jotain mikä siirtää huomiosi pois unen yrittämisestä. Itselläni toimii uniajastettu äänikirja tai podcasti, johon nukahdan aina 30 minuutin sisällä sen asettamisesta.
Ohjeet ja vinkit on tarkoitettu unen ja vireyden edistämiseen omatoimisesti. Mikäli kärsit unettomuudesta tai uniongelmista, ota ehdottomasti yhteyttä ammattilaiseen. Niin kuin aikaisemmin yllä mainitsin, jos johonkin kannattaa panostaa, se on hyvät yöunet ja itselläkin on tässä vielä paljon petrattavaa.
Uuden asian opettelu ja totuttautuminen vaatii aina toistoja, toistoja ja toistoja. Myös unen laadun ja määrän opettelu vaatii motivaatiota ja sitoutumista. Keinot muuttavat vähitellen vanhoja totuttuja malleja, joka muuttaa unirytmiäsi suotuisampaan suuntaan. Tärkeintä on tunnistaa omat haitalliset ja toisaalta myös toimivat tavat.
Viimeiseksi vinkiksi uneen liittyen haluan sanoa vielä sen, että hyväksy ettet aina nuku hyvin. Päivät ja yöt ovat erilaisia, joten älä stressaa niistä liikaa! Kaikki asiat eivät auta kaikilla, joten suosittelen koittamaan itsellesi 2-3 eniten muutosta kaipaavaa vinkkiä ja lähteä liikkeelle niistä.
Mikäli kiinnostuit Suunto 5 kellosta ja haluat tietää lisää sen ominaisuuksista, pääset lukemaan niistä suoraan Täältä!
Täytyykö ihmisen kärsiä ollakseen onnellinen? Onko kärsiminen onnen ehto? On todennäköistä että kärsiminen auttaa tunnistamaan onnen. Se auttaa arvostamaan tilaa, jossa ei tunne kärsimystä tai kipua. Usein halu, tahto, intohimo lähtee puutteesta, tarpeesta ja tuskasta eli tilanteesta, jossa emme ole tyytyväisiä. Miksi siis vältellä kaikkea kärsimystä ja pyrkiä täydellisyyteen? Eikö kärsimys ole tällöin tietynlainen moottori, joka ajaa sen hetkisen tilanteen parantamiseen ja näin ollen erittäin tarpeellista onnen, oppimisen ja kehittymisen kannalta?
Onnellinen on usein se, joka ei pelkää kärsiä. Onnellinen on se joka ei sulje silmiään elämältä. Onnellinen on usein se joka hyväksyy erilaiset tunteet. Ei lamaannu vaikeuksista eikä kaadu ensimmäisiin huonoihin fiiliksiin. Onnellisuus saavutetaan niin, että kärsimykseen ei alistuta vaan se havainnoidaan ja siihen reagoidaan tilanteen vaatimalla tavalla. Vaikeuden voittaminen kasvattaa ja nostaa sietokykyämme kokea muita vastaavanlaisia tilanteita. Vaikeudet lisää ikään kuin kykyämme toimia, joten miksi pyrkiä täydelliseen onneen, sillä usein täydellisen onnen seuraus on täydellinen ikävystyminen.
Kysymys kuuluu, miksi siis pyrkiä edes täydelliseen onnellisuuteen ja sulkea silmät maailmalta ja sen mukana tuomilta erilaisilta tunteilta? Sen sijaan voisimme elää erilaisten tunteiden kanssa, hyväksyä ne osana meitä ja osana prosessia, antaa niille tilaa tulla, mutta olla ottamatta valtaa.
Onnellisuus ei aina vaadi isoja asioita tai massiivisia tunteita. Tuntuu että kykymme nauttia pienistä asioista hämärtyy isomman, paremman ja hienomman tavoittelun alle. Vertaamme itseämme muihin, jolloin tavoittelemme toisen näennäistä onnellisuutta. Kykymme lukea omia tunnetiloja tällöin hämärtyy, joten voimmeko tällöin edes saavuttaa aitoa onnellisuutta?
Toisaalta emmekö voisi ajatella siten, että on onni ylipäätään tuntea asioita? On onni tuntea kärsimystä, onnea, iloisuutta ja muutenkin erilaisia tunteita. Tunteet eivät ole itsestäänselviä niin kuin ei esimerkiksi elämä ja toimintakykykään.
Duodecimin teettämässä ”Kipu”- kirjassa oli kaksi mahtavaa ja ajattelua avartavaa esimerkkiä kärsimyksestä. Haluankin jakaa suoraan kaksi kokemusesimerkkiä kirjasta:
”Ymmärrys syntyy, kun kärsijä ei enää samaistu onnettomuuteensa, kun hän luopuu kärsijän roolista. Tapahtuu yhtäkkinen oivallus, joka vapauttaa hänet kärsimyksestä, vaikka sen aiheuttaja on yhä olemassa. Poikansa menettänyt äiti sanoi: Se tapahtui hetkellä, jolloin näin, että minä ja minun menetykseni ei ollutkaan pääroolissa, vaan hän. Luovuin roolista, joka oli auttanut pakenemaan. ”
”Jatkuvasta kivusta kärsivä nuori nainen sanoi: Eräänä päivänä hyväksyin itseni invalidina ja otin kepit. Lakkasin kysymästä, kuinka paljon voin kävellä, pysynkö toisten perässä. Päätin ottaa vastaan minulle bussissa tarjotun paikan. Otan vastaan kysymykset, toisten katseet. En ota vastaan järjestelmän tarjoamaa roolia ’kokonaivaltaisesti kuntoutettavana’. En tarvitse sympatiaa. Määrittelen itse itseni. Tämä on seikkailu, jota terveenä eläminen ei olisi tarjonnut. Opin joka päivä uutta. Tutustun todellisuuteen.”
Itsekin voimakasta kärsimystä kokeneena voin sanoa etten olisi niin vahva ihminen ilman kokemuksiani. Vaikka minulla on pitkäaikaissairaus, koen silti olevani terve. Diagnoosi on osa minua, mutta se ei ole yhtä kuin minä, saati määrittele minua ja tekemisiäni. Ilman kokemusta kivusta, en pystyisi samaistua valmennettavieni tai kuntoutusasiakkaitteni kokemuksiin läheskään yhtä empaattisesti. Toisaalta kivun ansiosta pystyn myös kannustamaan ja luomaan uskoa liikkumiseen kivusta huolimatta. Ilman kokemaani kipua ja hetkellistä toimintakyvyn laskua en ehkä olisi oppinut arvostamaan terveyttä ja näin rakastunut liikuntaan. Olen siis oppinut ja kehittynyt kärsimyksestä huolimatta.
Kaikella on aina tarkoituksensa tai näin ainakin haluan uskoa.
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/11/IMG_2089-min.jpg12401861adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2019-11-22 09:00:002019-11-22 12:29:14Tunteet ja kärsimys!
Edelleen ajoittain törmää siihen kuinka ihmiset kokevat stressiä siitä mitä olla ja mitä ei ole. Kieltämättä välillä koen itsekin stressiä siitä, kuinka kuljen päivästä toiseen jumppavaatteet yllä, sillä pitäisi olla edustava ja siisti ja huoliteltu ja sitä ja tätä. Onneksi useimmiten havahdun saman tien ajatuksen jälkeen ja mietin mielessä että pyh! Mä olen sitä mitä olen ja olisi muutenkin täysimahdottomuus olla 24/7 siistinä liikenteessä, sillä kyllähän elämäni pyörii liikunnan ympärillä, joko omien tai valmennettavieni tai ryhmieni treenien ympärillä.
Tuntuu siltä että tavallinen ja yksinkertainen leimataan tylsäksi. Kaikki pitää olla isompaa, parempaa, uudempaa ja erilaisempaa. Tähänkö ollaan tultu? Teetämme siis turhaa stressiä itsellemme siitä, kun vertaamme tekemisiämme aikaisempiin, puhumattakaan toisiin vertailemisesta josta on vaikea olla saamatta osansa muuttuvan yhteiskunnan myötä, jolloin sosiaalinen media on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Tarve tehdä isommin, enemmän ja erilaisemmin korostuu mielestäni jo harmittavan paljon.
Esimerkiksi ravintoasioissa on paljon uskottavampaa olla gluteenittomalla ruokavaliolla kun syödä ihan perinteisesti. On hienoa olla dieetillä, sillä dieetit vaativat tunnetusti itsekuria jota ihailemme yli kaiken. Itsekurihan on se piirre mikä mukamas meiltä juurikin puuttuu. Kun sanoo syövänsä kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti olet joko tylsä, epäluova tai kykenemätön tunnistamaan itsellesi sopivan ruokavalion.
Aiheesta taas toiseen, myös liikunta-alalla on mahdotonta olla törmäämättä valmentajiin kohdistuvasta puheesta. Valmentajien uskotaan olevan ammattitaitoisempia mitä ihmeellisempiä ja erikoisempia liikkeitä laitetaan asiakkaat tekemään. Tai ainakin asiakkaat kokevat asian näin! Fakta kuitenkin on ettei perusjamppa tarvitse ihmeellisyyksiä kehittyäkseen tai ainakaan heti ensimmäisten treenien yhteydessä. Kun valmentaja kehottaa lähteä liikkeelle perusasioista, leimaannut tylsäksi, epäluovaksi ja huonoksi valmentajaksi, vaikka todellisuudessa se on silkkaa järkipuhetta. Tuntuu että ihmiset pönkittävät itsevarmuuttansa sillä että tekevät laitteissa väärinpäin vitkutuksia ja mitä erikoisempia asioita, ikään kun he olisivat fiksumpia kuin muut, sillä he tekevät normaalista poikkeavaa ja sehän vasta hienoa onkin.
Osittain ”syytän” sosiaalista mediaa, joka muuttaa käsityksiä normaalista ja epänormaalista. Liikunta-alalla on monta valmentajaa, jotka esittelevät mitä hienompia yliliikkuvuutta vaativaa asentoa tai monen monta valmentajaa, jotka jakavat kanavillaan mitä ihmeempiä treenivinkkejä. Ymmärrän että jokaisella on osaamisensa ja mielenkiintonsa ja tätä haluaa jakaa. On sanomattakin selkää että seuraajia saa mielenkiintoisilla jutuilla, miksi me seuraisimme henkilöä joka viikosta toiseen postaa ihan tavallisia juttuja ja treenivinkkejä jotka me jo tiedämme. Kuitenkin haastavammat ja monimutkaisemmat videot vääristää ihmisten todellisuutta ja se näkyy suoraan valmennettavaksi tulevien tavoitteiden asettelussa ja realiteeteissa. Taas kun kerrot liikkumattomalle asiakkaallesi tavoitteen olevan hieno ja kunnianhimoinen ja kehoitat aloittaa turvallisen liikkumisen peruspilareista olet huono ja tylsä valmentaja.
Tiedättekö sen tyypin joka on aina äänessä, kenellä on aina kaikesta sanottavaa ja joka on aina aktiivinen? Onhan se nyt habitukseltaan paljon ”mageempaa”, kuin olla tyyppi ketä ei ota kantaa, sano mielipidettä tai nauttii ihan vain neutraaleista asioista ilman vahvoja kannanottoja. Jos et jaa joka ikistä aamupuuroa tai treeniäsi sosiaaliseen mediaan, olet mainstreamin ulkopuolella se vähemmistö jota oudoksutaan.
Mitä tulee juhlimiseen, itsekin nautin emännöinnistä. On ihana järkätä illanistujaisia tai aamupaloja ystäville sekä brunsseja perheelle. Kaiken pitää kuitenkin olla taas isompaa ja hienompaa, ainakin edellisvierailuun verrattuna tai olet epäonnistunut. Tuntuu että itse pointti eli laatuaika, näkeminen ja hyvä ruoka ole enää se tärkein asia, vaan kaikki se ylimääräinen kuinka paljon olet panostanut koristeisiin. On oltava viiriä ja palloa ja jos jonkinmoista glitteriä. Kokoajan odotetaan enemmän ja enemmän mutta kysymys kuuluu, milloin riittää? Milloin lakkaamme yrityksen ylittää itsemme sekä muut?
Valtion yleiset suositukset on perseestä, sillä ne ovat täysin korruptoituneita ja kaupallisia. On paljon helpompaa ryhtyä pikadieetille, koska pitkän aikavälin muutokset vaativat enemmän itsenäistä työtä ja aivojen käyttöä. Perus kotiruoka on tylsää ja raakaruoka on in. Pitää olla lisäravinteita ja superfoodeja, vähintäänkin jo statussyistä. Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Niin kuin aikaisemmin mainitsin tarve isompaan, parempaan ja erilaisempaan valtaa jo kaikki elämänalueemme.
Haluanko todella elää kaiken sen paineen ja stressin alla, ihan vain siksi että voisin paistatella sosiaalisessa mediassa olevani hyvä ihminen? Hyvän itsetunnon pitäisi perustaa kaikkeen muuhun kuin ulkoisiin asioihin. Välillä tuntuu että meidän aikuistenkin medianlukutaito vaatisi pientä koulutusta. Kuuntele siis itseäsi ja sitä mitä oikeasti olet, sillä se on paljon harvinaisempaa nykypäivänä!
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/11/IMG_3388-min.jpg18761250adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2019-11-05 08:00:452019-11-03 22:42:01Kun keskinkertaisuus ei enää riitä!
Ensinnäkin, iso kiitos kaikille instagramissa ravinto kysymyksiin vastanneille. Täytyy todeta että selkeästi ruoka ja ravitsemussuositukset puhututtaa, sillä vastauksia tuli enemmän kuin IKINÄ! Se jos joku on merkki siitä että ravinto on teemoista hyvin mielipiteitä aiheuttava aihe. Valmentajana en pysty välttyä kannanotolta koskien yleisiä ravitsemussuosituksia. Itsekin ravintoneuvontaa nyt ja tulevaisuudessa terveydenhuollon ammattilaisena tekevänä, olen seurannut tiiviisti ravitsemussuosituksiin liittyvää keskustelua. Mielestäni ravitsemussuosituksiin liittyy paljon mielikuvia ja etenkin mielipiteitä, joita mielestäni tulisi päivittää tähän päivään, niin kuin ravitsemussuosituksiakin päivitetään säännöllisin väliajoin tukemaan tämän päivän tutkittua tietoa.
Toisin kuin ehkä ymmärretään, kotimaiset ravitsemussuositukset on laadittu kansanterveyden edistämiseksi Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta, joka on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin. Käytännössä yleisillä suosituksilla pyritään sairauksien ennaltaehkäisyyn kansallisella tasolla. Terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, jota ruokasuosituksissa havainnollistetaan ruokapyramidin sekä lautasmallin avulla. Suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön joka edellyttää useita laadukkaita tutkimuksia. Yleensä edellytetään vielä eri tutkimusmenetelmin saavutettuja samansuuntaisia tuloksia, että näyttö voisi johtaa suositusten uudelleen arviointiin ja muuttamiseen.
Toisin kuin halutaan ymmärtää, ravitsemussuositukset EIVÄ OLE yksilön suosituksia eikä pakotteita. Ne on terveyslähtöisiä suosituksia väestölle ja tarkoitettu ensisijaisesti tiedon käyttäjille. Ravitsemussuositusten tavoite on terveyden edistäminen ja ylläpito EI hoito.
On luonnollista että muodostamme mielipiteemme sen hetkiseen tietoon. Koen kuitenkin että ravitsemussuositusten taustalla on enemmän väärinymmärrystä ja tietämättömyyttä kuin itse tietoa. Kokemuksella olen huomannut että ihmiset irrottavan yhden asian kokonaisuudesta ja perustavat mielipiteensä sitä tukevaksi ja yleensä negatiivisessa mielessä. Myönnän että olen tähän sortunut ajoittain itsekin, mutta muuttanut näkemystä tiedon myötä. Suosituksissa on kyse kokonaisuudesta ja siitä mistä se koostuu. Suositukset kertovat pitkäaikaisen terveyden kannalta olennaisia asioita, ei siis hoitosuosituksia ja ohjeita siitä miten tietyssä sairaudessa tulisi syödä. Toimivia ruokavalioita ja kokonaisuuksia on yhtä paljon kun meitä ihmisiä. Koska me kaikki olemme yksilöitä on valtion mahdotonta ottaa kantaa yksilötasolla. Tämä pointti unohtuu meiltä valitettavan usein.
Monet (myös minä aikaisemmin) olen perustanut mielipiteeni osittain siihen, että ravintosuositukset olisivat elinkeinopoliittinen päätös, sillä neuvottelukunnassa on ollut päättäjinä myös elintarvikevalmistajien edustajia. Kuitenkin viimeisimmät suositukset on laadittu neutraalien osapuolten toimesta johon kuuluu ravitsemuksen huippuasiantuntijoita valtionhallinnosta, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sekä terveydenhuollon, kansanterveyden edistämisen ja joukkoruokailun alueilta. Neuvottelukunta koostuu siis erityyppisten ihmisten ja intressien piiristä, jotka päätöksiä tekee. Suomalaista politiikkaa ja valtionviranomaisia pidetään pääsääntöisesti arvostetussa ja puhtoisessa kuplassa, vaikka lobbaustakin tapahtuu, sillä onhan suomalainen maatalouspolitiikkakin aina tukenut maidontuotantoa. Tästä huolimatta haluan ajatella että suositusten takana on ennen kaikkea terveyspoliittinen päätös, ei elinkeinopoliittinen.
Ravitsemussuositukset ovat paljon muuta kuin mitä näemme ravintopyramidin, sekä lautasmallin myötä. Monesti argumentointi perustuu yhteen olettamukseen, ymmärrystä laajemmasta kokonaiskuvasta. Tavoitteena on vähentää kansantautiemme vaaraa ja näitä ovat lihavuus, vltimotaudit, diabetes, osteoporoosi sekä tietyt syöpätaudit. Ravintosuositukset ei ota kantaa vain yhteen ryhmään, vaan huomioi eri elämänvaiheet sekä liikunnan.
Monia eniten askarruttava asia lienee maitosuositukset. Väestötason suosituksissa suositellaan rasvatonta D-vitamoitua maitoa osana ruokavaliota. Rasvattomuuden taustalla on maidon sisältämä luontaiset kovat rasvat. Kovat rasvat vaikuttaa epäedullisesti taas kolesteroliin. On totta että maitopropaganda on ollut isoa, lähtien jo neuvolasta. On myös outoa että maitoa pidetään tärkeimpänä kalsiumin, B2- ja B12 vitamiinien, jodin ja sinkin lähteenä, vaikka nykypäivänä sitä saadaan myös monesta muusta yhtähyvästä lähteestä.
Vaikka en itse allekirjoita maidon osuutta, edelleen korostaisin kokonaisuuden ymmärtämistä. Niin kuin hyvinvoinnissa, satunnaiset herkut ja sattumat ei kaada terveyttä. Lähtökohtaisesti en siis dumaisi ravitsemussuosituksia yksittäisen asian vuoksi. Mikäli et suosi maitotuotteita, et syö maitotuotteita. Yksinkertaista! Se että yksilö ajattelee yksittäisestä tuotteesta jotain, ei tee yleisistä suosituksista automaattisesti kaikille huonoja.
Monet myös perustelevat suositusten poikkeavuudesta verrattuna muihin maihin. On kuitenkin fakta että kansallisella tasolla on eri puitteet eri maantieteellisillä sijainneilla ja sen myötä erilaiset kulttuuriset sekä ympäristölliset tekijät vaikuttamassa kansanterveydentilaan. Käytännössä on siis typeryyttä verrata suosituksia suoraan toiseen maahan. Toisaalta itse haluaisin nähdä terveyslähtöisyyden lisäksi myös enemmän tietoa siitä, miten suositukset ottavat kantaa muun muassa ympäristökysymyksiin ja eettisyyteen?
Nykypäivänä on todella paljon tutkimuksia liittyen ravintoon. Olemme kriittisiä kansallisten ravintosuositusten kohdalla, mutta kriittisyys häviää kun etsimme tutkimuksia omien henkilökohtaisten mielipiteidemme tueksi, ymmärtämättä tutkimuksen tuottajaa ja/tai rahoittajaa. Ravintoasioissa yleinen ongelma ei mielestäni ole se, onko maitotuotteet suosituksissa vai ei, vaan se miten me ymmärrämme kokonaisuuden, puhumattakaan kokonaisuuden ja monipuolisuuden käytännön noudattamisesta, johon itsekin törmään paljon ravintoneuvontaa tehdessäni.
Suurin ongelma on mielestäni se, kun ihmiset luulevat syövänsä hyvin, mutta kun kysytään kuka syö suositusten mukaisesti esimerkiksi puoli kiloa vihanneksia ja kalaa 2-3 kertaa viikossa tai juo tarpeeksi vettä, osuus tippuukin jo merkittävästi. Harvoin meillä on ravintoasioissa tiedollisia ongelmia. Merkittävämpänä ongelma näen ennemminkin toteutuksen ja asenteet. Perustamalla mielipiteemme tietoon sekä oman kehon kuunteluun, kaverin mielipiteen sijaan sekä muuttamalla suhtautumista, saavuttaisimme parempia tuloksia niin terveyden, kuin yleisen hyvinvoinnin saralla.
Ei ole siis yhtä absoluuttista parasta tapaa hoitaa ruokavaliota kuntoon. Yleiset ravitsemussuositukset ovat yleispäteviä ohjeistuksia, joita noudattamalla ei voi ainakaan olla mitään haittaa perusterveelle henkilölle. Mielestäni ravitsemussuositukset toimivat turvallisena pohjana rakentaa itselle sopiva kokonaisuus. Harva asia elämässä on täysin musta-valkoista ja tätä pyrinkin peräänkuuluttamaan ihan kaikessa! Ravitsemus- ja terveystila ei muodostu siitä mitä teemme nyt, vaan siitä mitä syömme ja miten toimimme viikko, kuukausi ja vuosi tasolla. Kansallinen ravitsemuspyramidi näyttää mihin suuntaan valta väestön ravitsemuksen pitäisi mennä. Sitä pääsääntöisesti noudattamalla itselle sopivalla tavalla, voisimme paremmin, elintapasairauksien kustannukset pienentyisivät ja valtion varoja pystyisi keskittämään väärinymmärrysten ja pinttyneiden mielipiteiden aiheuttamien elintapasairauksien kustannusten sijasta muihin merkittävämpiin asioihin.
Ohessa vielä instagramissa tekemäni kyselyn kaappaukset. Niin kuin tiedämme, ravitsemussuositukset kehottavat syömään puoli kiloa kasviksia ja vihanneksia päivässä. Leikitellään ajatuksella: jos tuhansista vastaajistani vain puolet syövät suositellun annoksen kasviksia päivässä. Mitä vaikutuksia luulet kansallisella tasolla olevan, mikäli suomalaisista myöskin puolet jättää saanti suositukset huomioimatta? Entä kun maitoa kritisoidaan, mutta silti yli 80% vastaajista käyttää maitotuotteita? Ymmärrän ettei kyseiset tulokset anna todellista faktaa, mutta kokemukseni perusteella väitän että ravitsemussuosituksia varjostaa edelleen tietty stigma, emmekä loppujen lopuksi syö ehkä ihan niin monipuolisesti ja terveellisesti kuin luulemme syövän!
Onko sulla ollut koskaan mitään sellaista minkä olet aina halunnut muuttaa ja sellaista mitä itsessäsi vertaat muihin? No mulla on! Oon oikeastaan aina siitä asti kun muistan inhonnut mun jalkoja ja siis tarkemmin reisiä, jotka ovat aina olleet isot ja paksut riippumatta siitä mitä vaaka näyttää. Nuorempana vertasin jatkuvasti reisiäni muiden jalkoihin ja kateellisena toivoin että olisipa omat kinttuni myös hitusen kapeammat ja näin näyttäisin paremmalta ja itsetuntoni olisi parempi. En myös koskaan pitänyt muita kun mustia farkkuja, sillä vaaleat värit korostivat kokoani entisestään, puhumattakaan hameista ja mekoista!
Vaikka näin äkkiseltään voisi ajatella että paksut reidet ei näytä niin hassuilta kun on kuitenkin jonkun verran pituutta mutta ei! Todellisuudessa vartaloni on mittasuhteiltaan hyvinkin erikoinen, sillä jalkani ovat suhteessa todella lyhyet ja selkäni taas luonnottoman pitkä. Esimerkiksi istuessamme yli 180cm pituisen siskoni kanssa saman korkuisella tuolilla, istuessa selkäni on häntä todella paljon pidempi, vaikka itse olen häntä yli 10cm lyhyempi. Lisäksi olen aikaisemmin maininnut että pituuskasvu pyrähdys tuli minulla noin 6 luokalla, josta lähtien olen ollut aina saman pituinen. Koska nuorena kehitys tapahtuu yksilöllisesti hyvinkin eri vaiheissa, olen aina ollut se pitkä ja iso tyyppi. Tämän vuoksi olen potenut huonoa itsetuntoa hassuista mittasuhteista, korostuvista reisistäni ja isosta koostani, puhumattakaan pyöreistä kasvoista ja isoista poskipäistäni jotka luovat isoa vaikutelmaa entisestään.
Monet varmasti tässä kohtaa huokaa syvään että kuka minä olen puhumaan ison koon tuomista paineista, sillä enhän minä ole standardien mukaan ylipainoinen? Mutta totuus on kuitenkin se, että olet aina ollut se isoin lapsi syntyessä, olet aina ollut pitkä muihin lapsiin näin tullut luokitelluksi isoksi. Olet aina kuullut että olet pyöreäposkinen ja iso niin tahattomasti kuin tahallisesti, joten on ollut hyvin vaikea välttyä asian iskostumiselta alitajuntaan.
Miten mä havahduin tähän asiaan? Siivosin jonkin aikaa sitten kaappeja josta löytyi kasa nuoruusajan teetettyjä valokuvia, koska kertakäyttökamerat oli siihen aikaan the thing ja kaikki tapahtumat taltioitiin tietenkin. Suurin osa kuvista sai minut järkyttyneeksi, koska en ollut A) tunnistaa itseäni enää kuvista (apua mikä teinikausi) mutta B) päällimmäisenä kuitenkin valtasi ajatus siitä kuinka vääristyneet ajatukset minulla tuohon aikaa oli. Yllätyin omasta koostani ja siitä kuinka pitkä ja hoikkaraajainen oikeastaan olin. Okei en tosin koko nuoruuttani, oli kausia kun lapsen pyöryys näkyi hyvinkin selvästi, mutta kellä ei olisi näkynyt jossakin kohti?
Kun minäkuva vääristyy!
On surullista huomata kuinka ympäristö ja muiden kommentit vaikuttavat niinkin isoon asiaan kuin itsensä hyväksymiseen ja itsetuntoon nuoruusiässä, jossa nimenomaan näitä asioita tulisi kehittää ja vahvistaa luodakseen perus edellytykset itsensä hyväksymiseen ja elämässä toimimiseen. On pelottavaa ajatella kuinka kommenteilla pystytään vaikuttamaan siihen, miten itsensä näkee. Vielä pelottavampaa on kun muiden syöttämistä ajatuksista tulee itselle totta ja vääristää täysin omankuvan. Tässäkin tapauksessa muistoni itsestä oli täysin muiden luomaa kuvaa siitä minkälainen tai minkä kokoinen olin.
Vaikkakin kotona olen aina ollut erittäin hyväksytty ja rakastettu, eikä näitä ajatuksia ole ruokittu kotioloissa, en voinut olla törmäämättä tähän isouteen ruokkivaan ajatukseen niin koulukuvissa, jossa minua luultiin aina apuopettajaksi kokoni vuoksi tai kommentteja että yleisurheilusta kuulantyöntö olisi varmasti minulle osuvin laji. Koulun liikuntatunneilla välttelin kaikkea missä piti nostaa toinen ilmaan, sillä pelkäsin ettei kukaan olisi jaksanut nostaa minua ja vaikka olisikin, niin silloin viimeistään painoni olisi selvinnyt muille ja aiheuttanut lisää vettä myllyyn. Tällaiset syötetyt ajatukset siis kavensivat elämääni ja vaikuttivat käyttäytymiseni passivoitumisena.
En kokenut varsinaisesti olevani kiusattu, vaan ennemminkin ylimääräisen ja turhan kommentoinnin kohde, varhaisen kehitykseni kuten pituuskasvuni ja kokoni vuoksi. Jossakin kohtaa nuoruutta aloin kompensoimaa kurjaa oloa muilla keinoin esimerkiksi kapinoimalla koulua kohtaan, joka näkyi poissaoloina tai heikommilla numeroilla. Kun numeroni heikentyivät sekös vasta aiheutti opettajilta vertailua menestyviin vanhempiin siskoihini pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tunsivat toisensa.
Nuorena ympäristön vaikutus itseensä saattaa siis olla hyvinkin vaikuttavaa, vaikkei sitä ehkä aina myöntäisikään. Haluaisinkin siis muistuttaa että kaikella tekemisellä ja kaikella sanomisella on aina vaikutusta. Muista siis pitää se mielessä kohdatessasi ihmisiä iästä riippumatta. Nyt kun olen vanhempi ja ainakin hitusen viisaampi haluaisin sanoa sekä nuorelle itselleni että kaikille muille siellä, jotka ovat kokeneet tai kokee vähänkään samanlaista, että sinä et ole yhtä kuin muiden ajatukset!
Ulkopuolisin silmin!
Monesti nykypäivänä käytän tarkkailijan roolia tilanteissa, jossa on vaikea hahmottaa todellisuutta. Esimerkiksi kun kohtaan ongelman mietin itseni sen ulkopuolelle ja mietin mitä sanoisin siinä tilanteessa olevalle ystävälleni. Usein meillä on vaikka kuinka paljon hyviä neuvoja ja tietoa kun kyse on kaverista. Ne samat ohjeet ja neuvot mitä sanoisit kaverille tulisi sanoa myös itsellesi ongelmatilanteessa. Mikäli me tarkoitamme kyseisiä neuvoja kaveria auttaessa, miksi emme toimisi näin myös itsemme kohdalla?
Otetaan esimerkki että olet kuin talo joka on täynnä erilaisia huonekaluja. Huonekalut eivät voi eikä ole yhtä kuin talo, vaan sen sisältöä. Talo ainoastaan pitää sisällään huonekaluja ja on se paikka jossa huonekalut voivat olla huonekaluja. Se pidetäänkö huonekaluja käyttökelpoisina vai käyttökelvottomina ei kerro mitään talon arvosta tai itse talosta. Sinä olet talo ja ajatuksesi, tunteesi ja kokemukset ovat huonekaluja. Samalla tavalla kuin huonekalut eivät ole talo, ajatuksesi ja tunteesi eivät ole yhtä kuin sinä. Talo ja sen sisällä olevat huonekalut, käyttökelpoiset ja kelvottomat eivät ole samoja asioita, yhtä toistensa kanssa. Samalla tavalla myöskään minä ei ole yhtä kuin tunteet ja ajatukset, vaikka onkin inhimillistä uskoa olevansa yhtä kuin omat tunteensa ja ajatuksena eli samaistua niihin.
Tämän tiedostettua on paljon helpompi ymmärtää itseä ja omia tunteita, mutta olla kuitenkaan samaistumatta niihin liikaa. Nykyään olenkin jo hyvin sinut itseni kanssa, myös jalkojeni ja annan sen myös näkyä kaikkien niiden tavoin mitä ennen välttelin, kuten käyttämällä vaaleita farkkuja ja hameita ja haluan että tältä istumalta myös sä teet saman koska sä voi ja olet sen arvoinen!
Ruoka ja ravinto koskettaa meidän jokaisen elämää. Ehkä siksi se on aiheena myös mielenkiintoinen ja usein kysytty aihe. Seuraavilla video sarjoilla tulen purkamaan kysymyksiä ja myyttejä koskien ravintoon, terveyteen ja hyvinvointiin. Ravintomyytit PART 2 käsittelee muun muassa seuraavia väittämiä:
0:35 Kahvinjuonti edistää rasvanpolttoa ja painonpudotusta, mitä tummempi kahvi sen parempi ja tehokkaampi!
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/10/savingPNG-kopio-2.jpg5961068adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2019-10-18 15:57:202019-10-18 15:58:49Ravintomyytit osa 2- Nyt avataan myyttejä ravinnosta ja terveydestä!
Videolla tehokas ja monipuolinen kehonpainotreeni, jonka pystyt toteuttamaan siellä minne kehosi kuljetat. Treeni on keskiraskas ja se suoritetaan aikaa vastaan. Alkulämmittelyn noin. 10min jälkeen treeni kierros, joka pitää sisällään 10 tehokasta liikettä. Kierroksia voit tehdä oman kuntotasosi mukaan esimerkiksi 2-4. Videolla pääset treenaamaan kanssani alkulämmittelystä täyteen kokonaiseen kierrokseen.
Äänitunnisteista tiedät milloin tulee tauko ja milloin siirtyä seuraavaan liikkeeseen. Ennen lämmittelyä ja treeniä löydät tulevat liikkeet kootusti.
Alkulämmittely: 10min. Treenikierros: 10min, jossa Työaika: 45sec/liike Palautus: 15sec JAA VIDEO JA HAASTA KAVERI TREENAAMAAN! Tehokkaita ja hikisiä treenejä!
https://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2019/10/savingPNG.jpg516920adminhttps://www.kiirakirsikka.com/wp-content/uploads/2024/08/Kiirakirsikka-logoVaaka-Valkoinen.pngadmin2019-10-18 15:52:532019-10-18 15:54:55Kehonpainotreeni- Milloin ja missä vain, ilman välineitä! (keskiraskas)
We may request cookies to be set on your device. We use cookies to let us know when you visit our websites, how you interact with us, to enrich your user experience, and to customize your relationship with our website.
Click on the different category headings to find out more. You can also change some of your preferences. Note that blocking some types of cookies may impact your experience on our websites and the services we are able to offer.
Essential Website Cookies
These cookies are strictly necessary to provide you with services available through our website and to use some of its features.
Because these cookies are strictly necessary to deliver the website, refusing them will have impact how our site functions. You always can block or delete cookies by changing your browser settings and force blocking all cookies on this website. But this will always prompt you to accept/refuse cookies when revisiting our site.
We fully respect if you want to refuse cookies but to avoid asking you again and again kindly allow us to store a cookie for that. You are free to opt out any time or opt in for other cookies to get a better experience. If you refuse cookies we will remove all set cookies in our domain.
We provide you with a list of stored cookies on your computer in our domain so you can check what we stored. Due to security reasons we are not able to show or modify cookies from other domains. You can check these in your browser security settings.
Other external services
We also use different external services like Google Webfonts, Google Maps, and external Video providers. Since these providers may collect personal data like your IP address we allow you to block them here. Please be aware that this might heavily reduce the functionality and appearance of our site. Changes will take effect once you reload the page.
Google Webfont Settings:
Google Map Settings:
Google reCaptcha Settings:
Vimeo and Youtube video embeds:
Privacy Policy
You can read about our cookies and privacy settings in detail on our Privacy Policy Page.
